Koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen

[alppix]

Täälläkään ei koulu kiinnostanut lukioikäisenä ja kirjoitukset jäikin väliin, onneksi sain sentään päästötodistuksen raavittua kasaan. 4 vuotta siinä meni kun kaikki muu kiinosti enemmän kun koulunkäynti. Mulla koulutuksen suhde palkkaan ja työn mielekkyyteen on ollut juuri sitä mitä vois odottaakkin, nousujohteista. Armeijan jälkeen olin ilman tutkintoa, tein ilmasiks puol vuotta töitä ja siivosin iltaisin. Sitten sain vinkin, että haeppas kauppaoppilaitokseen opiskelemaan.. pääsin ja koulu alkoi yllättäen kiinnostamaan kun aihe oli mielenkiintoinen ja tuon työharhoittelujakson + lukion päästötodistuksen ansiosta tarvitsi istua koulun penkillä vain kaksi lukukautta, myös paremmat hommat houkuttelivat. Kauppaoppilaitoksen jälkeen olin kaupassa ihan "oikeissa" töissä, jossa tajusin, että ei tää tällanen homma oo mua varten. Hain ammattikorkeakouluun jonka suoritin kahdessa lukukaudessa työn ohessa. Sieltä valmistuttuani pääsinkin taas parempiin hommiin ja palkka nousi reilusti. Sitten alkoi taas tuntua, että parempaa on saatava ja hain yliopistoon, jonka odotan avaavan taas uusia ovia.. Se jää nähtäväksi miten käy kun opintoja on vielä hetki jäljellä. Ei mulla nykyisessäkään tilanteessa oo valittamista, mutta nyt on motivaatiota vaan pyrkiä parempaan ja katsoa mihin rahkeet riittää. Sen verran monta pettymystä taisin vanhemmille aiheuttaa nuorempana..

Se että nuorena ei kiinnosta, ei tarkoita sitä että joutuisi lopun elämäänsä olemaan huonossa duunissa. Joutuu vaan tekemään paljon enemmän töitä sen eteen, että saa sitä parempaa duunia.

Lisätääs vielä tähän omakohtainen kokemus palkasta.. ilman koulutusta sillon joskus 0-1 te/kk, toisen asteen jälkeen 1-2 te/kk, ammattikorkeakoulun jälkeen 3+ te/kk.

 

[Timba79]

Mistä tässä topikissa oli tarkoitus jutella?

Nostin tämän aiheen irti tuolta asuntolainakeskustelusta, kun tämä näytti keskustelua herättävän.

Lähinnä siis siitä, että voiko sieltä suosta nousta ja taas kun itse olen sitä mieltä, että tietysti voi nousta, mutta kaikki eivät voi olla hyvällä paikoilla ns. paremmissa hommissa. Ei vaikka miten tsemppaisi. Koska se rima nousee sitten väkisinkin ja AINA on niitä jotka eivät sitä ylitä.

Mielestäni parempikin niin että osa porukasta ihan suosiolla hakee oman lokeronsa jostain vähemmän hienosta työstä. Mutta vielä tärkeämpää on että ihan jokainen antaa arvostuksen toisen työpanokselle. Sitä lattian kuuraajaakin tarvitaan. Jotkut tekee sitä vapaaehtoisesti ja jotkut siksi ettei ole muita vaihtoehtoja. Mutta parempi vaihtoehto se kun perseillä lain hämärämmällä puolella tai jäädä vain yksinkertaisesti yhteiskunnan elätiksi.

 

[Vilu]

Rohkeaa avautumista Vilulta ja vielä hienompi tarina kun itse teki sitten lopulta valintoja ja lähti vähän järkevämmille urille. Jollain tapaa ne sekoilutkin kuuluu nuoruuteen, niistä vaan on otettava opiksi tai sitten jää helposti sille tielle. Sitten se polku lieneekin rikoksien kautta linnaan ja taas vapaalle ja taas rötöksi ja taas istumaan jne jne.

Niin. Ja tossa tarinassa oli vaan pääpiirteittäin se koulunkäynti. Vapaa-ajan sekoilut sitten vielä erikseen :D

Kyllähän tässä on nyt monesti käynyt mielessä, että kouluttautuisin johkin itseä kiinnostavalle alalle, koska siellä en ole, mutta tällä hetkellä en pysty tekemään semmosia ratkasuja, että rahallisesti se olisi mitenkään mahdollista. Ehkä vielä tulevaisuudessa. Aikaa on ja intoa, nyt painetaan sitten harmaassa usvassa hommaa, mikä ei kiinnosta tippaakaan, mutta se on se rahanpaska, mikä sitoo.

