Kritiikkiä ydinvoimasta

[kekexx]

Ja kylmää vettä/ilmaa/olutta/jotain muuta

Aurinkopurje, aurinkokenno, käänteinen peltier-elementti?

 

[strong]

Tehdäänpä pieni päivitys tänne:

"Olkiluoto on maanjäristysaluetta"

Eurooppalainen atomiteollisuus rakentaa maailman suurinta ydinreaktoria Suomeen. Olemme kytkeytymässä sen myötä eurooppalaisen atomiaseteknologian kehittämiseen ja ylläpitoon.

Viidennen voimalapäätöksen yhteydessä poliittinen johto jo vakuutti, ettei sille tuottanut vaikeuksia asettaa ydinvoimabisneksen edut etusijalle. Eduskunnaltakin jäi sen vuoksi huomioimatta, että kansalaisista suurin osa oli lisärakentamista vastaan, kuten oli ollut parin vuosikymmenen ajan.

Ja nyt Lipponen ja SAK:n "asiantuntija" ovat pistämässä paremmaksi: he kuuluttavat jo toista ja kolmatta vielä suurempaa laitosta, koko Euroopan ja jopa maailman tarpeisiin. Ydinvoimausko koettelee demokratiaa.

Ydinvoiman suuronnettomuuden mahdolliset seuraukset on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Suomessa on valittu äärimmäisen keskitetty ja ulkolaiseen ydinteknologiaan nojaava energiapolitiikka, kun muualla suositaan hajautettua, monipuolista uusiutuvan energian kehittämistä. Turvallista loppusijoitusmenetelmää ydinjätteille ei ole olemassa, ei edes Suomen peruskalliossa.

Jääkaudet menevät ja tulevat. Edellinen 2,5 kilometrin paksuinen jääkerros painoi Olkiluodon kallioperää alaspäin ainakin 800 metriä. Kallioperän kohoaminen takaisin tasapainotilaan synnyttää maanjäristyksiä.

Suuren osan tulevan jääkauden aikaa Olkiluodon alue on jäätikön ulkopuolista ikirouta-aluetta. Tätä uutta tietoa ei ole otettu lainkaan huomioon, kun on arvioitu Suomen kallioperän soveltumattomuutta ydinjätteille.

Uudet tutkimukset kumoavat myös uskomukset matala-aktiivisen säteilyn vaarattomuudesta, lisäsäteily aiheuttaa aina lisävahinkoa.

Energiataloudellisesti 1 600 MW:n lauhdevoimalaitos on sähkön tarpeen kannalta ylisuuri. Sitä varten tarvitaan taloudellisia ja teknisiä tukitoimia, joiden kustannukset eivät näy ydinvoimalaskelmissa, riskin siirtämistä kansalaisille, kustannusten aliarvostamista, julkisen talouden rahoitusjärjestelyjä, jne.

Yksityinen pääoma on viisaasti jättänyt omat sijoituksensa vähiin, todelliset rahoittajat ovat veronmaksajien, kuntien ja valtion, omistamia yhtiöitä.

Vastikään Saksa veti laitoksen toimittajalta pois valtion takuut, ja Ranskan valtiollinen sähköyhtiö joutui palauttamaan ydinvoimalle saamiaan tukiaisia miljardin euron arvosta. Riskin jakajia ei löydy toimittajamaistakaan.

Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet, mutta vain juuri ydinvoiman lisärakentamisvaihtoehtoon kirjattujen tavoitteiden mukaisesti; on saatu mitä on tilattu. Hiilidioksidipäästöt ilmakehään eivät ole koskaan lisääntyneet yhtä voimakkaasti kuin viime vuosikymmeninä, jolloin ydinvoiman käyttökin on kasvanut merkittävästi.

Tämä ns. rebound-haitta puuttuu uusiutuvien energioitten käytöstä. Ilmaston muutoksen hallinnassa ydinvoima on merkityksetön, mutta erittäin kallis lisä: uraaniresurssit ovat yhtä niukat kuin öljy, ja ydinvoimateho maksaa paljon enemmän kuin millään muulla tuotantovaihtoehdolla. Ilmasto-ongelmat eivät ratkea ydinvoiman avulla.

Pitäisi keskustella, miten voitaisiin edistää taloudellisesti, ekologisesti ja työllisyyden kannalta järkevämpiä kotimaisia ratkaisuja, jotka olisivat myös riskittömiä.

Ja tässä vastine tuohon provosoivaan kirjoitukseen:

Suurin energiariski on ilmastonmuutos

Pentti Malaska, U.B.Lindström ja Matti Saarnisto haluavat keskustelua taloudellisista, ekologisista ja riskittömistä energialähteistä (T&T 11.3.2004). Vastaan haasteeseen.

Riskitöntä energiaa ei ole. Suurin riski on fossiilisten energialähteiden aiheuttama ilmastonmuutos.

Ydinvoima ei tuota hiilidioksidipäästöjä. Viides ydinvoimala vähentää Suomen päästöjä 10 miljoonaa tonnia.


Tuulimyllyhanke (500 MW huippuenergiaa vuonna 2010) vähentää päästöjä yhdellä miljoonalla tonnilla ja maksaa veronmaksajille 180 miljoonaa euroa.

Suurin energiantuotannon terveyshaitta ovat fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamisesta aiheutuvat pienhiukkaset. Ne ovat alle 2,5 mikrometrin noki-, sulfaatti- ja nitraattihiukkasia, jotka tunkeutuvat keuhkorakkuloihin aiheuttaen syöpää ja sydänsairauksia.

Tutkimusten mukaan ilman vuotuisen pienhiukkaspitoisuuden noustessa 10 mikrogrammaa kuutiometrissä, kuolleisuus kasvaa viisi prosenttia.

Helsingissä vuotuinen keskiarvo on noin 10 mikrogrammaa, josta kaukokulkeutumaa on puolet. Hollannissa keskiarvo on yli 20 mikrogrammaa. Siitä noin puolet on polttomoottorien aiheuttamaa.

Luonto (tulivuorenpurkaukset, metsäpalot, salamoiden typpidioksidi) aiheuttaa pohjakuorman, joka lienee alle 5 mikrogrammaa. Euroopassa 6-7 prosenttia kuolleisuudesta (useita satoja tuhansia joka vuosi) johtuu energian tuotannosta polttamalla. Ydinvoima ei pienhiukkasia tuota.

Malaska, Lindsröm ja Saarnisto varoittavat ydinvoiman säteilyriskeistä. Tshernobyl on ainoa kuolemia aiheuttanut ydinvoimalaonnettomuus. Tshernobyl-tyyppisiä voimaloita ei ole hyväksytty muualla.

YK:n laajassa vuoden 2000 raportissa on selvitetty Tshernobylin onnettomuuden seurauksia. Voimalassa 30 työntekijää kuoli. 2 000 lasta on saanut kilpirauhassyövän ja noin 10 kuollut.

Suuren säteilylaskeuman alueella asuu 5,1 miljoonaa ihmistä. YK:n raportin mukaan he saavat elinaikanaan laskeumasta keskimäärin 13 millisievertin säteilyannoksen. Teoreettisesti se aiheuttaa 70 kuolemaa vuodessa eli lisää kuolleisuutta 0,2 prosenttia.

Tshernobyl ei siis pärjää polttovoimaloille. Olkiluodossa suuronnettomuus vaatisi VTT:n mukaan evakuoinnin 5 km säteellä ja maanviljelyn tilapäisen rajoittamisen 20 km säteellä.

Säteilyn vaaroja ajateltaessa on huomattava luonnon säteily. Suomalaiset saavat luonnosta elinaikanaan keskimäärin 240 millisievertin säteilyannoksen.

Suomen maaperässä on niin paljon luonnon radioaktiivisia aineita, että ne vastaavat yli 400 ydinvoimalan jätteiden säteilyä.

