Kritiikkiä ydinvoimasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja strong
  • Aloitettu Aloitettu
Totta kai vedylle pitäisi rakentaa jakeluverkko, mutta sama koskee akkusähköautojakin, ei niitä voi nykyisistä lämmitystolpista ladata. En usko että vetypumppujen asentelu huoltoasemien yhteyteen mitenkään taloudellisesti mahdotonta olisi, eikä koko verkkoa suomen kattavaksi tarvitsi ensi alkuun saada.

Sähköauton akut voi ladata noin 8 tunnissa 220v/16A lämmitystolpasta. Itse mietin sitä, että onko pointtia käyttää vetytekniikkaa sähköntuottoon, jos sama vaikutus saadaan sillä, että sähköautossa on pieni bensa/dieselgeneraattori? Jos ajatellaan että 20 vuoden päästä henkilöautot kulkevat 75% pistorasiasähköllä ja 25% bensalla/dieselillä, niin onko tarvetta tuoda vetyteknologiaa ja kalliita tankkausasemainvestointeja mukaan peliin?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tuuli, aurinko ja aaltopohjaiset voimalat ovat suomessa ihan haihattelua, jos pitäisi korvata kokonaisuudessaan ydin/hiili/turvevoimalat. Suurimmat kulutuspiikit osuvat talven kylmille keleille milloin tuuli/aurinko/aaltovoimalat epäonnistuvat(kovilla pakkasilla yleensä tyyntä, jäätynyt meri ei aaltoile ja suomen talvessahan aurinko tunnetusti paistaa). Tuulivoima on muutenkin aika arveluttavaa suomen oloissa, jos alkaa miettimään muuttolintuja, jotka rupelit silpoo ja toisaalta merellä kalojen kutumatalikot paskotaan. Kantsii vähän tsekata mihin noita isompia tuulivoimalapuistoja ollaan laittamassa ja mitä haittaa niistä tulisi olemaan luonnolle. Jos taviksilta kysytään, niin tuulivoima on jees just niin kauan kuin myllyjä ei tungeta oman mökin rannalle näkymiä pilaamaan.

Suht mielenkiintoista kehitystä on luvassa ydinvoimaloissa, kun tutkimusputkessa on reaktoreja, jotka pystyisivät käyttämään nykyisen ydinjätteen polttoaineena. Näillä reaktoreilla jäteongelma pienenisi oleellisesti.

http://inhabitat.com/new-nuclear-reactors-may-almost-completely-destroy-atomic-waste/

Suomessa isot tsunamit eivät ole mahdollisia, koska itämeri on kovin matala. Samoin mannerlaatta on sen verta vakaa, että mitään lähellekään fukushiman kaltaista järistystä ei ole odotettavissa(ei sillä, vaikka sellainen järistys, jostain syystä tulisi osoitti fukushima, että erittäin wanhatkin ydinvoimalat kestävät Isonkin järistyksen).
 
Sähköauton akut voi ladata noin 8 tunnissa 220v/16A lämmitystolpasta. Itse mietin sitä, että onko pointtia käyttää vetytekniikkaa sähköntuottoon, jos sama vaikutus saadaan sillä, että sähköautossa on pieni bensa/dieselgeneraattori? Jos ajatellaan että 20 vuoden päästä henkilöautot kulkevat 75% pistorasiasähköllä ja 25% bensalla/dieselillä, niin onko tarvetta tuoda vetyteknologiaa ja kalliita tankkausasemainvestointeja mukaan peliin?

Myönnetään että lämmitystolppien tehonkestosta minulla ei ole kovin vankkaa dataa mutta muistan jostain lukeneeni että nykyisellään ko. infra ei tue sähköautojen latailua vaan vaatisi järeämmät piuhat. Toinen ongelma on 8h lataus / 100km joka tekee sähköautoista vähemmän hyviä hivenen pidemmälle matkalle, uskon ja toivon että akkutekniikka tuosta kehittyy mutta miten paljon ja miten nopeasti. Hybrideistä taas ei ole iloa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa (jos sielläkään), suomen olosuhteissa ylimääräisestä painosta on vain haittaa.