 

[Deleted member 20129]

Nostin tämän aiheen irti tuolta asuntolainakeskustelusta, kun tämä näytti keskustelua herättävän.

Lähinnä siis siitä, että voiko sieltä suosta nousta ja taas kun itse olen sitä mieltä, että tietysti voi nousta, mutta kaikki eivät voi olla hyvällä paikoilla ns. paremmissa hommissa. Ei vaikka miten tsemppaisi. Koska se rima nousee sitten väkisinkin ja AINA on niitä jotka eivät sitä ylitä.

Mielestäni parempikin niin että osa porukasta ihan suosiolla hakee oman lokeronsa jostain vähemmän hienosta työstä. Mutta vielä tärkeämpää on että ihan jokainen antaa arvostuksen toisen työpanokselle. Sitä lattian kuuraajaakin tarvitaan. Jotkut tekee sitä vapaaehtoisesti ja jotkut siksi ettei ole muita vaihtoehtoja. Mutta parempi vaihtoehto se kun perseillä lain hämärämmällä puolella tai jäädä vain yksinkertaisesti yhteiskunnan elätiksi.

Suurella osalla nuorista tuntuu olevan se käsitys tämän päivän suomesta, että ilman koulua ei voi pärjätä. Itse olen sitä mieltä, että kyllä voi. Tietyt koulut on tottakai käytävä eli peruskoulut ja joku ammattikoulu tai lukio. Sen jälkeen ikää on se 20 ja Voi kyllä edetä töitä tekemällä. En siis sano, että koulusta ei olisi hyötyä. Tottakai siitä on - aina. Mutta moni ei ymmärrä, että loppujenlopuksi se palkkakin nousee siitä omasta yrittämisestä ja osaamisesta.

Näitä lauseita kuulee kaupassa usein, että: "no en mä ajatellut kassalla koko elämääni istua". Sitten menee 3 vuotta ja ollaan iloisia tradenomeja ja tienataan loppuelämä se maksimissaan 3500€/kk nouseva palkka.

Ja ehkäpä se oman työnkin arvostus uupuu monelta, jotka sitä koulua parempaan palkkaan tarvitsevat.

Kaupassa olen tässä myös huomannut vuosien aikana, että ne jotka sitäkin "paskaduunia" reippaasti tekevät ja ottavat vastuuta siitä mitättömimmältäkin kuulostavasta osa-alueesta niin ovat niitä jotka pärjäävät sitten sillä omallakin alallaan. Mutta se joka kassalla inisee, ettei ikinä kassalle jää kun ei siellä tienaa ja lähtee kouluun palkan perässä niin toisin on käynyt...

 

[assis]

Tässä kohtaa toki siis niitä valintoja, mutta ei sitä 18 vuotiaana osaa ajatella kuten 30 vuotiaana osaa.

Oman persoonallisuuden, kodin ja kaveripiirin yhtälö on mielenkiintoinen. Mun ei ehkä tilastollisesti (avioerolapsi, vanhemmilla ei kummoinen koulutus & työttömyyttä) kuuluisi valmistua pian yliopistosta tohtoriksi, mutta vaikka en koskaan mikään hiku ollut, minulle oli aina päivänselvää, että läksyt kuuluu tehdä ajallaan. Kotona opetettiin, että koulu on lapsen työ: aikuiset käy töissä ja lapset koulussa. Kaveripiirissä oli hörhöjä (joita halveksuin) ja niitä, joille itseni tapaan oli itsestäänselvää tavoitella jotain. Hörhöt jäi hörhöiksi ja meistä muista tuli kunnollisia työssäkäyviä ihmisiä. Palkkani on keskitasoa, mutta uravalinta tarkoittaa ikuista pätkätyökierrettä, jota en edes pistä pahakseni, koska saan tehdä just mitä haluankin: tutkia asioita. Lisäbonuksena minulla ei ole työaikoja eikä kukaan vahdi, missä ja milloin olen. En vaihtaisi vakituiseen muuhun säännölliseen työhön. En mä silti yläasteella tai lukiossa osannut kuvitella, että tällaista työtä on edes olemassa, mutta unelmaduuniin päädyin silti.

