Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
Juu no eka kyllä voimaa ja sit vasta kestoo. Eli paljollako pystyt roikkuun 5-10 sekkaa? Joko pitkiä suoria sarjoja tai mieluiten enempi toistoilla ja lisäpainoilla. Esim 3x(6x10s x30kg/ 5s).
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
jto sanoi:
Juu no eka kyllä voimaa ja sit vasta kestoo. Eli paljollako pystyt roikkuun 5-10 sekkaa? Joko pitkiä suoria sarjoja tai mieluiten enempi toistoilla ja lisäpainoilla. Esim 3x(6x10s x30kg/ 5s).
Click to expand...

80 kg menee 10 sekkaa varmasti. Siitä eteenpäin alkaa olee omalla vyöllä vähän tilavaikeuksia, et ehkäpä sit yhellä kädellä jatkossa, jos tarvii tehä lisää pohjia. Tein joskus ton esimerkin tapasesti ja toimi kyllä hyvin muistaakseni.
 
Juu yhdellä kädellä tai lisäköyttä/ketjua vyöhön. Lisää voimaa suosittelen hankkimaan. Riippuu hieman, koska se kestovoima pitäs olla huipussaan, mutta pari kk kannattaa antaa kehitykselle aikaa.

- toiston pituus 5-10s
- palautus 2-5s
- työaika sarjassa 30-90s
- sarjoja 2-5
 
Eli progressio vois olla esim totutella siihen pumputtavampaan eka 5s toistoilla ja ei kauheen pitkiä sarjoja ja pitkiä toistoja. Kuitenki eri energiantuottoaluetta ku voima. Esim joku 5x5s x?kg/ 5s alkuun ja kohti 10x10s x?kg/ 5s vaikkapa jakson edetessä. Lisäkuormaa tietenki niin paljon ku pysyy.

Suorissa sarjoissa alkuun 3-5x30s ja kohti jopa 2min sarjoja. Jos ilman otteen korjaamista 5min pysyt, hyvä :)
 
Mielenkiinnosta kysyn, millaista aerobista ja miten treenirytmiin sijoitettuna kovaa kyykkäävät ja vetävät tekee? Onnistuuko kovempi rimpuilu kuten HIIT tai juoksu vai pelkkää palauttavaa?
 
Jos kyse on kilpailevasta teholajin urheilijasta, ei sinne sekaan minkäänlaista kestävyystreeniä laitella muussa kuin palautumismielessä. Eli iisiä höntsää tekee aika monet ja osana huoltotreenejä, mitä monet tekee jopa enemmän kuin varsinaista voimatreeniä. Se voi olla sitten käytännössä mitä tahansa hyötyliikuntaakin.

Mulla on mukana kuitenkin semmosia monialaurheilijoita, ketkä haluaa olla kovia vähän kaikessa. Aika paljon on tullut valmennettavia mm. crossfitin puolelta, koska kehitystä ei siellä bokseilla sitten kuitenkaan ole tullut, vaikka treenit on ollu näennäisen kovia. Osa haluaa ns. yleisesti olla laaja-alaisesti kovia eli esim kovat voimatasot ja sit vaikka kova cooper/ maraton jopa. Osa sitten kisailee crossfitissä edelleen, mutta eri systeemeillä, ku omilla halleillaan on tarjolla.

Joka tapauksessa esim HIIT tai muut intervallijutut pitäs olla jollain tavalla mitattavissa, eikä vaan "täysillä".
 
Maastaveto aiheuttaa heti suorituksen jälkeen lievää huimausta/tähtiä näkyy ilmiön. Joka vetotreeneissä tätä ei tule ja joskus on jo lämmittelyiden yhteydessä. Verenpaineet on aika ihanteelliset aamumittausten mukaan. Onko tullut useampia vastaan jolla samaa ongelmaa ja onko kyseessä ominaisuus vai vika jota voisi lähteä ratkomaan?
 
Joka toiston välissä uudet paineet alhaalla. Eniten tuota tulee raskaammissa ykkösnostoissa kuitenkin, esim ylirautahettelyissä. Sama ilmiö esiintyy myös tukki- ja pystypunnerruksessa tangolla. Yhdellä kädellä voi nostella ylöspäin ilman ongelmaa.
 
Jotainhan siellä umpeen menee, ku tuollanen olo tulee. Yks mitä voit koittaa on pidättää hengitystä vähemmän aikaa ja vähentää päähän kohdistuvaa painetta. Eli vedossakin polvien jälkeen pihistelet ilmaa ulos pikkuhiljaa jo.
 