Nykyinen autokanta huomioiden on ilahduttavan optimistista ajatella että 20 vuoden päästä 75% autoista olisi sähköautoja. Itse ajattelen että hyvä jos 20 vuoden päästä kaupasta saa uutena sähköauton joka on riittävän hyvä muillekkin kuin kerskaekoilioille. Sen tiedän että 20 vuoden päästä ei vielä ole fuusiydinvoimaloita joilla halpaa vetyä voisi valmistaa, mutta onhan se toisaalta hyvä että tulevaisuutta suunnitellaan pikkasen laveammalla spektrillä (vaikka itse äsken toista väitinkin). Uuden infran rakentamisesta on turha murehtia, se rakennetaan jos katsotaan taloudellisesti kannattavaksi, onhan sitä autoilioilla kalliimpiakin hankkeita rahoitettu.
 
Energiatehokkuudessa/energian järkevässä käytössä ois kyllä huimasti parantamisen varaa, olipa kyse sitten autoista, jääkaapeista, taajuusmuuttajista, vedestä, kämpän lämmityksestä tai katuvalaistuksesta. Ongelma taitaa olla se että ihmisten enemmistön pitäis alkaa ymmärtämään ja oppimaan asioista jotakin.
 
mietelmiä energiahuoltoon:

-sähköautot on jees kun pistää duunissa auton tolppaan kiinni. Talvella ei varmaan aiheuta niin paljoa keskustelua.
-Suomen energiataloutta ei pystytä kattamaan tuulimyllyin. Niiden bisnes perustuu tukiaisiin, aivan kuten maatalouskin täällä. Jotain on pielessä, kun pitäisi harjoittaa liiketoimintaa.
-Paljonko metsää kaatuu ja maisema muuttuu kun yksi ydinvoimalayksikkö korvataan tuulimyllyin. N. 250-300 ropelliyksikköä vaatii jo hieman tonttia.
-Peräkylätkin heräävät henkiin, kun tulee suunnitelma perustaa tuulipuisto heidän mailleen. Perustetaan Pro Perähikiä liikkeitä vastustamaan kaikkea muutosta infrassa. Tuulimyllyn kohtaalla kun on ollut peurojen ruokintapaikka viimeiset 40 vuotta.
 
mietelmiä energiahuoltoon:

-sähköautot on jees kun pistää duunissa auton tolppaan kiinni. Talvella ei varmaan aiheuta niin paljoa keskustelua.
-Suomen energiataloutta ei pystytä kattamaan tuulimyllyin. Niiden bisnes perustuu tukiaisiin, aivan kuten maatalouskin täällä. Jotain on pielessä, kun pitäisi harjoittaa liiketoimintaa.
-Paljonko metsää kaatuu ja maisema muuttuu kun yksi ydinvoimalayksikkö korvataan tuulimyllyin. N. 250-300 ropelliyksikköä vaatii jo hieman tonttia.
-Peräkylätkin heräävät henkiin, kun tulee suunnitelma perustaa tuulipuisto heidän mailleen. Perustetaan Pro Perähikiä liikkeitä vastustamaan kaikkea muutosta infrassa. Tuulimyllyn kohtaalla kun on ollut peurojen ruokintapaikka viimeiset 40 vuotta.

Sanos muuta. Hauskinta tässä tuulivoima-asiassa on se, että monesti samat henkilöt jotka ydinvoimaa vastustavat, ovat julistamassa pöllön tahi muun elukan reviiriä suu vaahdossa torpatakseen tuulivoimahankkeita. Rannikolla lintuhippiäiset valittaa kun juuri siihen sen ja sen vitunharvinaisen linnun muuttoreitillekkö se pitää laittaa se puisto. Eikä mielellään siihen vaaran laelle niitä myllyjä kun siinä on kotkan reviiri lähimaastossa. Eikä missään nimessä juuri sen vaaran alueelle kun sattuu olemaan pro-perähikiän puolukanpoimintapaikalla.

Sitten vielä tällaisia linjauksia muutama lisää niin alkaa pian paikat pienestä suomenmaasta myllyille loppua:

Liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa
riittävän etäälle maantiestä. Valta- ja kantateillä sekä maanteillä,joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan etäisyyden
maantien tiealueesta tulee olla vähintään 500 m.
Muilla
maanteillä tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä on
maantien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella
(torni+ lapa). Maantien kaarrekohdassa on tuulivoimala vastaavasti
sijoitettava näkemäkentän ulkopuolelle.
Tuulivoimala ei saa
haitata tienkäyttäjän näkemää eikä häiritä tienkäyttäjän keskittymistä
liikennetilanteen seurantaan.


http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ohje_2011_tuulivoimalan_etaisyys.pdf

Ai niin, onhan sitten vielä lentokenttien suoja-aluerajoituksiakin olemassa. Ai tunturiin? Muttaku maisemat.
 