Edit: Koulutukseni korreloi siis hienosti tyytyväisyyden kanssa, mutta ei palkan kanssa. Kiva duuni on kuitenkin tärkeämpää kuin ansaita oikein paljon rahaa.

 

[Jami2003]

Väittäsin että loppujen lopuksi aika harvassa duunissa ainakaan yksityispuolella uralla eteneminen on papereista kiinni. Toki jollakin pitää päästä sisään ja näyttää kyvyt mutta kyllä se oma persoona ja kiinnostuminen työntekoon + oma-aloitteisuus on ne millä pärjää. Harmi vaan että nykyään joku yksi kymmenestä on sellaisia että viitsis yhtään yrittää duunissa. Luovutetaan jo valmiiksi.

Itekki tiedän keissin missä kaveri on koulutukseltaan keittäjä tjsp. Oli 15 vuotta sitten raksalla tekemässä tehtaan laajennusta. Siitä tehtaalle sisälle töihin, tehtaalla vähän ajan päästä ykköseksi ja nykyään ulkomaan tytäryhtiössä tuotantopäällikkönä. Tehdas tekee jotain ihan muuta kuin mitään ruuanlaittoon liittyvää :D Palkka koulutukseen nähden vähintäänkin kohtuullinen. Ei se koulutus ole kaikki kaikessa vaan kyllä innostuneisuudella, vastuuntunnolla ja hyvällä persoonalla voi päästä ihan kohtuullisenkin pitkälle ;)

 

[Timba79]

Väittäsin että loppujen lopuksi aika harvassa duunissa ainakaan yksityispuolella uralla eteneminen on papereista kiinni. Toki jollakin pitää päästä sisään ja näyttää kyvyt mutta kyllä se oma persoona ja kiinnostuminen työntekoon + oma-aloitteisuus on ne millä pärjää. Harmi vaan että nykyään joku yksi kymmenestä on sellaisia että viitsis yhtään yrittää duunissa. Luovutetaan jo valmiiksi.

Aivan sairaan tosi. Tämän on nyt saanut itsekin kokea, vaikka nyt vielä onkin hommat pahasti vaiheessa eli ns leväällään, mutta oikeaan suuntaan mennään koko ajan. Muutama henkilövaihdos siihen tarvittiin pomoportaassa että alkoi tapahtumaan oikeita asioita.

On sitä itselläkin senverran vahva työkokemus takana, että aivan varmasti sitä hommia saisi muualtakin jos tämä nykyinen ei etene siten miten on suunniteltu. Ei ole nyt mitään syytä miksei etenisi, mutta eipä sitä mitään koskaan tiedä.

Asenteesta moni asia on todellakin kiinni.

Meillä taas pyörähti vuokraamon nuorta väkeä kausiapuna. Oli sitten taas laidasta laitaan porukkaa. Niitä jotka meni koko ajan siitä mistä aita matalin ja niitä joista todella näki että ottivat työnsä tosissaan. Ei tuon huomaamiseen tarvita kuin muutama päivä. Toki jotkut voi vetää roolia, mutta sekin kyllä paljastuu ajallaan.

 

[Hard Justice]

AMK:sta hyvillä papereilla duunarihommiin ja käteen jää 1300€ kuussa. Rimaa hipoen läpi päässeet melkein kieli- ja laskutaidottomat opiskelukaverit (en käyttäisi termiä kaverit koska katkaisin yhteydenpidon kaikkiin, kateus iski sen verran rankasti) ovat hyvissä duuneissa vuoropomoina, tuotantopäällikköinä, suunnitteluinsinööreinä, kehitysinsinööreinä ym mukavia ja tienaavat sen tonnin enemmän. Kyllä vituttaa ja ankarasti. Ei auta etenemisessä hyvät koulutodistukset eikä hyvät työtodistuksetkaan. Homma tyssää aina toiseen kahdesta syystä:
a) ei me sinua oteta kun sinä olet ylikoulutettu tähän hommaan
tai
b) sinulla ei ole riittävää/sopivaa työkokemusta
eli pitäs olla esimies/suunnittelu/tai muuta kokemusta jota tietenkin jokainen osaa taikoa tyhjästä.
Työpaikkailmoitusten lukeminen ei enää kiinnosta yhtään, koska ilmoituksissa on laitettu niin korkeat vaatimukset että olisi pelkkää ajanhukkaa ruveta kirjoittelemaan niihin mitään vastausta.

