Kysymyksiä Jto:lle

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Raven
  • Aloitettu Aloitettu
Mitä tarkoitat tässä kohtaa tuolla toistoperiaatteella?

Onko tangossa roikkuminen itsessään hyvää grippitreeniä esim lisäpainoilla tehden?

Oisko hyvä jos tekee jonkin aikaa pelkkiä negativiisia toistoja koko ajan se kontrolli säilyttäen?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
toistoja samoin ku normipuntilla, mutta toiston pituus määritellään. eli roikkuminen on oikein hyvä treeni. lisäpainoilla aina jos vaan menee. sekä käsi nyrkissä että tanko sormenpäillä.

näillä pääset alkuun:
toiston pituus: 5-15s
toistotauko: 2-5s
työaika sarjassa 20-60s
sarjoja 2-10
sarjatauko 2-5min

jalkojen nostoissa negaosa kontrollissa aina. ylös ei potkita, vaan nostetaan lihastyöllä. eri asia kuin esim crossfit-kisassa, missä vaan ne toistomäärät merkkaa.
 
Osaisitko JTO neuvoo mikä voi olla mun mave tekniikassa vikana kun SJMV/Romanialainen luonnistuu hyvin. Eli takareidet+trapsit (lihakset) menee helläksi treenien jälkeen muttei alaselkä, mutta normaali maastaveto tuhoo alaselän aina täysin?
Omista välityksistä senverran että jalat on suht lyhyet ja etureidet heikoin lihasryhmä..
 
AllMighty jto, miten mielestäsi olisi paras tapa lähteä kehittämään sotilaspenkki toistomaksimeja? tällä hetkellä omalla painolla(n.110kg) saan 10 toistoa. Samassa reenissä saanut tuon 105x 10 sekä siihen perään suht lyhkäsellä palautuksella vielä 2x8 105kg sekä 15x95kg. Maksimi painot ei ole mun juttuni mutta nuo pitkät sarjat kiehtovat. Tavote olisi sarjassa sellainen 20-25 toistoa omalla painolla, miksei enemmänkin.

Penkin olen tehnyt 2 kertaa viikossa, ekassa reenissä noita "pitkiä" omalla painolla ja toisessa reenissä olen koittanut tehdä "teräviä" toistoja 5x100kg(5sarjaa nopealla tahdilla). apuliikkeinä vinopenkki(tai kp) sekä ristitaljassa rintalihaksia..
 
saleekamaa: pysyiskö sulla sjmv:ssä alaseläs normikaari paremmin ja maastavedossa ei. se ainakin on yks syy.

forssi83: perus- ja maksimivoimatasot ensin mahdollisimman korkeelle omina kausinaan ja sitten vasta fokus kestovoimaan. ehdottomasti paras ja nopein keino ilman pienintäkään epäilystä. sun tapauksessa varsinkin.
 
Tämä nyt ei varsinaisesti kuulu voimailuosioon, mutta kysyn mielipidettäsi silti, koska sinulla tuntuu olevan kompetenssia näihin asioihin laajasti.

Lajini on jalkapallo, kuntoudun tällä hetkellä polvivammasta ja tarkoitus on kehittää peruskestävyyttä kuntopyörän selässä. Ohjeeksi sain tehdä tunnin lenkkejä, joissa kuitenkin minuutin välein 6 sekunnin maksimaalinen spurtti, koska tarkoitus ei ole treenata hitautta. Syke pidettävä 135-145 haarukassa. Periaatteessahan tuossa treenissä siis pysytään aerobisella sykealueella aivan samanlain kuin tasavauhtisella lenkillä, mutta tuntuma kehossa treenistä on hyvin erilainen. Kun spurtti tehdään maksimaalisesti, se nostaa 6 sekunnin aikanakin herkästi sykettä ja seuraava minuutti onkin selvästi hitaampaa polkemista, jotta syke ei nousisi liikaa.

Kysynkin siis, että onko tämän treenityylin harjoitusvaikutus samanlainen peruskestävyyden kannalta kuin normaali tasavauhtisen lenkin? Ja onko tällainen treeni elimistölle rasittavampaa huolimatta siitä, että syke pysyy aerobisella alueella?
 
"hitautta" on hyvä treenata. ei se oikeesti tee susta hidasta siellä kentällä. jos sulla on kuntoutus vasta menossa, ideana on myös saada verta vammapaikalle ja parantaa sitä nopeemmin. samalla lisätään lihasten ja jänteiden työkuormaa pikkuhiljaa. toi spuertti on jo voimaharjoittelua, ellei sitä tehdä ihan karmeilla kadensseilla. jos pidät sen siellä alle 100 ja lisäät vastusta, menee jo hyvin. ite näennäinen pyöritysnopeus ei sitä "nopeutta" niinkään treenaa. paljon tekisin myös erilaisia koordinaatiojuttuja ja mm. kävelyä metsässä hyvin vaihtelevassa maastossa.

miksi sykkeen pitää pysyä tolla alueella, jos sulla oli polvivamma eikä keuhko-/ sydänvika? vai onko kyse vain ton harjoituksen sisällön tarkennuksesta.

tollanen lenkki on ns. yksinkertaista vauhtileikittelyä (fartlek), missä käytetään vaan kahta tehoaluetta. 6s spurtti ja 54s peekoo antaa kuitenkin tunnissa 6 minuuttia kovatehoista tekemistä, mikä on kestävyyslenkille aika paljon prosenteissa (10%). harjoitusvaikutus on laajempi kuin tasavauhtisessa lenkissä ja rasittavampaakin hieman, mutta en puhuis mistään maailmoja mullistavista eroista. mileuiten kuitenkin toi kuin pelkästään niitä tasavauhtisia.
 
Miten suosittelisit reenaamaan kahden voimanostokisan välisen ajan, kun kisoilla on väliä 4 viikkoa? Etenkin kyykky on ykkösprioriteettina ja ennen ekaa kisaa piikkailut hoidettiin sinun 6 viikon piikkailuohjelmallasi.
 
ekan kisan jälkeinen viikko melkolailla iisisti palautellen. pari seuraavaa sitä terävyyttä herätellen ja ylläpitäen. kisaa edeltävä taas iisimmin. ei tossa ajassa ehdi pahemmin kehittään tekemisiään, mutta liikaa tekemällä saa kyllä ittensä jumiinkin.
 
"hitautta" on hyvä treenata. ei se oikeesti tee susta hidasta siellä kentällä. jos sulla on kuntoutus vasta menossa, ideana on myös saada verta vammapaikalle ja parantaa sitä nopeemmin. samalla lisätään lihasten ja jänteiden työkuormaa pikkuhiljaa. toi spuertti on jo voimaharjoittelua, ellei sitä tehdä ihan karmeilla kadensseilla. jos pidät sen siellä alle 100 ja lisäät vastusta, menee jo hyvin. ite näennäinen pyöritysnopeus ei sitä "nopeutta" niinkään treenaa. paljon tekisin myös erilaisia koordinaatiojuttuja ja mm. kävelyä metsässä hyvin vaihtelevassa maastossa.

miksi sykkeen pitää pysyä tolla alueella, jos sulla oli polvivamma eikä keuhko-/ sydänvika? vai onko kyse vain ton harjoituksen sisällön tarkennuksesta.

tollanen lenkki on ns. yksinkertaista vauhtileikittelyä (fartlek), missä käytetään vaan kahta tehoaluetta. 6s spurtti ja 54s peekoo antaa kuitenkin tunnissa 6 minuuttia kovatehoista tekemistä, mikä on kestävyyslenkille aika paljon prosenteissa (10%). harjoitusvaikutus on laajempi kuin tasavauhtisessa lenkissä ja rasittavampaakin hieman, mutta en puhuis mistään maailmoja mullistavista eroista. mileuiten kuitenkin toi kuin pelkästään niitä tasavauhtisia.
Kiitos vastauksesta.

Tarkennuksena sanottakoon, että kuntoudun siis polven eturistisideleikkauksesta ja kuntoutus on varsin hyvässä vauhdissa. Koordinaatio, kevyemmät loikat ja voimaliikkeet ovat olleet ohjelmassa jo hyvän aikaa. Nyt viimeisimpänä on alettu tehdä loikkia kovemmilla tehoilla ja mukaan on tullut normaali etukyykky ja rinnalleveto. Lisäksi juoksuharjoitteluun on saatu lupa lääkäriltä, joten sen myötä alettiin tehdä juoksuvetoja, joilla on tarkoitus kehittää nopeuskestävyysominaisuuksia.

Käsittääkseni kuntopyörällä on tarkoitus rakentaa peruskestävyyttä ja tuo sykealue 135-145 viittaa siis siihen eli harjoituksen sisällön tarkennuksena. Varsinaisesti syke ei siis ole pakko pysyä tuossa haarukassa, mutta siihen on kuitenkin ilmeisesti pyrkimys harjoitettavan ominaisuuden mukaan.
 
jos sulla on jo noinkin korkeeta iskutusta lupa tehdä, toi fillari on juurikin vaan siitä lepposammasta päästä olevaa peekoota. sitä toki kannattaa silti tehdä laaja-alaisemmin mm. niillä metsäkävelyillä, juoksulla, hiihdolla jne.
 