9tzhpc.gif
 
Myönnetään että lämmitystolppien tehonkestosta minulla ei ole kovin vankkaa dataa mutta muistan jostain lukeneeni että nykyisellään ko. infra ei tue sähköautojen latailua vaan vaatisi järeämmät piuhat. Toinen ongelma on 8h lataus / 100km joka tekee sähköautoista vähemmän hyviä hivenen pidemmälle matkalle, uskon ja toivon että akkutekniikka tuosta kehittyy mutta miten paljon ja miten nopeasti. Hybrideistä taas ei ole iloa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa (jos sielläkään), suomen olosuhteissa ylimääräisestä painosta on vain haittaa.

Nämä kaikki argumentit pitävät aika hyvin paikkaansa. Mutta toisaalta, duuniin/kauppaan suhailussa pärjännee lähes pelkällä sähköllä, ja siinä on jo huomattava säästö, varsinkin jos 20-30 min työmatkalla on paljon ruuhkaa pidentämässä matkaa. Eri asia sitten missä hinnoissa itse sähköauto pyörii, ja paljonko uusi akkusetti maksaa kun vanha on käytetty loppuun.

Tankkauksesta, jossakin visioitiin jo sellaista systeemiä, että huoltoasemalle pysähtyessä otat akut irti ja vaihdat hyllystä tuoreet samanlaiset tilalle. Toinen malli on olikohan Ranskassa, missä ostat auton mutta leasaat akut, jolloin kustannus ei tule täysimääräisenä auton omistajalle.

Ns. plug-in-hybridihän on näissä edukas, ensimmäiset 30-40 kilsaa menevät akuilla ja loput bensalla. Akut ovat pienemmät ja halvemmat, lataus nopeampaa, ja varmaan voi jopa valita akkunsa normaalin päivämatkan mukaan tulevaisuudessa.
 
Oon monesti kuullut kun hippi toisensa jälkeen sanoo telkkarissa, että ydinvoimasta pitää päästä eroon jne.Onko kukaan nähnyt realistista laskelmaa/arviota siitä, mitä toimenpiteitä suomessa pitäisi tehdä jotta ydinvoima voitaisiin korvata muilla keinoilla? Paljon olisi kustannukset ja minkälaisia vaikutuksia näistä korvaavista energiantuottamis tavoista olisi ympäristölle.
 
Oon monesti kuullut kun hippi toisensa jälkeen sanoo telkkarissa, että ydinvoimasta pitää päästä eroon jne.Onko kukaan nähnyt realistista laskelmaa/arviota siitä, mitä toimenpiteitä suomessa pitäisi tehdä jotta ydinvoima voitaisiin korvata muilla keinoilla? Paljon olisi kustannukset ja minkälaisia vaikutuksia näistä korvaavista energiantuottamis tavoista olisi ympäristölle.

Vesivoimalla Suomessa tuotetaan alle 20% kokonaistuotannosta, eikä sitä määrää älyttömänä voi lisätä. Jos ytimiä ei saa halkoa, niin tuotanto on sitten öljy-, hiili- ja turvepolttoisia voimaloita. Saasteettomalla puolella, Suomessa on nyt vissiin virallisesti n. 120 kpl tuulivoimaloita. Jotta päästäisiin tuottamaan 10% Suomen sähköntuotannosta tuulivoimalla, ei tarvittaisi kuin enää n. 2.000 tuulivoimalaa lisää!

Jonkun pitäisi keksiä lumivoimalla toimiva voimala. Jättimäinen vaaka, joka talvella lumen voimasta painuu alas ja keväällä nousee ylös? :D
 
Oon monesti kuullut kun hippi toisensa jälkeen sanoo telkkarissa, että ydinvoimasta pitää päästä eroon jne.Onko kukaan nähnyt realistista laskelmaa/arviota siitä, mitä toimenpiteitä suomessa pitäisi tehdä jotta ydinvoima voitaisiin korvata muilla keinoilla? Paljon olisi kustannukset ja minkälaisia vaikutuksia näistä korvaavista energiantuottamis tavoista olisi ympäristölle.
Olin energiantuotantoa käsittelevässä seminaarissa keväällä ja kyllä ne luvut oli aika massiiväisia jos tahdottaisiin ydinvoima korvata esim. tuulivoimalla. 20 vuoden ajan pitäisi rakentaa uusia myllyjä muistaakseni useampi päivässä, että päästäisiin samoille tuotantoluvuille. Siltikin mielestäni tuulivoimaa kannattaa rakentaa ja täysin vakavissani suunnittelen pystyttäväni omalle tontille tahi ehdotan taloyhtiöön hankittavaksi tuulivoimaloita. Niitä kun on sellaisia pystymallisiakin jos on ahtaampaa.
 