 

[Hard Justice]

Voi kun se vaan olisikin jäänyt tohon perjantai-illan bissettelyyn. Näkökulmia tähän varmaan kaivataan ja itsellä menee aika toisee laitaan. Ala-asteelta ykkösluokalta haettiin rehrorin toimesta siirtoa kakkosluokan läpi suoraan kolmoselle, joka hylättiin. Vaikea noista vielä on sanoa, mutta ehkä lahjoja koulunkäyntiin olisi ollut. Pieni käännekohta kaveripiirissä tossa jo 8vuotiaana ja ensimmäiset kiinnijäämiset 14 röökiaskin nyysimisestä ja muutamasta bissestä. Nelosluokalle meni vielä ihan iisisti, mutta sitten 5 ja 6 luokka totaaliseks perseilyks. Koulun vessassa kilju ja pontikkabileitä, poissaoloja vitusti ja ala-asteelta lähdettiin kutosen keskiarvolla. 6luokalla vietettiin muutama kuukausi toisessa koulussa jossain kriminaaliluokalla yksin siivouskomerossa.

7-luokka meni aika samassa huurussa ja kasilla päätin ottaa itteeni niskasta kiinni ja otin johkin joulutodistukseen about 8 keskiarvon. Sitten lähti taas alamäki. Koulusta lyötiin sillontällön pakkolomaa, että saivat hetken rauhan meikästä. Koulussa sisällä räjäyteltiin pommeja, dokattiin, muutamat päällekarkaukset opettajaa kohtaan jne. Ei kovin hyvät lähtökohdat siis. Yläasteelta jollain 5,5 keskiarvolla läpi, vaikka 9luokalla oli tuplat enemmän poissaoloja, kun opiskelutunteja. Ilmeisesti halus vaan eroon. Mihinkään ammattikouluunkaan ei löytynyt meikälle paikkaa, kunnes sit peruutuspaikalta johkin sisään. Se meni aika hämärän peitossa ja rajaa hipoen läpi.

Muutama kuukausi paskahommia koulun jälkeen, kunnes pääsin suhteilla ihan ok duuniin, jossa oon siis vieläkin ja pikkuhiljaa kiipesin ylöspäin ja tälläkin hetkellä taas koulutusta päällä. Brutto pyörii nyt jossain +40k korvilla ja vuoden päästä varmaan lähellä 50k. Meno tosiaan rauhottu tossa ammattikoulun lopulla ja eiköhän sitä nykyään olla suhteellisen mallikansalainen, mutta noilla realiteeteillä tuskin kovin hyvää duunia olis irronnut ilman suhteita. Täältä nyt jo monia vuosia kyllä hyvää työkokemusta, että ei enään tarvi miettiä ja pelätä noita nuoruuden kohelluksia. Tehtyjä ei tekemättömäksi saa, vaikka sitä välillä miettiikin, että toisin olisi voinut tonkin ajan elää. Noh, eipä ollut ainakaan tylsää ;)


E. Omille skideille aika hyvät lähtökohdat kuitenkin painottaa tota koulunkäynnin tärkeyttä noiden jälkeen. Toivoa vaan voi, että ei ihan samoja jalanjälkiä kulje ja aika vaiettuja juttuja nää on toki himassa, juurikin tuon takia, etteivät ainakaan musta ota mallia.

Kyllä tätä lukiessa tuli mieleen että vittu ihan turhaan on noudattanut vanhempien "opiskele ahkerasti ja tee kovasti töitä". Jos olisin tiennyt nuorempana että perseilemällä olisin tuplannut vuosituloni niin en varmana olisi ollut se kiltti ja kunnollinen ja ahkera koululainen/opiskelija. Opinnoista ei jäänyt mitään muuta kouraan kuin 10€ tuntipalkka, opintolainat takaisin maksettaviksi ja toistaiseksi voimassa oleva masennuslääkeresepti. Nallekarkkien tasajakoisuuden voi itsekukin työntää omaan ahteriinsa. Nyt vituttaa

 

[manux]

Mulla jäi yliopisto kesken kun siirryin tuntityöläisestä täyspäiseksi. Töitä tuli tehtyä toisen opiskeluvuoden alusta lähtien. Monessa välissä on saanut tapella minimiliksaa vastaan. Pomot/HR tykkää aina katsoa liksat taulukosta. Jossain vaiheessa työhistoria ja näytöt oli tarpeeks kovat, että pääs tuosta eroon. Tosin sen jälkeenkin hr on toisinaan vaivannut koulujutuilla. Eka 5-6v oli tota taistelua palkasta ja kyllähän se aina välissä vitutti, kun paikka laatikossa oli enempi opintoviikoista kiinni kuin oikeasta osaamisesta.