Kirjoittajat murehtivat mitä tapahtuu ydinjätteille tulevan jääkauden aikana. Suurempi murhe on, mitä tapahtuu suomalaisille.

Ydinvoima on taloudellisesti ja ekologisesti edullisin ja vähäriskinen verrattuna muihin energiantuotantomenetelmiin.

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?d_id=120148

 

[Jarek]

Hohtaakohan ne ydinjätteen sijoituspaikat sinisenä?Huuu....spooky.

 

[Leka]

Eikös ne hohtanut vihreenä?

 

[Heavy-rock]

vastaus.

"Eurooppalainen atomiteollisuus rakentaa maailman suurinta ydinreaktoria Suomeen. Olemme kytkeytymässä sen myötä eurooppalaisen atomiaseteknologian kehittämiseen ja ylläpitoon. "

-Milläköhän tavalla tämä liittyy euroopan atomiaseteknologiaan, kehittämiseen ja ylläpitoon? Onkoos muuten muilla euroopan mailla ydinaseita kuin venäjällä, raskalla ja englanilla? Venäjän kanssa on ehkä "tehty yhteistyötä" toimittalla heille käytettyä ydinpolttoainetta, mutta sekin on loppu.

"Viidennen voimalapäätöksen yhteydessä poliittinen johto jo vakuutti, ettei sille tuottanut vaikeuksia asettaa ydinvoimabisneksen edut etusijalle. Eduskunnaltakin jäi sen vuoksi huomioimatta, että kansalaisista suurin osa oli lisärakentamista vastaan, kuten oli ollut parin vuosikymmenen ajan. "

-Ehkä kansalaiset ovat suurimmaksi osaksi ydinvoimaa vastaan, mutta miten sitten jauhetaan enemmän sahköä? Sitä kun kuitenkin kuluu enemmän ja enemmän samalla kun kieton sopimus painaa päälle. Eli öljyä ja hiiltä ei voi lisätä. Maakaasussakin on hiilidioksidi päästöjä...


"Ja nyt Lipponen ja SAK:n "asiantuntija" ovat pistämässä paremmaksi: he kuuluttavat jo toista ja kolmatta vielä suurempaa laitosta, koko Euroopan ja jopa maailman tarpeisiin. Ydinvoimausko koettelee demokratiaa."

-Tosiasia on, että sähkön kulutus lisääntyy. Nyt jo suomi tuo paljon sähköä mm. venäjältä (milläköhän se on jauhettu??) Uusi reaktori ei pysty tuottamaan kuin osan tarvitsemastamme energiasta.

-Mitä taas tulee sähköntuottamiseen koko euroopan ja jopa maailman tarpeisiin, niin siirtohäviöt taitavat nousta niin merkittäväksi, ettei se kannata.

"Ydinvoiman suuronnettomuuden mahdolliset seuraukset on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Suomessa on valittu äärimmäisen keskitetty ja ulkolaiseen ydinteknologiaan nojaava energiapolitiikka, kun muualla suositaan hajautettua, monipuolista uusiutuvan energian kehittämistä. Turvallista loppusijoitusmenetelmää ydinjätteille ei ole olemassa, ei edes Suomen peruskalliossa. "

-Kukapa muukaan niitä seurauksia kantaisi kuin ihmiset itse... eli kansakunta. Toisin, laitosten turvallisuus on huippuluokkaa ja jos possaus tapahtuu, niin varmasti on jo oppi otettu sernopiilista (kuin se ny sit kirjootettiinkaan).

Ydinvoimalla ei tosiaankaan voida tuottaa kaikkea energiaa. Perustarve vain. Eikä minusta ole kovin moneen paikkaan järkevää sijoittaa reaktoria. Esim nyt kuin suomessa on neljä reaktoria, niin kaksi paikkaa, loviisa ja olikiluoto, ovat mielestäni riittävä hajautus. Maissa joissa on enemmän reaktoreita, on niitä useampi samalla alueella (2-5).

Myös suomessa kehitetään monipuolisia uusiutuvia energia ratkaisuja. Esimerkiksi jätteen poltto on kehittynyt koko ajan.

Suomen peruskallio taitaa olla yksi turvallisimmista kallioista johon polttoainetta saadaan sijoitettua.



"Jääkaudet menevät ja tulevat. Edellinen 2,5 kilometrin paksuinen jääkerros painoi Olkiluodon kallioperää alaspäin ainakin 800 metriä. Kallioperän kohoaminen takaisin tasapainotilaan synnyttää maanjäristyksiä.

Suuren osan tulevan jääkauden aikaa Olkiluodon alue on jäätikön ulkopuolista ikirouta-aluetta. Tätä uutta tietoa ei ole otettu lainkaan huomioon, kun on arvioitu Suomen kallioperän soveltumattomuutta ydinjätteille."

-Hetkinen, onko viimeisestä jääkaudesta 10 vai 20 tuhatta vuotta? Mietnköhän vanha peruskallio on? 1 vai 10 miljardia vuotta. Isot luvut menee sekaisin, mutta hyvässä kunnossahan toi kallio näyttää olevan... tiivistä ja kovaa.

"Uudet tutkimukset kumoavat myös uskomukset matala-aktiivisen säteilyn vaarattomuudesta, lisäsäteily aiheuttaa aina lisävahinkoa."

-Myös matala-aktiivinen jäte varastoidaan kallioon. Ei sitä tarastejärven kaatopaikalle kipata...

"Energiataloudellisesti 1 600 MW:n lauhdevoimalaitos on sähkön tarpeen kannalta ylisuuri. Sitä varten tarvitaan taloudellisia ja teknisiä tukitoimia, joiden kustannukset eivät näy ydinvoimalaskelmissa, riskin siirtämistä kansalaisille, kustannusten aliarvostamista, julkisen talouden rahoitusjärjestelyjä, jne. "

-Miten 1 600 MW on liian suuri jos se ei kykene tuottamaan kaikkea tarvitsemaamme lisä-perusenergiaa?

Kustannuksia varmasti eri osapuolet (kannattajat ja vastustajan) pyöristelee... vaikea arvata kumpaan suuntaan. Mut jos tuotettaisiin tarvittava 1 600 MW hiilellä tai muilla fossiilisilla polttoaineilla, niin mitkä olisen sen haittavaikutukset ja välilliset kustannukset (mm päästömaksut..)

"Yksityinen pääoma on viisaasti jättänyt omat sijoituksensa vähiin, todelliset rahoittajat ovat veronmaksajien, kuntien ja valtion, omistamia yhtiöitä. "

-TVO on julkisen sektorin omistuksessa 43,1%:sti ja yksityisellä sektorilla on 56,9%. Uusi ydinvoimala rahoitetaan pääsääntöisesti lainalla eikä siinä ole valtion tukia tai verohuojennuksia.

"Vastikään Saksa veti laitoksen toimittajalta pois valtion takuut, ja Ranskan valtiollinen sähköyhtiö joutui palauttamaan ydinvoimalle saamiaan tukiaisia miljardin euron arvosta. Riskin jakajia ei löydy toimittajamaistakaan."

-Eipä noi juurikaan vaikuta laitoksen käyttökustannuksiin. Hinnassa saattaa näkyä hieman.

"Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet, mutta vain juuri ydinvoiman lisärakentamisvaihtoehtoon kirjattujen tavoitteiden mukaisesti; on saatu mitä on tilattu. Hiilidioksidipäästöt ilmakehään eivät ole koskaan lisääntyneet yhtä voimakkaasti kuin viime vuosikymmeninä, jolloin ydinvoiman käyttökin on kasvanut merkittävästi. "

-Eli siis. Kun ollaan käytetty ydinvoimaa, niin on hiilidioksidipäästöt lisääntyneet. Eli, pitäisikö nytten käyttää vähemmän ydinvoimaa jotta hiilidioksidipäästöt pienenisivät? Vai onko niin, että sähkön kulutus on kasvanut, samoin kuin liikenne?

"Tämä ns. rebound-haitta puuttuu uusiutuvien energioitten käytöstä. Ilmaston muutoksen hallinnassa ydinvoima on merkityksetön, mutta erittäin kallis lisä: uraaniresurssit ovat yhtä niukat kuin öljy, ja ydinvoimateho maksaa paljon enemmän kuin millään muulla tuotantovaihtoehdolla. Ilmasto-ongelmat eivät ratkea ydinvoiman avulla."

-En usko että kukaan onkaan väittänyt että ilmasto ongelma ratkeaa ydinvoimalla, vaan että kokonaisuus täytyy saada balanssiin. Lisäksi ydinvoimalla tuotettu sähkö on eritäin tasahintaista.

"Pitäisi keskustella, miten voitaisiin edistää taloudellisesti, ekologisesti ja työllisyyden kannalta järkevämpiä kotimaisia ratkaisuja, jotka olisivat myös riskittömiä."

-Olen ehdottomasti samaa mieltä!!

 

[Pohjoisvirta]

"Olkiluoto on maanjäristysaluetta"

Eurooppalainen atomiteollisuus rakentaa maailman suurinta ydinreaktoria Suomeen. Olemme kytkeytymässä sen myötä eurooppalaisen atomiaseteknologian kehittämiseen ja ylläpitoon.

Viidennen voimalapäätöksen yhteydessä poliittinen johto jo vakuutti, ettei sille tuottanut vaikeuksia asettaa ydinvoimabisneksen edut etusijalle. Eduskunnaltakin jäi sen vuoksi huomioimatta, että kansalaisista suurin osa oli lisärakentamista vastaan, kuten oli ollut parin vuosikymmenen ajan.

Ja nyt Lipponen ja SAK:n "asiantuntija" ovat pistämässä paremmaksi: he kuuluttavat jo toista ja kolmatta vielä suurempaa laitosta, koko Euroopan ja jopa maailman tarpeisiin. Ydinvoimausko koettelee demokratiaa.

Ydinvoiman suuronnettomuuden mahdolliset seuraukset on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Suomessa on valittu äärimmäisen keskitetty ja ulkolaiseen ydinteknologiaan nojaava energiapolitiikka, kun muualla suositaan hajautettua, monipuolista uusiutuvan energian kehittämistä. Turvallista loppusijoitusmenetelmää ydinjätteille ei ole olemassa, ei edes Suomen peruskalliossa.

Jääkaudet menevät ja tulevat. Edellinen 2,5 kilometrin paksuinen jääkerros painoi Olkiluodon kallioperää alaspäin ainakin 800 metriä. Kallioperän kohoaminen takaisin tasapainotilaan synnyttää maanjäristyksiä.

Suuren osan tulevan jääkauden aikaa Olkiluodon alue on jäätikön ulkopuolista ikirouta-aluetta. Tätä uutta tietoa ei ole otettu lainkaan huomioon, kun on arvioitu Suomen kallioperän soveltumattomuutta ydinjätteille.

Uudet tutkimukset kumoavat myös uskomukset matala-aktiivisen säteilyn vaarattomuudesta, lisäsäteily aiheuttaa aina lisävahinkoa.

Energiataloudellisesti 1 600 MW:n lauhdevoimalaitos on sähkön tarpeen kannalta ylisuuri. Sitä varten tarvitaan taloudellisia ja teknisiä tukitoimia, joiden kustannukset eivät näy ydinvoimalaskelmissa, riskin siirtämistä kansalaisille, kustannusten aliarvostamista, julkisen talouden rahoitusjärjestelyjä, jne.

Yksityinen pääoma on viisaasti jättänyt omat sijoituksensa vähiin, todelliset rahoittajat ovat veronmaksajien, kuntien ja valtion, omistamia yhtiöitä.

Vastikään Saksa veti laitoksen toimittajalta pois valtion takuut, ja Ranskan valtiollinen sähköyhtiö joutui palauttamaan ydinvoimalle saamiaan tukiaisia miljardin euron arvosta. Riskin jakajia ei löydy toimittajamaistakaan.

Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet, mutta vain juuri ydinvoiman lisärakentamisvaihtoehtoon kirjattujen tavoitteiden mukaisesti; on saatu mitä on tilattu. Hiilidioksidipäästöt ilmakehään eivät ole koskaan lisääntyneet yhtä voimakkaasti kuin viime vuosikymmeninä, jolloin ydinvoiman käyttökin on kasvanut merkittävästi.

Tämä ns. rebound-haitta puuttuu uusiutuvien energioitten käytöstä. Ilmaston muutoksen hallinnassa ydinvoima on merkityksetön, mutta erittäin kallis lisä: uraaniresurssit ovat yhtä niukat kuin öljy, ja ydinvoimateho maksaa paljon enemmän kuin millään muulla tuotantovaihtoehdolla. Ilmasto-ongelmat eivät ratkea ydinvoiman avulla.

Pitäisi keskustella, miten voitaisiin edistää taloudellisesti, ekologisesti ja työllisyyden kannalta järkevämpiä kotimaisia ratkaisuja, jotka olisivat myös riskittömiä.


Professorit Pentti Malaska, U.B. Lindström ja Matti Saarnisto

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?d_id=114154

Mitäpä olette mieltä tuosta puheenvuorosta?

Nostoa..

Onko Olkiluoto maanjäristysaluetta?

Tämän lehden numerossa 11.3.2004 oli professoreiden Malaska, Lindström ja Saarnisto kirjoitus ”Olkiluoto on maanjäristysaluetta”.

Kirjoitus sisälsi monia uusia puolia Olkiluotoon rakennettavasta ydinvoimalaprojektista. Esiin tuli useita, ainakin minulle tuntemattomia piirteitä ja toivoisinkin aiheesta vilkasta keskustelua.

Erikoisesti minua kiinnostivat maininnat, että ko. projektin myötä olemme liittymässä eurooppalaisen atomiaseteknologian kehitystyöhön, että vastoin gallup-tutkimuksia suurin osa Suomen kansasta on lisärakentamista vastaan ja että rahoitus lopuksi lankeaakin julkisen talouden niskaan.

Uutta oli lisäksi tieto, että ydinvoimaloiden rakentaminen on maailmalla lisännyt hiilidioksidipäästöjä merkittävästi.

Myöskin ydinvoima on kalliimpaa, kuin millään muulla tavalla tuotettu sähkö. Suomen peruskalliota on pidetty sangen vakaana, mutta artikkelin mukaan Olkiluoto onkin maanjäristysaluetta.

Väitteet ovat rajuja ja muuttavat kokonaan ydinvoimasta annettua kuvaa. Kun niiden esittäjänä on kolme professoria, perustuvat ne varmastikin perusteelliseen, tutkittuun tietoon.

Odotankin sen vuoksi yksityiskohtaisempaa selvitystä ja toivon, että lehti avaa palstansa professorikolmikolle, että he voivat perustella em. väitteensä ja alistaa ne tieteen teossa totuttuun vertaisarvosteluun.

Jos kävisi niin, että esitetyt väitteet tai osakin niistä jäisivätkin toteennäyttämättä, ei sivustakatsoja voisi muuta kuin ihmetellä, millä perusteilla professoritittelit jaetaan.

Lisätietoa odottaen,

Lainaus:

http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article31412.ece

Jääkausien sisällä on ollut voimakkaita lämpötilan vaihteluita. Olkiluodon alue on ollut vuorotellen jään ja veden peitossa.


Kanadan jäätiköitymishistoria on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Kanadassa on tutkittu ikiroudan tunkeutumista peruskallioon ydinjätteen loppusijoitusta silmälläpitäen. Tutkimusten mukaan noin 60-70 000 vuotta sitten ikirouta tunkeutui noin 600 metrin syvyyteen ja juuri ennen jääkauden maksimia 750 metrin syvyyteen. Ruotsin Aspössä on päädytty samoihin tuloksiin. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa on kuitenkin päädytty samaa matemaattista mallia käyttäen arvioon, jonka mukaan ikirouta tunkeutuisi Olkiluodossa 182 metrin syvyyteen. Säteilyturvakeskus selitti Posivan tuloksia sillä, että Suomessa kallion lämmönjohtokyky on heikompi, mikä ei ole uskottavaa. Nyt Säteilyturvakeskus on kuitenkin vaatinut uusia laskelmia.


Äänisen alueella on heti mannerjäätikön perääntymisen jälkeen tapahtunut 1-2 voimakasta maanjäristystä. Samanlaisia tuloksia on saatu Olkiluodossa. Maanjäristyksiä on epäilemättä ollut myös jääkauden alussa, kun peruskallio painuu 800 metriä.
Olkiluoto on maanjäristysaluetta, kun puhutaan 100 000 vuoden jääkausisyklistä. Jääkausiin liittyvän seismisen toiminnan vaikutukset on huomioitu Posivan arvioissa puutteellisesti.


Valtioneuvosto edellyttää Suomessa, että ydinjätehaudan on oltava avattavissa koska vain. Tätä vaatimusta on täysin mahdoton täyttää, sillä seuraavien 120 000 vuoden aikana loppusijoituspaikka tulee olemaan mannerjäätikön tai veden peitossa noin 40 000 tuhannen vuoden ajan, ilman että sen kehitystä voitaisiin mitenkään hallita.”

Lainaus:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/ajankohtaista/julkaisut/100000vuottaTiivistelma/

 

[Aschenisto]

Ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto Suomelle, se on ainoa realistinen ja hyvä vaihtoehto koko maailmalle, jolla saadaan nykyistä yhteiskuntajärjestelmää pyöritettyä:

1) Ydinvoima on saasteeton vaihtoehto. Ainoastaan alkukäsittely ja jälkikäsittely on "saasteellista" ydinvoimaloiden piipusta tulee vesihöyryä, ei mitään radioaktiivista säteilyä.
2) Ydinvoima on turvallinen vaihtoehto: hiilivoimaloiden hiukkaset ovat tappaneet paljon enemmän ihmisiä kuin ydinsäteily konsanaan. Japanissa Fukusiman ydinvoimaloiden säteilyyn ei kukaan juuri kuollut, sen sijaan Saksan tappakurkut tappoivat enemmän kuin säteily Japanissa. Lisäksi Fukusima todisti sen, että ydinvoimalat selviävät rankoistakin maanjäristyksistä. Sen sijaan tsumani teki kepposet. Onko mannereuroopassa tsunameita taikka voimakkaita maanjäristyksiä? Mannereurooppa on otollisin paikka rakentaa helvetin hyvät ydinvoimareservit.
3) Ydinvoima on tehokas vaihtoehto: sillä saa todella paljon muutettua uraanin energiat sähköenergiaksi. Lisäksi Suomen kannattaa investoida mahdollisimman paljon ydinvoimaan, sillä öljyjen ehtyessä energian hinta kallistuu, ja kun Suomeen tulee ydinvoimaosaamista ja paljon sähköä, niin meillä on Nokian kaltainen loistava vientiartikkeli.
4) Uraanivarat kestävät vielä satoja vuosia. Kun rakennetaan toriumydinvoimaloita, niin polttoainevarat kestävät vielä tuhat vuotta. Mitä nyt turhaan maassa antaa mädäntyä hyvän energianlähteen.
5) Vaihtoehtoiset energiantuottomahdollisuudet ovat tosi saastuttavia (hiilivoimalat tappavat tuhansia päivässä) tai liian kalliita ja tehottomia.
6) Toki on hyvä säästää energiaa - mutta energiaa on yltykylläisesti - emme halua takaisin esiteolliseen aikaan, jolloin oli kynttilä tai pari, vaan haluamme 2100-luvulle. Vihreät ja muut hörhöt haluavat takaisin esiteolliseen aikaan - perustakoon kommuuneja...

Ydinvoiman ainoa negatiivinen puoli on se, että iso osa ihmisistä on liian tyhmiä ymmärtämään ydinvoiman hyviä puolia verrattuna huonoihin. Säteily on näkymätöntä, eikä sitä voi haistaa ja se on vaarallistakin, mikäli sitä saa yliannostuksen. Säteily herättää ihmisissä irrationaalisia tunteita, ajatuksia - vähän kuin noitavainojen aikaan noidat. Siksi, kun Japanissa tapahtui pikku ydinvoimalaonnettomuus, niin koko Euroopassa ja Yhdysvalloissa hörhöt ja tyhmät ihmiset, niiden takia ydinvoimalat nähdään ikään kuin huonoina vaihtoehtoina. Se on ikävää, kun talous alkaa yskimään energian kallistumisen takia, kun ei tajuta rakentaa ydinvoimaloita. Oikeasti, se ydinjäte jossain 300 metrin syvyydessä ei haittaa ketään eikä tapa ketään. Ja uudet voimalat eivät todellakaan poksahtele - sen sijaan 70-luvulla rakennetetut ja tietyt ydinvoimalatyypit on parasta tarkastaa kunnolla. Mutta se ongelma on entisessä Neuvostoliitossa...

 

[Paradox]

Enpä nyt yleensä kommentoi tälläsiä, mutta jotain ajankulua

Eurooppalainen atomiteollisuus rakentaa maailman suurinta ydinreaktoria Suomeen. Olemme kytkeytymässä sen myötä eurooppalaisen atomiaseteknologian kehittämiseen ja ylläpitoon.

Aijaaha!

Viidennen voimalapäätöksen yhteydessä poliittinen johto jo vakuutti, ettei sille tuottanut vaikeuksia asettaa ydinvoimabisneksen edut etusijalle. Eduskunnaltakin jäi sen vuoksi huomioimatta, että kansalaisista suurin osa oli lisärakentamista vastaan, kuten oli ollut parin vuosikymmenen ajan.



Ja nyt Lipponen ja SAK:n "asiantuntija" ovat pistämässä paremmaksi: he kuuluttavat jo toista ja kolmatta vielä suurempaa laitosta, koko Euroopan ja jopa maailman tarpeisiin. Ydinvoimausko koettelee demokratiaa.

Kyllähän sitä ideoita heitellään. Mutta toistaiseksi on ainakin periaate, ettei ydinvoimasähköä myydä ulkomaille. Tietenkin jos suomessa on ylikapasiteettia niin ulkomaillehan se menee eikä se ole korvamerkittyä. Mutta ydinsähkön myyntiä esim venäjälle en pitäis ollenkaan hullumpana ideana ihan ympäristönkin kannalta.

Ydinvoiman suuronnettomuuden mahdolliset seuraukset on jätetty kansalaisten kannettaviksi. Suomessa on valittu äärimmäisen keskitetty ja ulkolaiseen ydinteknologiaan nojaava energiapolitiikka, kun muualla suositaan hajautettua, monipuolista uusiutuvan energian kehittämistä. Turvallista loppusijoitusmenetelmää ydinjätteille ei ole olemassa, ei edes Suomen peruskalliossa.

No tässä on nyt kaksi asiaa samassa kappaleessa. Keskitetty vs. hajautettu. Tietenkin siinä on omat riskit jos on keskitetty, esim japanin tilanne olisi ollut aivan toinen jos olisi ollut vain yksi reaktori. Toisaalta, kustannukset nousevat jos hajasijoitetaan kaikki reaktorit erilleen.

Jääkaudet menevät ja tulevat. Edellinen 2,5 kilometrin paksuinen jääkerros painoi Olkiluodon kallioperää alaspäin ainakin 800 metriä. Kallioperän kohoaminen takaisin tasapainotilaan synnyttää maanjäristyksiä.

Entä sitten, eikä tämä osoita että kallioperä on luja.. onhan se edelleen ehjä, vaikka siellä on ollut jääkausi(a)?

Suuren osan tulevan jääkauden aikaa Olkiluodon alue on jäätikön ulkopuolista ikirouta-aluetta. Tätä uutta tietoa ei ole otettu lainkaan huomioon, kun on arvioitu Suomen kallioperän soveltumattomuutta ydinjätteille.

Aika uskalias väite tulevasta jääkaudesta, eli mihin perustuu väite ja olettamus jääpeitteen sijainnista. Jokatapauksessa jääpeite kasvaa hitaasti ja sulaa myös hitaasti. Eli oli se missä päin suomea tahansa, niin ollaan reuna-alueella tuhansia vuosia. Ja ollaan oltu edellistenkin jääkausien aikana.

Uudet tutkimukset kumoavat myös uskomukset matala-aktiivisen säteilyn vaarattomuudesta, lisäsäteily aiheuttaa aina lisävahinkoa.

Tarkoitus on, että säteilyä ei karkaa ollenkaan. On myös toisensuuntaista viimeaikaista tutkimustietoa säteilyn vaikutuksista.

Energiataloudellisesti 1 600 MW:n lauhdevoimalaitos on sähkön tarpeen kannalta ylisuuri. Sitä varten tarvitaan taloudellisia ja teknisiä tukitoimia, joiden kustannukset eivät näy ydinvoimalaskelmissa, riskin siirtämistä kansalaisille, kustannusten aliarvostamista, julkisen talouden rahoitusjärjestelyjä, jne.

Tämänkin reaktorin jälkeen on tarvetta tuoda sähköä suomeen, eli laitos ei ole liian iso. Toki suomen valtio on varmasti mukana rahoitusjärjestelyissä ja kuluja tulee mm varmasti STUK:lle jne. MUTTA, TVO:n omistaa pääsääntöisesti suomalaiset yhtiöt, jotka on listattu pörssiin tai on valtion omistuksessa mutta toimivat markkinatalouden ehdoilla. Eli jos takkiin tulee niin riskin kantaa yhtiöt ensisijaisesti.

Yksityinen pääoma on viisaasti jättänyt omat sijoituksensa vähiin, todelliset rahoittajat ovat veronmaksajien, kuntien ja valtion, omistamia yhtiöitä.

Kts edellinen vastaus.

Vastikään Saksa veti laitoksen toimittajalta pois valtion takuut, ja Ranskan valtiollinen sähköyhtiö joutui palauttamaan ydinvoimalle saamiaan tukiaisia miljardin euron arvosta. Riskin jakajia ei löydy toimittajamaistakaan.

Poliittisia päätöksiä, minkäs niille tekee.

Hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet, mutta vain juuri ydinvoiman lisärakentamisvaihtoehtoon kirjattujen tavoitteiden mukaisesti; on saatu mitä on tilattu. Hiilidioksidipäästöt ilmakehään eivät ole koskaan lisääntyneet yhtä voimakkaasti kuin viime vuosikymmeninä, jolloin ydinvoiman käyttökin on kasvanut merkittävästi.

Eli kääntäen, jos vähentäisimme tai luopuisimme kokonaan ydinvoimasta, niin vähentyisi hiilipäästötkinkö?!

Tämä ns. rebound-haitta puuttuu uusiutuvien energioitten käytöstä. Ilmaston muutoksen hallinnassa ydinvoima on merkityksetön, mutta erittäin kallis lisä: uraaniresurssit ovat yhtä niukat kuin öljy, ja ydinvoimateho maksaa paljon enemmän kuin millään muulla tuotantovaihtoehdolla. Ilmasto-ongelmat eivät ratkea ydinvoiman avulla.

Varmasti tarvitaan laaja-alaisia muutoksia, lähtien ihan kulutuksen vähentämisestä eri uusiutuvien energialähteiden käyttöön ja uusien puhtaiden tapojen käyttöön. Ei tämä mielestäni sulje kuitenkaan ydinvoiman käyttöä osana tätä palettia.

Pitäisi keskustella, miten voitaisiin edistää taloudellisesti, ekologisesti ja työllisyyden kannalta järkevämpiä kotimaisia ratkaisuja, jotka olisivat myös riskittömiä.

Suomen teollisuus tekee jatkuvaa tutkimus ja tuotekehitystyötä puhtaampien ja riskittömämpien energiantuotanto vaihtoehtojen löytämiseksi. Iso osa investoinneista joita rastas teollisuus tekee liittyy tuotannon ja energiankäytön tehostamiseen. Se että teollisuus ei tehostaisi toimintaansa on puppua.

Pitää muistaa myös, että puolet sähköstä kuluttaa muu kuin teollisuussektori

Professorit Pentti Malaska, U.B. Lindström ja Matti Saarnisto [/I]

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?d_id=114154

Mitäpä olette mieltä tuosta puheenvuorosta?[/QUOTE]

Aijaaha!

 

[Stagno]

"Viidennen voimalapäätöksen yhteydessä poliittinen johto jo vakuutti, ettei sille tuottanut vaikeuksia asettaa ydinvoimabisneksen edut etusijalle. Eduskunnaltakin jäi sen vuoksi huomioimatta, että kansalaisista suurin osa oli lisärakentamista vastaan, kuten oli ollut parin vuosikymmenen ajan."

Itseäni on usein mietityttänyt miten suuri osa kansasta oikeasti vastustaa ydinvoimaa. Tähän hätään löysin http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Yli+puolet+kansasta+edelleen+ydinvoiman+kannalla/1135230738805 tälläisen. Outohan se olisikin jos päättäjät jättäisivät ihmisten suosion tavoittelun nimissä käyttämättä näinkin herkullisen tavan ampua suomineitoa jalkaan.

Uskon että vety on se jolla autot tulevat tulevaisuudessa liikkumaan. Vedystä on turha puhua energialähteenä. Vetyä ei ole helposti saatavilla vaan se täytyy tuottaa energiaa käyttämällä, sen valmistamiseen on käytettävä enemmän energiaa kuin siitä voidaan saada. Kalliin tuuli- tai aurinkoenergian käyttäminen vedyn tuottamiseen nyt olisi hulluutta. Tietääkseni ainoa keino tuottaa halpaa vetyä on ydinvoima ja tarkennuksena vielä fuusio mallinen ydinvoima, mielestäni kaikki paukut pitäisi suunnata siihen ja lopettaa tuulen perässä juokseminen.

 

[proileri]

Ei tosiaankaan ole vety se millä autot tulevaisuudessa liikkuvat, vaan sähkö. Ihan turha liikutella miljoonia tonnia räjähdysherkkää ja vaikeasti käytettävää ainetta ympäriinsä, jos kerta sähkönjakeluverkko on olemassa. Lisäksi vety on vain varastointiväline, ei suinkaan energianlähde - energia vedyn tuotantoon tulee jostakin muualta.