Pikkuhumalassa ideointia, pahoittelen hieman epäselvää kirjoitusasua:

Tässä kun ollut vähän puhetta tuosta liikenteen energiaratkaisuista, niin itse olen hieman ihmetellyt/mietiskellyt, miksi keinotekoisia hiilivetyjä ei ehdoteta ratkaisuksi ongelmaan autojen energianlähteeksi. Puhutaan siis aina pelkästään siitä, että tulevaisuudessa autot käyttävät vetyä. Vedyn kanssa on kuitenkin melkoisia ongelmia varastoinnin kanssa ja se vaatii uudet jakeluverkostot ja uudentyyppiset autot. Käsittääkseni kuitenkin vety on suhteellisen helppo sitoa hiilen kanssa, jolloin siitä tulee hiilivety. Tuo toimenpide ei juurikaan vaadi energiaa, kun vety sidotaan hiilen kanssa, voidaan siis tehdä nestemäistä polttoainetta, jota siis voitaisiin käyttää jopa nykyisissä autoissa sopivassa suhteessa sekoitettuna. Siis itselläni herääkin kysymys, miksi esim ydinvoimalla ei tehdä vetyä vedestä ja yhdistetä sitä hiileen, jolloin saataisiin ihan nykyautoissa toimivaa polttoainetta. Tuotahan voitaisiin alkuun vaikka sekoittaa tavalliseen bensiiniin, jolloin ei tulisi mitään kovin suurta murrosvaihetta fossiilisista polttoaineista luopumiseen.

En ole kyllä siis ihan varma miten hyvin kyseinen prosessi voitaisiin suorittaa muuttamatta ilmakehän hiilitasetta ja siten lisäämättä kasvihuone pitoisuutta. Koska ilmeisesti ongelmaksi tulisi mistä saada hiilta riittäviä määriä louhimatta sitä kallioperästä. Ilmeisesti tuossa voitaisiin käyttää biomassaa (?), joka tosin sekin lienee hiilivetyä pääasiassa, joten en tiedä miten hyvin siihen saataisiin lisättyä energiaa vetyä tuomalla, koska biomassakin on hiilivetyä pääosin. Käsittääkseni kuitenki lähes kaikki biomassa sisältää suhteellisesti about saman verran hiiltä happea ja vetyä kuin sokeri eli c6h12o6 ja käsittääkseni siitä voidaan erottaa suhteellisen pienellä energialla vesi h2o ja hiili c erilleen (?), jolloin jäljelle jääneen hiilen voisi yhdistää ydinenergialla/tuulivoimalla/fuusiolla/tai millä tahansa muulla energialla tuotettuun vetyyn, jolloin saataisiin hiilivetyä ja sopivaa hiilivetyä/niiden seosta käyttämällä voitaisiin ajaa nykyisillä autoilla ja käyttää nykyistä jakeluverkostoa ja samalla olla tuottamatta hiilidioksidia ilmakehään. Ja samalla myöskään ei tarvitisi syytää rahaa lähi-itään ruokkimaan konflikteja vaan voitaisiin tuottaa ainakin osa liikenteen tarvitsemasta polttoaineesta kotimaassa.
 
Pikkuhumalassa ideointia, pahoittelen hieman epäselvää kirjoitusasua: ...

Eikohan tuohon kaikkeen kirjoittamaasi ole syyna ihan se, etta viela on huomattavasti halvempaa tuottaa nestemaisia hiilivetyja pumppaamalla maasta ja jalostamalla kuin valmistamalla niita synteettisesti. Veikkaisin lisaksi, etta jos tuota lahdettaisiin synteettisesti valmistamaan, niin rakaa-aineina kaytettaisiin merivetta ja ilmakehan hiilidioksidia, joten ilmakehan hiilidioksidi ei kasvaisi.
 
Eikohan tuohon kaikkeen kirjoittamaasi ole syyna ihan se, etta viela on huomattavasti halvempaa tuottaa nestemaisia hiilivetyja pumppaamalla maasta ja jalostamalla kuin valmistamalla niita synteettisesti. Veikkaisin lisaksi, etta jos tuota lahdettaisiin synteettisesti valmistamaan, niin rakaa-aineina kaytettaisiin merivetta ja ilmakehan hiilidioksidia, joten ilmakehan hiilidioksidi ei kasvaisi.