JH4 sanoi:
Maastaveto aiheuttaa heti suorituksen jälkeen lievää huimausta/tähtiä näkyy ilmiön. Joka vetotreeneissä tätä ei tule ja joskus on jo lämmittelyiden yhteydessä. Verenpaineet on aika ihanteelliset aamumittausten mukaan. Onko tullut useampia vastaan jolla samaa ongelmaa ja onko kyseessä ominaisuus vai vika jota voisi lähteä ratkomaan?
Click to expand...
Mulla on perinteisessä mavessa ja etukyykyssä samat, perinteisellä mavella kans tulee herkästi ponnistuspäänsärky. Molemmat on sumolla jostain syystä paljon lievempiä. Suolaa ja vettä kun tulee tarpeeksi ja aerobinen kunto ei ole ihan kuralla niin vähän helpottaa mutta ei se kokonaan häviä, eli taitaa olla ominaisuus. Brian Alsruhe taisi kans sanoa että pystäri voi tehdä samaa.
 
Juu ei riipu mineraali- tai nestetasapainosta. Osalla korostuu senkin takia, että hartian ja kaulan lihakset jumissa.
 
Nestetasapaino ja mineraalisaanti on kunnossa. Maksimaalinen hapenottoky on mitattu juoksutestissä ja siitä ei ole kiinni. Niska/hartia-alueen kireys on todennäköisin syy punnerrusliikkeiden huimaukseen. Voi olla että maven huippailut johtuu samasta syystä tai sitten paine vyön kanssa on liian iso. Täytyypä kokeilla tuleeko ilman vyötä samaa.
 
Juu kyl se syy muualla on. Niinku sanoin, älä pidätä happee vedossa koko matkaa ylös asti ja sama pystärissä, kyykyssä jne. Opettele hallitseen keskivartalon voimantuottoo, vaikka pikkuhiljaa puhallat ilmaa ulos. Muutenki se pään alueen rentous tärkee. Ei sitä naamalla nosteta, sano Veli Kumpuniemiki.
 
Tein vetoja eilen vyön kanssa ja ilman. Ilman vyötä tuota huimaamisen tunnetta ei tullut ja vyön kanssa kun ei vetänyt paineita ihan äärimmilleen niin homma sujui. Oma hypoteesi asiasta on se, että vyön kanssa kun oikein kunnolla vetää painetta kroppaan, nousee hartiat myös aavistuksen staattiseen jännitykseen. Täytyy opetella hengittämään vatsaonteloon ja pitää hartiat rentoina.

Kysytäänpä vielä, kun tallissasi luultavasti on juoksijoita, niin onko jotain avainharjoituksia esim. yhdenjalan kyykkyjä mitkä löytyvät usein ohjelmoinnista? Tai ylipäätään mitkä liikkeet näet juoksijan voimaharjoittelun kannalta hyödyllisimpinä?
 
Juu nostaa verenpainetta myös se ylitäyttäminen. Kädet roikkuu, muu kroppa tekee hommia. Mielikuvienki kautta tuota kannattaa lähestyä.

Juoksijoita on aika ajoin aika laajalla skaalalla matkojen suhteen. Mikä laji? Merkkaa aika paljon.
 
1500m ja Cooper on tällä hetkellä päätavoite. Avaatko hieman keskeisiä eroja lyhyiden matkojen ja pitkien matkojen voimaharjoittelun eroista? Kiinnostaa ylipäätään voima- ja kestävyysharjoittelun yhteensovittaminen ja olen yrittänyt aihetta tutkia ja opiskella. Kovin vähän vaan tuntuu löytyvän tietoa. Juoksijoiden voimaharjoittelua kun katsoo googlesta niin harjoittelun toteutus ei vaikuta kovin järkevältä.
 
Sprintteri tekee aika paljon myös maksimivoimaa ja kestävyysjuoksija ei käytännössä sitä tarvi. Kunnon perusvoimaa voi kuitenkin tehdä ihan reserviksi kestolle ja vammojen ehkäisyksi myös. Eli voima on kestävyysurheilijan pohjaominaisuus. 1500m ja Cooper on kuitenkin paljon enemmän muista muuttujista kiinni.
 
Onko kuntopyörällä polkeminen talvisaikaan tehokas tapa pitää juoksukuntoa yllä? Tai hapenottokykyä? Ulos en mee kuitenkaan juoksemaan (hirvittää se liukkaus), mutta joku keino pitäs keksiä. Vaihtoehtona on lähinnä sit soutulaite. Toki ajattelin siinä ohessa käydä juoksemassa paikallisella juoksusuoralla nopeusvetoja, mutta en nää siinä n. 50m suoralla itseäni juoksemassa mitään 10km PK-lenkkejä.. tainno kuka tietää!
 
Hapenottoa jne kestävyysominaisuuksia kyllä, mutta juoksussa on aikalailla eri lihaksistoa käytössä, joten ei siirry kauheen hyvin. Ei siellä ulkona niin kauheen liukasta ole, mutta eipä sitä itteensä rikkoakaan kannata. Soutua, fillaria iisiä kuntopiiriä... onhan siinä kestoo siinäkin.
 
Back
Ylös Bottom