Isompi tenkkapoo tuli amerikkaan töihin hakemisen yhteydessä. Koulutus on melko oleellisessa asemassa työviisumia haettaessa. Sai aika paljon tehdä töitä sen eteen, että käsissä oli läystäkkeet missä työhistoria kompensoi puuttuvan tutkinnon. Piti käydä edelliset pomot läpi ja pyytää suhteettoman tarkkoja työtodistuksia, joissa käytiin työhistoriaa ja työtehtävien vaativuutta läpi. Ex pomot joutuivat vielä käymään notaarin luona oikeaksi todistamassa nuo läystäkkeet. Onneksi edelliset pomot tykkäs sen verta, että sai laput kasaan. Muuten ois nykyhommat jääneet haaveeksi. Samoin tuli siunailtua, että onneksi ei tullut vaihdettua duuneja palkankorotusten perässä tai ois ollut melko tuskaa toi viisumiprosessi... Kuitenkin reilu 11v työhistoriaa tuli noihin todistuksiin

Koulutus on hyvä juttu, mutta ei kaikkivoipaisuutta antava. Jos koulutus puuttuu niin asioita joutuu paikkaamaan harrastusten kautta. Mieluummin ehkä palkkaan kaverin, joka osaa asiat oikeasti ja haluaa niitä tehdä kuin kaverin, jolla on oikeanlainen paperi koulusta.Monella alalla voi asiat oppia itsekin ja loput sitten työn kautta. Tokikaan ei kaikilla aloilla. En haluaisi itseoppinutta lääkäriä operoimaan tyräleikkausta tms.

Suomen koulujärjestelmä on aika perseestä. Peruskoulu mennään robottina läpi ja asiat on viritetty keskiverto/huonoimman oppilaan mukaan. Enempi pitäisi pyrkiä antamaan vastuuta opiskelijoille ja mahdollisuuksia suuntautua asioihin mitkä kiinnostavat. Amerikassa tästä näkyy toinen ääripää mistä lapsille lyödään painetta pienestä pitäen, että jos ei tee sitä ja tätä ja vielä tuota niin ei ole menemistä hyviin kouluihin.

Jos liksaa miettii tai hommien mielekkyyttä niin uskoisin että tyypit jotka tekee itselleen mieluisia asioita pärjäävät.

edit. Ja jos nykyistä palkkaa miettii niin tienaan about sen mitä kuuluukin. Koulutuksen puute ei ole näkynyt pitempään aikaan enää negatiivisena asiana.

 

[manux]

Kyllä tätä lukiessa tuli mieleen että vittu ihan turhaan on noudattanut vanhempien "opiskele ahkerasti ja tee kovasti töitä". Jos olisin tiennyt nuorempana että perseilemällä olisin tuplannut vuosituloni niin en varmana olisi ollut se kiltti ja kunnollinen ja ahkera koululainen/opiskelija. Opinnoista ei jäänyt mitään muuta kouraan kuin 10€ tuntipalkka, opintolainat takaisin maksettaviksi ja toistaiseksi voimassa oleva masennuslääkeresepti. Nallekarkkien tasajakoisuuden voi itsekukin työntää omaan ahteriinsa. Nyt vituttaa

Latteesti sanoen koulutus on kuin metsästyskortti. Se päästää sut piireihin ja antaa mahdollisuuden. Loppu on omasta yritteliäisyydestä, osaamisesta ja persoonallisuudesta kiinni, että tuleeko saalista vai ei. Jos meinaa tehdä hommia toisten ihmisten kanssa esim. pomoportaassa niin vaatimustaso kasvaa. Ei sinne voi ottaa kaveria jolla ei ole sopivia pehmeitäkin taitoja.

 

[Herhi]

Tehdas tekee jotain ihan muuta kuin mitään ruuanlaittoon liittyvää :D Palkka koulutukseen nähden vähintäänkin kohtuullinen. Ei se koulutus ole kaikki kaikessa vaan kyllä innostuneisuudella, vastuuntunnolla ja hyvällä persoonalla voi päästä ihan kohtuullisenkin pitkälle ;)

Periaatteessahan sillä koulutuksella ei niin ole väliä, kunhan se on. Se on kuitenkin todiste että olet vienyt kunnialla loppuun jotain jonka olet aloittanut. Siitä huolimatta ettei se välttämättä omalta tuntunut.