Jep toistaiseksi ainakin halvempaa se pumppaaminen maasta. Mutta lähinnä tuo ideointi oli tulevaisuutta ajatellen, kun se öljy jossain vaiheessa alkaa käymään vähiin ja toisaalta puhutaan koko ajan vetytaloudesta. Itsellä vaan sellainen perstuntuma tuosta vetytaloudesta, että liian kallista rakentaa infraa sitä varten ja tuollaiset keinotekoiset hiilivedyt pehmentäisi sitä murrosta melkolailla. Ja tuo ilmakehän hiilidioksidi.. Jotenkin itsellä sellainen tuntuma, että pitoisuus on niin älyttömän pieni, että sen erotteleminen olisi turhan vaikeaa, joten se erottelu pitäisi ehkä jättää kasvien tehtäväksi.
 
Hiilidioksidia on ilmassa noin 400ppm eli 0.04%. Siitä ei tuoteta yhtään mitään.

Itse olen sitä mieltä että energiankäytön tehokkuutta pitää voimakkaasti parantaa joka alueella. Parasta sähköä ympäristön kannalta on tuottamaton sähkö. :) Toki tässä tulee sit taas eteen tehokkuuden vaikutukset työllisyyteen ja yritystoimintaan.

P.S En ole mikään viherpiipertäjä,, plasmatöllöistä ja tuulettimista ei tarvii luopua mut miks ihmeessä energiaa pitää haaskata ihan järjettömästi.
 
Hemmmo ehdottaa käytännössä synteettisten fossiilisten polttoaineiden valmistamista. Kyllähän tota on mietitty mutta solussa tapahtuva rasvahappoja tuottava kondensaatioreaktio Asetyyli koentsyymi A:n kappaleista rasvahapposyntaasista => teollisuustuotannoksi onkin se vaikeampi juttu. Pitäisi pystyä tuottamaan suoraketjuisia hiilivetyjä, jollakin tapaa. En ole sen paremmin tähän puoleen perehtynyt orgaanisessa kemiassa, että tietäisin missä vaiheessa tällä alalla on tutkimus ja sovellukset. Hyvin monimutkaisesta reaktioketjusta on jokatapauksessa kyse tehdään se sitten tulevaisuudessa entsymaattisesti tai epäorgaanisella synteesillä.
 
Synteettisten hiilivetyjen valmistus on tunnettu jo lähes sata vuotta. Saksassa toisen maailmansodan loppuaikona puolet armeijan öljytarpeista tuotettiin synteettisesti. Nykyään synteettistä öljyä valmistetaan ainakin Etelä-Afrikassa ja käsittääkseni myös Kiinassa, ja se on näillä öljyn hinnoilla taloudellisesti kannattavaa.

Lisätietoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer–Tropsch-menetelmä
 
Olin energiantuotantoa käsittelevässä seminaarissa keväällä ja kyllä ne luvut oli aika massiiväisia jos tahdottaisiin ydinvoima korvata esim. tuulivoimalla. 20 vuoden ajan pitäisi rakentaa uusia myllyjä muistaakseni useampi päivässä, että päästäisiin samoille tuotantoluvuille. Siltikin mielestäni tuulivoimaa kannattaa rakentaa ja täysin vakavissani suunnittelen pystyttäväni omalle tontille tahi ehdotan taloyhtiöön hankittavaksi tuulivoimaloita. Niitä kun on sellaisia pystymallisiakin jos on ahtaampaa.

Tässä ois aika nätti tuulivoimala jos meinaat pystyttää (tätä kai tarkoitit pystymallisella):

Tuulivoimala_195x.jpg


http://www.abb.com/cawp/seitp202/51e176e80299e977c12576b6002cd351.aspx
 
Tässä ois aika nätti tuulivoimala jos meinaat pystyttää (tätä kai tarkoitit pystymallisella):

Tuulivoimala_195x.jpg


http://www.abb.com/cawp/seitp202/51e176e80299e977c12576b6002cd351.aspx
Mä katselin muistaakseni Bauhaussissa myynnissä olevaa pikku myllyä, nettisivuilla ei näemmä ole tuotetietoja mutta samanlainen roottoriosa siinä oli, tosin vankan metallivarren päässä. Tuollainen pystymyllyhän sopii hyvin vähän kapeampiin väleihin, ei vaadi suurta tilaa kääntyä kuten perinteiset tuulimyllyt, koska ei ole niin väliä mistä tuulee tuon myllyn kanssa. En vain muista yhtään millaisista sähköntuottomääristä puhuttiin mutta hinta taisi olla 4000€.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom