SUPERCARB 1kg -40%

Kuva-valokuva

Pakko tuon vuoden luontokuvan on olla provokaatiota tahi vittuilua, en oikeasti usko että kukaan kuvauksesta jotain tietävä pitäisi tuollaista räpsyä edes hyvänä. Jotain rajojen kokeilua..


Ja sitten. On olemassa niitäkin kuvia mitkä ovat sinänsä huippuja, ja mukana on sanomaakin.
Esim Heikuralla niitä taisi olla joitakin. Tietysti niistäkin varmaan osa on lavastettuja.
Imo kuvan pitää kantaa sellaisenaan, ja yleensä ne kuvat ovat parhaita jotka itsessään herättävät jotain ajatuksia, eikä mukaan tarvita A4 pituista selittelyä tyhmimmille.
 
Supermass Nutrition: Super Meal 1 KG -30%
Lienevät ihan tahallisia vetoja nuo parin viime vuoden parhaat luontokuvat, jotka ovat halvoilla laitteistoilla näppäistyjä otoksia, joissa kuitenkin on idea kohdillaan. Vuoden Luontokuva käsittää kuitenkin niin laajan alueen erilaisia kuvausmahdollisuuksia. Kisa on varmasti täynnä kuvia näteistä linnuista ja kauniista kuvista. Nämä kuvat erottuvat joukosta ja antavat mahdollisuuksia aloittelevammillekin harrastajille, kun parhaan pallille ei tarvitakaan tuhansien eurojen kuvauslaitteistoa.

Valokuvien arviointi on kuitenkin täysin subjektiivinen asia. Mitä kaikkea valokuvasta edes voi arvioida? Tämän takia moni varmasti tyytyy arvostelemaan tekniikkaa ja laatua.
 
Valokuvien arviointi on kuitenkin täysin subjektiivinen asia. Mitä kaikkea valokuvasta edes voi arvioida? Tämän takia moni varmasti tyytyy arvostelemaan tekniikkaa ja laatua.

Valokuvan voi arvioida valokuvana, ihan siis kuvana ilman selostuksia tai 'tarinoita'.
IMO noissa pitäis olla 100% nimettömät kuvat, jossa kuvan nimeä tahi tarkoitusta ei tuomaristo edes pääse näkemään. Tällöin kuva itsessään synnyttää sen tarinan ja sitten julkaisutilanteessa tekijänkin näkemykset voisi tuoda tarinan muodossa esille.

Tuon viime vuoden VLK:n ympärillä on myllynnyt monenlaista arvuuttelua, jotta se ei olisikaan ollut tuomarille tuntematon kuvaaja jne. Mutta VLK:n porukka valitsee itse tuomarinsa ja ilmeisesti heidän pitäisi tietää minkälaista linjaa tuomari pitää. Jos se tuli yllätyksenä, niin täytyy hämmästellä suuresti. Jokatapauksessa kuva on VLK 2008, siitä ei pääse yli eikä ympäri ja ei se kuvaajan vika ole, että näin tapahtui. Se, näenkö minä henkilökohtaisella tasolla tuossa kuvassa mitään, on aivan eri asia. Kunnia kuitenkin sille jolle se kuuluu.

Se vaikuttaako tämä ja edellinen tuomarointi tulevaan kuvatasoon, on minun mielestä se vakavempi kysymys. Laittaako 'huiput' enää kuviaan tuonne, kun tietää että markkinataloudellinen koneisto jollain tapaa jyllää taustalla ? Ei niitä MM-kisoissakaan 100m kisoja voiteta lantsarit jalassa, joten välinebookkaus voittokuvien kautta on aika hölmöä.

Tosin jos näkee kaikki kuvat vain monitorin välityksellä jää niistä todella paljon näkemättä.
 
Tipe näköjään selvittikin jo, mutta kannattaa katsoa tosiaan ketkä siellä viimevuonna istuivat tuomaripöydän takana ja millainen tausta heillä on kuvaukseen.
Kannattaa myös katsoa mitä mieltä muut kuvaajat oli näistä tuomareista ja heidän valinnoistaan.
Ei tämä sinänsä mikään yllätys ollut viime vuonna. Pääsivät taas pätemään tuolla mukamas taiteellisella hutulla.

ps. Kuvat olis kiva nähdä tosiaan muualla kuin näytöllä 500 pikseliä leveänä thumbnailina.
 
ps. Kuvat olis kiva nähdä tosiaan muualla kuin näytöllä 500 pikseliä leveänä thumbnailina.