Tulevaisuuden energiantuotanto tulee pohjaamaan entistä yksinkertaisempiin, matalatehoisiin ydinvoimalaitoksiin. Tähtäimessä on mahdollisimman vähäinen huoltotiheys ja vain muutaman henkilön käyttöhenkilökunta. Alaskan Galenassa - alle 1000 asukkaan kylä, joka on harvinaisen hankalassa paikassa liikennöidä maateitse - puuhataan ensimmäistä kaupallista 10 MW mikroreaktorilaitosta, jonka toimittaja on ilmeisesti Toshiba. Pitäisi ensi vuonna mennä hyväksyntään ja siitä muutaman vuoden säteellä olla toiminnassa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Galena_Nuclear_Power_Plant

 

[Aschenisto]

Itsekin vastustan sitä, että valtio subventoi joitain teollisuudenaloja. Oli ne ydinvoimaa, maataloutta tai jotain muuta, koska taloustieteellisesti niistä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä. Tosin ydinvoimalle on yksityisestikin kysyntää ja näin myös rahoitusta, mikäli annetaan markkinoiden päättää. Uraanivarannot edelleen Toriumin-ansiosta kestävät vuosisatoja. Kun fossiilisille polttoaineilla on kaiken maailman päästörajoituksia, niin tällöin markkinat näkevät ydinvoiman kirkkaimpana vaihtoehtona ja sitten jotkut uusiutuvat luonnonvarat.

Edelleen Suomen kallio on maanjäristysriskistä huolimatta hyvä loppusijoituspaikka ydinjätteille. Riittävän syvälle laitetaan kapseleissa ydinjätettä, niin kyseinen säteily ei karkaa sieltä minnekään. Maanjäristyksistäkään ei tarvitse huolehtia, koska japanilaiset ydinreaktorit 70-luvulla rakennettuinakin selvisivät niistä, joten se ei ole riski. Suomessa maanjäristykset on korkeintaan pientä värinää, eikä mitään kunnon carmageddonia. Toisin sanoen kallioperässä ydinjäte selviää kymmeniätuhansia vuosia tuosta vain, eikä se kaivaudu sieltä itsestään ylös. Toisin sanoen riski on minimaalinen.

Itse en ole niin varma vetyautoista. Yläasteen kemian tunneille tuli hyvin selviksi se, että vety tuppaa helposti "räjähtämään" Vetyräjähdys on tilanne, jossa kaasuuntunut vety yhtyessään happeen räjähtää hallitsemattomasti. Sitä ei pidä sekoittaa vetypommin räjähdykseen, jossa tapahtuu ydinfuusio. Vedyn ja ilman sekoitus räjähtää hyvin pienillä energioilla, 1/10 siitä, mitä tarvitaan bensiini–ilma-seoksen räjähtämiseen. Jopa staattisen sähkön aiheuttama näkymätön kipinä ihmisen yllä olevissa keinokuituvaatteissa voi aiheuttaa räjähdyksen. Tämän perusteella vetyautot on ihan aikuisen oikeasti vaarallisia, kun happea tavallisessa ilmassa... Vastaavasti en myös kannata ydinreaktoriautoja, koska pienemmässä skaalassa pienet ydinreaktorit voivat olla vaarallisia.

Sen sijaan sähköautot voivat olla tulevaisuutta, kunhan saadaan aikaiseksi riittävän hyviä teknisiä innovaatioita. Sitä odotellessa biopolttoaineet ja jopa etanolikin on valitettavasti vahvasti edustettuna. Toisaalta kivihiilestäkin voidaan tehdä bensiiniä eli ei ole mitään hätää.

 

[Dragon]

Ydinvoima on ainoa realistinen vaihtoehto Suomelle, se on ainoa realistinen ja hyvä vaihtoehto koko maailmalle, jolla saadaan nykyistä yhteiskuntajärjestelmää pyöritettyä:

Ihmeellisesti tämä yhteiskunta pyörii vaikka kaikki sähköntuotanto ei ole ydinvoimaa. Ei se ainoa vaihtoehto ole - pidän kyllä ydinvoimaa hyvänä vaihtoehtona meille.

1) Ydinvoima on saasteeton vaihtoehto. Ainoastaan alkukäsittely ja jälkikäsittely on "saasteellista" ydinvoimaloiden piipusta tulee vesihöyryä, ei mitään radioaktiivista säteilyä.

Väärin. Ydinvoimala tuottaa ydinjätettä - jos olet joskus tämmöisen termin kuullut - se pitää kuljettaa pois ja varastoida loppusijoituspaikassa. Sen hallinta on tietyiltä osin kyllä huomattavasti helpompaa kuin jos vertaa vaikka palokaasu- ja pienhiukkaspäästöihin.

2) Ydinvoima on turvallinen vaihtoehto: hiilivoimaloiden hiukkaset ovat tappaneet paljon enemmän ihmisiä kuin ydinsäteily konsanaan. Japanissa Fukusiman ydinvoimaloiden säteilyyn ei kukaan juuri kuollut, sen sijaan Saksan tappakurkut tappoivat enemmän kuin säteily Japanissa. Lisäksi Fukusima todisti sen, että ydinvoimalat selviävät rankoistakin maanjäristyksistä. Sen sijaan tsumani teki kepposet. Onko mannereuroopassa tsunameita taikka voimakkaita maanjäristyksiä? Mannereurooppa on otollisin paikka rakentaa helvetin hyvät ydinvoimareservit.

Aurinko ja tuulivoima ovat ydinvoimaakin turvallisempia, mutta ydinvoima tulee hyvänä kolmosena. Fossiilisissa polttoaineissa kuolemantapaukset koko tuotantoketjussa kasvavat aika jyrkästi.

3) Ydinvoima on tehokas vaihtoehto: sillä saa todella paljon muutettua uraanin energiat sähköenergiaksi. Lisäksi Suomen kannattaa investoida mahdollisimman paljon ydinvoimaan, sillä öljyjen ehtyessä energian hinta kallistuu, ja kun Suomeen tulee ydinvoimaosaamista ja paljon sähköä, niin meillä on Nokian kaltainen loistava vientiartikkeli.

Hmm tulevaisuuttaa on vähän vaikea ennustaa mutta mutta onhan tuo mahdollista. Jos öljy loppuu nopeasti, niin sitten tuskin riittää sähköä vientiin, kun se pitää laittaa tieliikenteen akkuihin tai vedyn erottamiseen vedestä.

4) Uraanivarat kestävät vielä satoja vuosia. Kun rakennetaan toriumydinvoimaloita, niin polttoainevarat kestävät vielä tuhat vuotta. Mitä nyt turhaan maassa antaa mädäntyä hyvän energianlähteen.

Samaa mieltä. Toisaalta kannattaa muistaa, että uusiutuvat energiantuotantotavat ovat kivoja siitä syystä, kun niiden luokse ei tarvitse rahdata mistään polttoainetta.

5) Vaihtoehtoiset energiantuottomahdollisuudet ovat tosi saastuttavia (hiilivoimalat tappavat tuhansia päivässä) tai liian kalliita ja tehottomia.

Kehitystyötä tapahtuu jatkuvasti mutta on tyhmää laittaa kaikkia munia samaan koriin. Vaihtoehtoisia ja päällekkäisiä ratkaisuja kannattaa rakentaa, koska tulevaisuutta ei pysty tarkasti ennustamaan ja mistäs sitä ikinä tietää mikä luonnonkatastrofi uhkaa ja jos sattuukin sellainen hauska ilmiö, että tulee pitempi kuivuuskausi Pohjois-Eurooppaan ja merenpinta laskee. Milläs jäähdytät ydinvoimalaa jos vedenpinta laskee kauhean alas? Voi olla, että letkut ja pumpput ei riitä ja silloin pitää ajaa voimala alas ettei käy Fukushimat.

Aurinko on ehdottomasti tulevaisuudessakin paras ja suurin energianlähde maapallolle sen 80 Tw:n tuotannolla. Mikään muu energianlähde ei pysty kilpailemaan auringon tuottaman energiamäärän kanssa. Tosin Suomi maana on aika litteä ja pimeä, joten meillä ei kauheasti voida luottaa aurinkoon ja tuuleen. EU:n kehityksen myötä sähköverkotkin ja niiden säätely todennäköisesti laajenee mantereen laajuiseksi ja tässä on yksi syy olla tiiviisti mukana EU:n tutkimus ja kehitystyössä. Ei ne välimeren maat kokonaan pysty tai edes halua kuluttaa kaikkea sitä aurinkoenergiaa, jota siellä tulevaisuudessa tuotetaan.