Ensi viikolla kevyt viikko ja sen jälkeen kiinnostaisi kokeilla maksimeita. Maksimisarjat liikkeissä tällähetkellä:
Penkki 5x150
Kyykky 5x180
Mave 6x200
Kapea penkki 5x140
Pystäri seisten 5x75

Miten on, testaanko tuosta vaan ykkösiä kevyen viikon jälkeen, vai kannattasko ottaa jonkinlainen piikkailu ennen maksimeita, jos, niin minkälaista settiä lähtisit suositteleen?

Wendleriä oon nyt siis muutaman kuukaden tahkonnut, ja ylirautaherättelyjä ollut mukana viikoittain kuukauden verran.
 
yliraudat on sopivasti jo herätelly kroppaa. millasia oot ottanu ja paljonko niissä on ollu varaa? tee sillai nyt, että tiukennat niitä ja otat parin viikon ajan nousua niissä. sitten pieni kevennys ja ainakin yks kunnon ykkönen vielä jos kulkee. pääfokus siis ykkösiin ja ne pidemmät sarjat iisimpinä ja räjähtäen. esim. penkissä 3x3x140-150.
 
ekan kisan jälkeinen viikko melkolailla iisisti palautellen. pari seuraavaa sitä terävyyttä herätellen ja ylläpitäen. kisaa edeltävä taas iisimmin. ei tossa ajassa ehdi pahemmin kehittään tekemisiään, mutta liikaa tekemällä saa kyllä ittensä jumiinkin.

Kiitos vastauksesta. Juuri tuollaista lähestymistapaa olin itsekin ajatellut.
 
yliraudat on sopivasti jo herätelly kroppaa. millasia oot ottanu ja paljonko niissä on ollu varaa? tee sillai nyt, että tiukennat niitä ja otat parin viikon ajan nousua niissä. sitten pieni kevennys ja ainakin yks kunnon ykkönen vielä jos kulkee. pääfokus siis ykkösiin ja ne pidemmät sarjat iisimpinä ja räjähtäen. esim. penkissä 3x3x140-150.

Aika maltilla, eli yleesä sellanen 10kg isompi rauta mitä työsarjapaino ja sillä siisti ykkönen, ei siis tiukkoja ole olleet eli varaa jäänyt. Noissakin tullut siis vain pari kertaa otettua oikeasti isommilla, kun wendlerissähän vasta kolmannen viikon sarjat ovat kovimmat.
 
juu nyt nousujohteisesti sen maksimiosan kanssa jatkossa. sieltä se ykkönen löytyy kyl.
 
Penkkiä tullut tehtyyn nyt kolmekertaa viikkoon, joista yksiharjoitus kapealta ja kaksi normaalilta leveydeltä? Miten paljon kannattaa muita variaatioita ottaa mukaan samaan aikaan? Ajattelin ottaa kiertoon mukaan myös lattiapenkin ja keskileveän ja toteuttaa kierron niin että viikoittan kovinharjoitus tulisi aina normaalilla otteella, antaen kahden muun harjoituksen viikoittain vaihtua vai olisiko järkevämpi pitää nuo kaksi muuta harjoitusta vakiona muutaman viikon ajan ja vasta sitten vaihtaa niitä?
 
apuliikkeitä käytetään aina tarpeen mukaan, ei muuten vaan. jos nykyinen paketti toimii, hyvä niin. ellei toimi, sun pitää analysoida se avun tarve.
 
toistoja samoin ku normipuntilla, mutta toiston pituus määritellään. eli roikkuminen on oikein hyvä treeni. lisäpainoilla aina jos vaan menee. sekä käsi nyrkissä että tanko sormenpäillä.

näillä pääset alkuun:
toiston pituus: 5-15s
toistotauko: 2-5s
työaika sarjassa 20-60s
sarjoja 2-10
sarjatauko 2-5min

Tuo tulikin juuri tarpeeseen. Laitan omaan ohjelmaan samalla kaavalla lisäksi false gripillä roikkumisen renkaista ja roikkumisen paksujen otekahvojen varassa. Monipuolisuudesta tuskin haittaa? Yhden käden käsi nyrkissä -ote on nykyään suurin piirtein yhtä vahva kuin kahdella kädellä paksujen otekahvojen kanssa, eli n. 20 sekuntia. Tavoitteena on saada yhden käden ote minuutiin mittaiseksi ja false grip kestämään sellaista kymmentä leukaa.
 
Back
Ylös Bottom