Tämä pitää paikkaansa. Esimerkiksi "tylsät" jokamiehen joutsen-kuvat ovat huomattavasti parempia julistekoossa seinällä. :)

Missä muodossa muuten nuo vlk tuomarit kuvat näkevät?
 
No siellähän on tuomaristossa mm. näyttelijä, joka leikkii myös valokuvaajaa. Kun valokuvaajan taso on Suomessa alkeellinen, niin 99% tapauksista he eivät arvosta parempaa laatua, koska he peilaavat siihen omaa tasoaan, joka on paskempi. On väärin pistää paskoja kuvaajia kisan tuomaristoon. Sinne pitäisi laittaa joko aivan parhaita, tai sitten jotain ihan muita tyyppejä.
 
Kai tuokin kilpailu alunperin oli valokuvakilpailu.

Itse viime kesänä vierailin Lontoon National Galleryssa jossa on muutamia tuhansia maalauksia. Pari tuntia niitä tuijoteltuani sain taideähkyn. Mikään ei näyttänyt miltään. Kuulokkeissa ääni kertoi tarinaa jonkun kuvan teosta, kunnes bongasin uskomattoman hienon teoksen. Taisi olla Akseli Gallen-Gallelan Keitele. Kuva ei ollut aiemmin sytyttänyt, mutta täydessä koossa uskomaton luomus. Sattui olemaan ainoa suomalainen tuossa näyttelyssä.

Itse taidan vain kuulua niihin ihmisiin jota ei teoksen luomiseen käytetty taiteellinen prosessi ja ajattelu kiinnosta vaan arvioin vaan lopputulosta. Luomisen tuskasta kertova diipa-daapa ei vain sytytä eikä kuvien oheistarinat :).

Lake Keitele - Akseli Gallen-Kallela

Edit: Taiteen arvioiminen on aina subjektiivista, mutta jos kerran tehdään Kuvakilpailu niin miksi siellä arvoidaan juurikin kaikkea muuta?
 
pitääkin kopsata yks kuva joskus kun kerkeää koneelle ja tehdä jpg ja pistää tänne. Pistän tarinan mukaan ja jos saan kannustavaa palautetta, osallistun seuraavaan luontokuvakisaan ;) tuli tämä ketju mieleen kuvia plaraillessa enkä onneks kerennyt poistaa sitä kuvaa kun hokasin että sehän voi olla maailman paras kuva kunhan se saa tarinan :D
 
Kameraforumilla oli kerran musta ruutu valokuvaketjussa ja alle selostettiin jotain

"isäni veri, äitini liha, blaa blaa".

Sanoin sinne "can you say tekotaide", niin veti herneet ja sanoi että mun pitäis vaottaa rakoa vähän. Oikeasti, musta ruutu.

Mutta joo, Sara Hildenin museossa oli kauan kauan sitten yksittäinen teos, jossa oli valkoisella paperilla keltainen neliö, ei muuta. Taide on siitä sairasta, että teoksella ei ole mitään merkitystä, vaan kaikki määritellään vain mitä paskaa siihen mukaan selitetään tai kuka sen on duunannut.

Jos minä tekisin keltaisen neliön ja pistäisin pakkiksen galleriaan, te nauraisitte.
 
Kuva voi mun mielestä olla teknisesti pielessä ja olla silti hyvä. Vaikkakin toi vuoden luontokuva on lavastettu niin mun mielestä silti ruutu paikallaan.

Luontokuva voisi olla yhtähyvin mennyt raskaan fotaroinnin läpi eikä se silti olisi sen parempi eikä myöskään huonompi.
 
Kameraforumilla oli kerran musta ruutu valokuvaketjussa ja alle selostettiin jotain

"isäni veri, äitini liha, blaa blaa".

Sanoin sinne "can you say tekotaide", niin veti herneet ja sanoi että mun pitäis vaottaa rakoa vähän. Oikeasti, musta ruutu.

Mutta joo, Sara Hildenin museossa oli kauan kauan sitten yksittäinen teos, jossa oli valkoisella paperilla keltainen neliö, ei muuta. Taide on siitä sairasta, että teoksella ei ole mitään merkitystä, vaan kaikki määritellään vain mitä paskaa siihen mukaan selitetään tai kuka sen on duunannut.

Jos minä tekisin keltaisen neliön ja pistäisin pakkiksen galleriaan, te nauraisitte.