6) Toki on hyvä säästää energiaa - mutta energiaa on yltykylläisesti - emme halua takaisin esiteolliseen aikaan, jolloin oli kynttilä tai pari, vaan haluamme 2100-luvulle. Vihreät ja muut hörhöt haluavat takaisin esiteolliseen aikaan - perustakoon kommuuneja...

Energiaa on mutta sen sivutuotteet ovat vähän ikäviä, siksi erilaisia energiatuotantotapoja tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi yhteyttämistä ja klorofyllimolekyylejä tutkitaan vahvasti ja koitetaan selvittää, että olisiko niistä odotettavissa parannuksia aurinkoenergian hyötykäyttöön.

Ydinvoiman ainoa negatiivinen puoli on se, että iso osa ihmisistä on liian tyhmiä ymmärtämään ydinvoiman hyviä puolia verrattuna huonoihin.

Olen samaa mieltä, mun kanta on vaihtunut positiivisemmaksi mitä enemmän olen tutustunut ydinvoimaan. Tosin tuo uuden ydinvoimalan rakennussählääminen ja muu ympärillä tapahtuva jopa rikollinen toiminta vetää hommaa taas miinukselle.

 

[Dragon]

Itse en ole niin varma vetyautoista. Yläasteen kemian tunneille tuli hyvin selviksi se, että vety tuppaa helposti "räjähtämään" Vetyräjähdys on tilanne, jossa kaasuuntunut vety yhtyessään happeen räjähtää hallitsemattomasti. Sitä ei pidä sekoittaa vetypommin räjähdykseen, jossa tapahtuu ydinfuusio. Vedyn ja ilman sekoitus räjähtää hyvin pienillä energioilla, 1/10 siitä, mitä tarvitaan bensiini–ilma-seoksen räjähtämiseen. Jopa staattisen sähkön aiheuttama näkymätön kipinä ihmisen yllä olevissa keinokuituvaatteissa voi aiheuttaa räjähdyksen. Tämän perusteella vetyautot on ihan aikuisen oikeasti vaarallisia, kun happea tavallisessa ilmassa...

Siis vetyauton vetytankissa oleva nestemäinen vety ei ole kovinkaan räjähdysherkkää, koska sieltä puuttuu happi. Mihinkäs se puhdas vety räjähtäisi ilman hapettavaa materiaalia? Ongelmana on lähinnä kolariturvallisuus - jota voitaisiin vähentää vaikka säätämällä laki maksiminopeudesta ja pakolliset rajoittimet ja gps:t kaikkiin autoihin, että ei pääse kovempaa kuin rajoitus :D

Venttiilien tiiviys ja polttoaineen jäähdytys nestemäiseksi ettei vety vie kamalasti tilaa ovat vähän sellaisia ongelmia aiheuttavia asioita.

Sen sijaan sähköautot voivat olla tulevaisuutta, kunhan saadaan aikaiseksi riittävän hyviä teknisiä innovaatioita. Sitä odotellessa biopolttoaineet ja jopa etanolikin on valitettavasti vahvasti edustettuna. Toisaalta kivihiilestäkin voidaan tehdä bensiiniä eli ei ole mitään hätää.

Sähköautot ovat nykytekniikalla varmaankin se turvallisin ja toteuttamiskelpoisin asia.

 

[Aschenisto]

Väärin. Ydinvoimala tuottaa ydinjätettä - jos olet joskus tämmöisen termin kuullut - se pitää kuljettaa pois ja varastoida loppusijoituspaikassa. Sen hallinta on tietyiltä osin kyllä huomattavasti helpompaa kuin jos vertaa vaikka palokaasu- ja pienhiukkaspäästöihin.

Sanoin lainaukseksessani "alku- ja jälkikäsittely" alkukäsittelyllä uraanin loihimista ja jälkikäsittelyllä ydinjätettä. Tiedän, tuppaan käyttämään välillä kapulakieltä. Pitää keskittyä kirjoittamaan normaalimmin. Minusta tulisi hyvä lakimies.

Aurinko ja tuulivoima ovat ydinvoimaakin turvallisempia, mutta ydinvoima tulee hyvänä kolmosena. Fossiilisissa polttoaineissa kuolemantapaukset koko tuotantoketjussa kasvavat aika jyrkästi.

Ongelmana on ainakin vielä hyödynnettävyys ja kustannukset. Ilman valtioiden subventointia tuuli- ja aurinkovoimat eivät vain ole niin taloudellisesti kannattavia. Toki ollaan harkittu, että rakennettaisiin kuuhun aurinkovoimaloita ja jollain tekniikalla lähetettäisiin maahan energia, mutta teknologinen toteutettavuus ja sen kustannukset on lähemmäs biljoonaluokkaa. Olisihan se kivaa, jos aurinkopaneelien hyöty- ja kestosuhdetta saataisiin huimasti paremmaksi. Sen lisäksi energian varastointikyky paremmaksi.

Kehitystyötä tapahtuu jatkuvasti mutta on tyhmää laittaa kaikkia munia samaan koriin. Vaihtoehtoisia ja päällekkäisiä ratkaisuja kannattaa rakentaa, koska tulevaisuutta ei pysty tarkasti ennustamaan ja mistäs sitä ikinä tietää mikä luonnonkatastrofi uhkaa ja jos sattuukin sellainen hauska ilmiö, että tulee pitempi kuivuuskausi Pohjois-Eurooppaan ja merenpinta laskee. Milläs jäähdytät ydinvoimalaa jos vedenpinta laskee kauhean alas? Voi olla, että letkut ja pumpput ei riitä ja silloin pitää ajaa voimala alas ettei käy Fukushimat.

Saisi laskea aika monta metriä ennen kuin ei saataisiin enää vettä. Se ei tapahdu yhden yön aikana, jolloin pumppujen ja vesiputkien rakentaminen mereen syvemmäksi on ihan riittävästi aikaa. Joo olet oikeassa, vaihtoehtoisia ratkaisuja kannattaa miettiä ihan geopoliittisista syistä: jos uraanihanat menevät kiinni, niin ei ole polttoainetta ydinvoimaloille. Siksi täytyy olla reservissä esimerkiksi hiilivoimaloita.

Mihinkäs se puhdas vety räjähtäisi ilman hapettavaa materiaalia? Ongelmana on lähinnä kolariturvallisuus - jota voitaisiin vähentää vaikka säätämällä laki maksiminopeudesta ja pakolliset rajoittimet ja gps:t kaikkiin autoihin, että ei pääse kovempaa kuin rajoitus

Venttiilien tiiviys ja polttoaineen jäähdytys nestemäiseksi ettei vety vie kamalasti tilaa ovat vähän sellaisia ongelmia aiheuttavia asioita.

Ota huomioon vetyjakeluverkosto. Sen rakentaminen maksaa miljardeja. Ja niin kauan kun on autoja, niin niillä kolaroidaan. Mieluummin haluan kolaroida sähköautoilla kuin vetypommiautoilla... Ja kuulostaa niin ihana isovelimaiselta pakolliset rajoittimt ja gps:ssät. Samantien ihmisiin GPS niin valtio tietää missä olet.

Sähköautot on vain realistisempia.

 

[proileri]

Pureksittavaa saasteista: Suomessa syntyy tällä hetkellä n. 350 kuutiota ydinjätettä vuodessa, se on vähän alle parin ABC-huoltoaseman parkilla seisovan rekan kokoinen köntsä. Samaan aikaan vuodessa Suomessa poltetaan 5-6 miljoonaa kuutiota hiiltä energiaksi, about tonni hiiltä per kuutio.