Homma tyssää aina toiseen kahdesta syystä:
a) ei me sinua oteta kun sinä olet ylikoulutettu tähän hommaan
tai
b) sinulla ei ole riittävää/sopivaa työkokemusta
eli pitäs olla esimies/suunnittelu/tai muuta kokemusta jota tietenkin jokainen osaa taikoa tyhjästä.
Työpaikkailmoitusten lukeminen ei enää kiinnosta yhtään, koska ilmoituksissa on laitettu niin korkeat vaatimukset että olisi pelkkää ajanhukkaa ruveta kirjoittelemaan niihin mitään vastausta.

Ylikoulutettujen kanssa on aina pelko että se lähtee kun löytyy koulutusta vastaavaa hommaa.
Ja mitä tulee työkokemuksiin, ite näin omana tienä aikanaan sen, että lähdin pienellä palkalla koulutusta vastaavaan duuniin jo hieman ennen valmistumista. Siitä olen sitten kiivennyt pikkuhiljaa ylöspäin ja tällä hetkellä työtehtävät tulot ovat kohdallaan, ite olen tyytyväinen ainakin.
Onhan se myös persoonastakin kiinni, ja aktiivisuudesta. Kyllä niitä töitä on tyrkyllä kokoajan, ja kun treenausmielessä edes hakee ja käy haastateltavana niin varmasti jossain vaiheessa tärppää ja voi päästä oikeasti uralla eteenpäinkin. Tsemppiä!

(Toivottavasti et oo hirmukauan tehnyt duunarinhommia, se voi olla kysymysmerkki potentiaaliselle työnantajalle että mikä henkilössä on vialla kun se ei muuta ole saanut.. Toki siihenkin voi kertoa että on nähnyt paremmaksi olla töissä kuin kotona.. Tai että on halunnut kokemusta ruohonjuuritasolta, jotta voi ymmärtää paremmin sitten jos pääsee ylempiin tehtäviin.)

 

[nimisMies]

Kyllä tätä lukiessa tuli mieleen että vittu ihan turhaan on noudattanut vanhempien "opiskele ahkerasti ja tee kovasti töitä". Jos olisin tiennyt nuorempana että perseilemällä olisin tuplannut vuosituloni niin en varmana olisi ollut se kiltti ja kunnollinen ja ahkera koululainen/opiskelija. Opinnoista ei jäänyt mitään muuta kouraan kuin 10€ tuntipalkka, opintolainat takaisin maksettaviksi ja toistaiseksi voimassa oleva masennuslääkeresepti. Nallekarkkien tasajakoisuuden voi itsekukin työntää omaan ahteriinsa. Nyt vituttaa

No pitää muistaa, että suurin osa elämänsä noin aloittaneista ovat tällä hetkellä linnassa, haudassa tai todella lähellä jompaa kumpaa. Jotkut sellaiset kenellä on älliä päässä onnistuu sen muutoksen tekemään, toiset ei. Mutta tosiaan, ei elämä ole reilua, voit tehdä kaiken juuri oikein(tai siis yleisten moraali yms käsitysten mukaan) mutta ei se mitään takaa, voit silti huomenna saada aivohalvauksen ja olla lopun ikää vihannes.

En oikeastaan itse oo huomannu, että koulutus vaikuttaisi omaan tulotasoon millään ja ihan yhtä vaikea on saada duunia jos vertailee ennen/jälkeen AMK. Suurin ja merkittävin ero tulee kuitenkin pienissä joustoissa mitä noissa duuneissa on koulun jälkeen ollut. Joustavat työajat, 3 päivää saikkua pelkällä ilmoituksella, kukaan ei kyttää tekemisiä ja hyvä työilmapiiri.