Taide on taidetta. Taide ei ole tekniikkalaji. Eikö ketään ärsyttänyt, että kuvaamataidosta sai kiiitettävän vain jos oli hyvä piirtämään? Ei siellä edes kannustettu ns. vain itsensä toteuttamiseen. On tietty varmaan opettajasta kiinni. Jokatapauksessa mun mielestä pitäisi päästä siitä suorittamisesta eroon. Taitavin ei ole aina paras.

Tai musiikissa onko se paras artisti joka soittaa puhtaiten? Eikö ole sama asia?

Tietty voisi olla kilpailu siitä, että kuka saa terävimmän kuvan aikaiseksi.

Ylipäänsä kaikki taidekilpailut on mun mielestä turhia koska taide on subjektiivista. Mun mielestä se on hyvä määritelmä, että taide on hyvää jos edes yksi siitä diggailee.
 
Mä en valokuvauksesta taidelajina tiedä mitään, mutta perinteinen piirretty/maalattu kuva kyllä kiehtoo.

Mun mielestä hyvä kuva kertoo tarinan katsojalle ihan itse. Ei siihen pitäisi tarvita sanaakaan tekstiä kuvan viereen selittämään että mitäs vittua tässä nyt onkaan kun en osannut selvemmin piirtää. Jotain panostusta siihen tekniseenkin puoleen niin tarina välittyy katsojalle paljon paremmin.
 
Taiteellekin saisi kyllä asettaa joitakin rajoituksia.

Tuo aiemmin mainittu musta ruutu tai sitten joku kiasmassa esillä oleva kakkapökäle on vähän sama asia kuin se, että muusikko tekisi levyn, jossa soitetaan samaa nuottia 45 minuuttia putkeen => Ei järjen hiventäkään.
 
Tälläiset musta ruutu / keltainen neliö valkealla pohjalla kaltaiset tekeleet on jo sitä tekotaiteellista kakkendaalia parhaimmasta päästä. Olisi mielummin ottanut screenshotin kaikkille Windows-käyttäjille ah niin tutusta blue screenistä ja kehystänyt sen. Siihen ei tarvitse edes kuvatekstiä, niin alkaa tunteet kuohuamaan :)
 
Mulla on nyt vähän sellaset vibat tässä että tavallaan unohtuu taiteen funktio kun aletaan mittaroimaan miestyötunteja ja teknisen kikkailun tasoa. Ei tässä mitään kilpailuja kannattaisi järjestää jos oikeasti haetaan vain ennemminkin poliittisia/sosiaalisia/yhteiskunnallisia visioita kuvan kautta.

Itse kyllä näkisin että on myös vähän rajoittunutta alkaa tuomitsemaan jotain mustetäplää ihan kuvallisten ansioiden kautta. Asioihin liittyy niin paljon muutakin kuin mitä silmä näkee, samaan kontekstiin voidaan latoa kaikenlaisia motiiveja ja vaikuttimia jotka tekevät kuvasta jollakin tasolla merkityksellisen. Kyllä se näin on että jos vaikka tarjahalonen kakkii tuhrun paperiin niin sillä kuvalla ON myös sitä taidearvoa kun se asetetaan näytille. Ei se nyt välttämättä hyvin ole siihen paskottu mutta sen antaman signaalin kautta ihmiset voivat esim. miettiä hierarkiarakenteita yms. yms. eri kantilta ja SE on sitä taidetta joka saa yksilön ajattelemaan ja sitä kautta muokkaamaan yhteiskuntaa kun ei jähmetytä vaan kyseenalaistetaan kaikkia juttuja.

Kyllä Mikekin voisi aivan hyvin sen laatikon kuvata ja saisi siitä toki kritiikkiä ja sanomista MUTTA sekin olisi ihan hyvä kannanotto aiheeseen ja antaisi aihetta uusille ajatuksille. Se nyt on vain kestettävä että on myös subjektiivisesti arvioitavia asioita myös sen neliön ulkopuolella. Tämä on juttu joka kyllä tule joka ikiselle vähänkin "taidetta" vääntävällä jossain vaiheessa eteen ja se on myös sillä tavalla vastaanotettava :whip:

EDIT: kyllä minäkin kiasmajutuille naureskelen mutta ei se ole keneltäkään pois että niitä tehdään (paitsi jos katsellaan apurahoja yms. valtion tukiaisia). Ihan jees että on sekopäisiä ihmisiä maailma täynnä, kannatan kaikkia mielenosoituksia, vaihtoehtoilmiöitä ja marginaaliryhmittymiä ihan periaatteen vuoksi. Itseasiassa kannatan myös rikollisuutta, pahuutta ja kuolemaa ihan taiteen vinkkelistä katsottuna jos se nyt on sallittua filosofiselta kannalta.
 