 

[proileri]

Niin toki lisäksi palaa joku 10-12 miljoonaa tonnia öljyä sekä 4200 miljoonaa kuutiota maakaasua. Tämä kaikki paitsi kaasu seilailee kivasti Suomenlahtea ja muuta Itämerta pitkin satamiin.

 

[func]

Mustakin sinällään fiksumpaa tuottaa pieni määrä kuitenkin helposti käsiteltävää, joskin radioaktiivista, jätettä mitättömän pienelle valvotulle alueelle kuin miljardeja tonneja mönjää joka puolelle ilmakehään, maahan ja vesistöihin.

 

[Dragon]

Ongelmana on ainakin vielä hyödynnettävyys ja kustannukset. Ilman valtioiden subventointia tuuli- ja aurinkovoimat eivät vain ole niin taloudellisesti kannattavia. Toki ollaan harkittu, että rakennettaisiin kuuhun aurinkovoimaloita ja jollain tekniikalla lähetettäisiin maahan energia, mutta teknologinen toteutettavuus ja sen kustannukset on lähemmäs biljoonaluokkaa. Olisihan se kivaa, jos aurinkopaneelien hyöty- ja kestosuhdetta saataisiin huimasti paremmaksi. Sen lisäksi energian varastointikyky paremmaksi.

Vai onko se tuulivoimakaan nyt niin kauhean kannattamatonta taloudellisesti, kun sähköyhtiöt ovat saaneet tuhansia tiedusteluita yksityisiltä ihmisiltä, että miten ja millä hintaa yksityinen tuottaja, jolla on muutama mylly pyörimässä jossain saisi myydä sähköä. Hyvähän se verorahoja on suunnata uusien energiatekniikoiden tutkimukseen, testaukseen ja alulle panemiseen.

Saisi laskea aika monta metriä ennen kuin ei saataisiin enää vettä. Se ei tapahdu yhden yön aikana, jolloin pumppujen ja vesiputkien rakentaminen mereen syvemmäksi on ihan riittävästi aikaa. Joo olet oikeassa, vaihtoehtoisia ratkaisuja kannattaa miettiä ihan geopoliittisista syistä: jos uraanihanat menevät kiinni, niin ei ole polttoainetta ydinvoimaloille. Siksi täytyy olla reservissä esimerkiksi hiilivoimaloita.

Hitaasti hajoaminen ja välinpitämättömyys oli yksi syy miksi Fukushimankin rakennukset räjähteli. En mä väitä, että suomessa maankohoaminen äkkiä kiihtyisi vauhdilla, tsunami iskisi mutta realistisesti ajateltuna esim. maanjäristys tai ruoppaukset tanskan salmissa voisivat muuttaa Itämeren vedentuloa ja poistumista, samaten mittavat patohankkeet Itämeren alueen valuma-altaan joissa. Keksimällä keksittyä - myönnän mutta erilaisia skenaarioita on hyvä miettiä. Tuo uraanipolttoaineen saatavuus kansainvälisen kriisin takia on varmaan todennäköisin vaihtoehto.

Ota huomioon vetyjakeluverkosto. Sen rakentaminen maksaa miljardeja.

Entäs sitten, niin maksoi kuuohjelmakin mutta silti siellä on käyty. Mitä maksoi pankkikriisi? Yli 700 miljardia dollaria jenkeissä, raha vastaa NASA:n 50 vuoden budjettia. Kyllä sitä rahaa aina jossain on ja tekemällä saa tehtyä. Vedynjakeluverkko on ongelmista pienimpiä vetyautojen kanssa. Positiivisena puolena taas voisi mainita, että vety olisi polttoaineena täysin saasteeton, ei enää pakokaasuja, ei raskasmetallipäästöjä, ei helvetillistä öljynroudausrallia ympärimaailmaa = vähemmän rahaa arabimaille ;), ei enää riippuvuutta öljyntuottajamaista, polttoainetta saatavilla ympäri maailmaa. Mun mielestä asiaa kannattaa tutkia, pohtia, miettiä ja kokeilla vaikka vaikeuksia olisikin.

Ja niin kauan kun on autoja, niin niillä kolaroidaan. Mieluummin haluan kolaroida sähköautoilla kuin vetypommiautoilla...

Vetypommiauto :D Kyllä niistä tankeista saa hyvinkin iskunkestäviä, joka kylläkin lisää aina painoa ja energiankulutusta.

Ja kuulostaa niin ihana isovelimaiselta pakolliset rajoittimt ja gps:ssät.

Varmaan kaikki ne muutkin turvalaitteet, kuten puskurit, turvavyöt, törmäytyskokeet, airbagit, sivutörmäyssuojat, ABS:t, luistonestot ja muut on ihanan isovelimäisiä? Ja olisihan tuollaisesta GPS:stä ihan hyötyäkin. Onnettomuustilanteessa olisi aina tieto missä olet eikä tarvitsisi arpoa, tarkempia liikennetietoja voitaisiin käyttää tieväylien suunnitteluun, vaimo pystyisi paremmin paimentamaan miestään, ettei se perkele taas menisi kaljalle vaan K-kauppaan :D

Samantien ihmisiin GPS niin valtio tietää missä olet.

Tiedä olisiko paljon eroa nykypäivää, kun jokainen suomalainen on kantanut taskussa olevaa jäljitettävää säteilylähdettä - kännykkää - jo 10 vuotta, niin aika tarkkaan saadaan selville missä liikut milloinkin.

Sähköautot on vain realistisempia.

Tällä hetkellä kyllä olen samaa mieltä. Saapa nähdä mikä niiden tulevaisuus on, kun öljy jossain vaiheessa alkaa loppua ja kallistua.

 

[Stagno]

Ei tosiaankaan ole vety se millä autot tulevaisuudessa liikkuvat, vaan sähkö. Ihan turha liikutella miljoonia tonnia räjähdysherkkää ja vaikeasti käytettävää ainetta ympäriinsä, jos kerta sähkönjakeluverkko on olemassa. Lisäksi vety on vain varastointiväline, ei suinkaan energianlähde - energia vedyn tuotantoon tulee jostakin muualta.

Vetyautot olisivat sähköautoja joissa vety toimii sähkövarastona. Tankeista voidaan tehdä riittävän turvallisia sillä vetyautoja on myyty kaliforniassa jo muutaman vuoden, vaikea kuvitella että siellä olisi luvallista myydä autoja jotka ovat yhtä turvallisia kuin zeppeliini hirmumyrskyssä (EDIT. Honda FCX Clarity). Polttoainetankkien koosta en osaa sanoa muuta kuin että niissä piisaa menovettä muutaman sadan kilometrin ajoon joka on käytännössä hivenen alle miljoona tonnia (tietysti jos kaikki tiellä liikkuvat auto törmäävät yhtäaikaa toisiinsa 300 km/h seurauksena olisi katastrofi mutta se olisi katastrofi vaikka autot liikkuisivat pyhällähengellä).

Totta kai vedylle pitäisi rakentaa jakeluverkko, mutta sama koskee akkusähköautojakin, ei niitä voi nykyisistä lämmitystolpista ladata. En usko että vetypumppujen asentelu huoltoasemien yhteyteen mitenkään taloudellisesti mahdotonta olisi, eikä koko verkkoa suomen kattavaksi tarvitsi ensi alkuun saada. Ainoa ongelma on riittävän halvan vedyn valmistus ja siihen tarvitaan ydinvoimaa.

 

[Integrandi]

Aurinko ja tuulivoima ovat ydinvoimaakin turvallisempia, mutta ydinvoima tulee hyvänä kolmosena.

Riippuu vähän miten hommaa mietitään. Jos lasketaan kuolemantapaukset per tuotettu energiayksikkö niin ydinvoima on selvästi turvallisinta. Lähteitä on google pullollaan.