Siinä olisikin Mikelle miettimistä, että miten saisi vaikkapa pahvilaatikosta hyvän(taiteellisen?) kuvan kliinisessä ympäristössä.

Tai no niin tarvitseeko sen olla edes "hyvä" kuva. Ei se ilmaisu ole aina kaikki kaikessa.

Vähän sama juttu kuin, että voiko tikku-ukot olla taidetta?

Mistähän löytäis sen yhden AIDS:iin kuolleen USA kuvataiteilijan nimen joka piirsi hassuja hahmoja. Sekään ei ole taidolla brassailua vaan puhuttelee muuten. Täytyy kaivaa.

Tässä esimerkiksi:
haring_untitled1.jpg
 
Taide on taidetta. Taide ei ole tekniikkalaji. Eikö ketään ärsyttänyt, että kuvaamataidosta sai kiiitettävän vain jos oli hyvä piirtämään? Ei siellä edes kannustettu ns. vain itsensä toteuttamiseen. On tietty varmaan opettajasta kiinni. Jokatapauksessa mun mielestä pitäisi päästä siitä suorittamisesta eroon. Taitavin ei ole aina paras..

Olen samaa mieltä tosta. Itseäni harmitti aikaisemmin ettei kuviksessa opetettu tekniikkaa riittävästi tai annettu haasteellisia tehtäviä kun kaikki mitä teki riitti kymppiin. Nyt jälkikäteen harmittaa täysin päinvastaiset asiat, tekniikka kun pitää aina itse opiskella mutta paremman taidekasvatuksen kautta olisi ehkä saanut paremmat lähtökohdat miettiä mitä tekee ja miksi.
 
3 kpl Basic Nutrition Whey (3 kg) -25%
Ei hyvän kuvan tarvitse itse itseään selittää. Jos siinä on osana tekstiä tai jotain muuta, niin silloin kuva on osa isompaa kokonaisuutta. Yhden suomen johtavista valokuvataiteilijan johtavia ajatuksia onkin, että kuvassa on selittävää tekstiä. Kuvat eivät itsesään ole "SE" juttu.

Photaria voi mielestäni käyttää kuvan manipulaatioon niin paljon kun haluaa. Se missä kuva lakkaa olemasta valokuva, on veteen piirretty viiva. Ei siinä ole absoluuttista rajaa. Pelkästään käsittelemätön raw-kuva on jo jollain tapaa manipulaatio. On rajaus, valotus, sommitelma, se kaikki mitä kuvaaja on miettinyt kuvatessa. Vääristäminen ja väärentäminen on taas huijausta. Siksi esim luontokuviin rankka kuvanmuokkaus ei oikein mielestäni sovi, jos on siis tarkuitus ottaa valokuva luonnosta, eikä tehdä kuvaa luonnosta... ymmärsittekö eron?

Kuva ja valokuva koostuu useasta eri kerroksesta. Päällimmäinen ja helpoin arvioitava on teknisyys: Valotus, terävyys jne. Teknisesti hyvä kuva ei välttämättä esitä mitään. Teknisyyden jälkeen tulee asettelu: Kuvakulma, sommittelu jne jne. Viimeisin ja vaikein on sitten kuvan sanoma ja sisältö. Mitä kuvaaja haluaa kertoa kuvalla katsojalleen? mitä tunteita haluaa herättää, mikä on sanoma.

Tekninen puoli on helpoin, sen voi lukea kirjasta ja rahalla ostaa. No ok, kyllä se on hyvä treenatakkin. Sommittelua ja asettelua voi joutuakkin jo hieman miettimään ja etsimään. Viimeinen, kuvan sisältö, onkin sitten vaikein. Vaikein sitä on arvostellakkin ja vaikea sitä fiilistä on joskusus tiedostaa minkä kuva herättää.

Jossain mielessä kuvauspiireissä on ollut vastareaktiota tuota teknisyyttä ja tekniikaa vastaan. On ollut tarkoituksellisesti epäteräviä/tärähtäneitä kuvia ja on korostettu kuvan sanomaa.
 

Latest posts

Back
Ylös Bottom