 

[PirsKatti]

Suoraa korrelaatiota koulutuksella, sen pituudella tai laajuudella ei työn mielekkyyteen ole. On selvää, että tietyille aloille pääseminen vaatii koulutusta ja useimmilla tällaisilla aloilla on palkkaus korkeampi kuin lyhyemmin koulutetuilla. Yksinkertainen ja valitettavasti hyvin kärjistynyt esimerkki: lääkäri versus sairaanhoitaja.
Työn mielekkyyttä sen sijaan ei voi laittaa mittareille. Mielekkyys on subjektiivinen kokemus, eikä ole mielestäni riippuvainen koulutuksesta. Mielekkyyden tekijät itse kullakin voivat olla hyvin erilaisia. Minä esimerkiksi pidän mielekkäänä työtä, joka haastaa joka päivä, pakottaa oppimaan uutta - toki oman ammatin sisällä, että työssä on vapautta sillä tavoin, että voin itse määrittää jonkin verran työaikojani ja että minulla itselläni on vastuu lopputuloksesta ja että lopputuloksella on jollekin toiselle merkitystä.

 

[Weak]

Tuossa joku kommentoi Suomen koulutusjärjestelmään. Itse melko vähän aikaa sitten valmistuneena voisin todeta, että jos se ei olisi näin holhoava, saattaisi jäädä nykyisillä entistä laiskemmilla ja laiskemmilla nuorilla suorittamatta. Omassakin ikäluokassa on jo paljon laiskoja. Tarkoitan, että ei vaan kiinnosta. Noh, kyllä sitä kovikset pääsevät loistamaan myöhemmin, ei se koulu kaikki kaikessa ole. Tuo olisi kallista ja vaikeampaa järjestää koulutus jokaisen omien kykyjen mukaan. Itse olisin kaivannut jossain aineissa haastavempaa ja jossain ei-niin-haastavaa opetusta, mut ei siinä mittään.

Ja tuo koulutus ei takaa kaikkea: No ei helvetissä takaa. AINA löytyy joku Steve Jobs, joka on ilman kouluja päässyt sinne ja sinne. Tosiasia kuitenkin on, että on HANKALA päästä sisään niin sanotusti ilman koulutusta. Näkisin, että se eteneminen lähtee vasta sen koulun jälkeen tapahtumaan, tai niin ainakin itse aion tehdä. Ei se korkeakoulu kuitenkaan montaa vuotta elämästä vie. Itseoppiminen on tietysti parasta, mutta varsinkaan Suomessa ei tuollaista taideta katsoa hirveän hyvällä...

Ja Hard Justice se vaan jaksaa itkeä :lol2: Et vaan ole persoonaltasi sopiva tyyppi ilmeisesti ollut tai tarpeeksi sosiaalinen tai jotain, kun et hommia ole saanut. Ei siinä sen kummempaa Syy ei ole muissa. Jos joku Vilu (:D) on hyväpalkkaisissa hommissa ilman sen kummempaa koulutusta, ei siitä kannata katkeroitua. Toiset saa syntyessään varmuuden miljoonien omaisuuksista, jotkut tekevät 12h päivässä hommia eivätkä silti saa juurikaan aikaiseksi. Todennäköisesti omalla panoksella voi silti vaikuttaa ihan vitusti. Itse uskon näin ja aion uskoa jatkossakin. Jos ei yritä, ei myöskään voi saada

Edit. Ja mielekkyys joo. Joku mieltää toisen homman mielekkääksi ja toinen toisen työn. Pääperiaatteeltaan voisin kuvitella enemmän koulutusta vaativien hommien olevan henkisesti paljon raskaampia kuin perus amishommat ja toisaalta amishommat ovat paaaljon fyysisempiä hommia. Itse tykkään kovasti, kun voin olla lämpimässä toimistossa päivät pitkät koneen ääressä, aika moni muu taas ei tykkää.

 

[Timba79]

Edit. Ja mielekkyys joo. Joku mieltää toisen homman mielekkääksi ja toinen toisen työn. Pääperiaatteeltaan voisin kuvitella enemmän koulutusta vaativien hommien olevan henkisesti paljon raskaampia kuin perus amishommat ja toisaalta amishommat ovat paaaljon fyysisempiä hommia. Itse tykkään kovasti, kun voin olla lämpimässä toimistossa päivät pitkät koneen ääressä, aika moni muu taas ei tykkää.

Tuli tuo oma raksa rämmittyä läpi ja vaikka se olikin mukavaa puuhaa, en mä tiedä haluaisinko sitä tehdä työkseni vaikka siitä saakin duunarihommiksi hyvää liksaa. Olosuhteet vaan on välillä aivan perseestä ja altistat itsesi tapaturmille koko ajan.

Mutta en mä kyllä haluaisi jumittaa toimistokopissa päätteen ääressäkään koko päivää. Itse kaipaan tekemistä.

Tämä nykyduuni on siitä hyvä, että siellä on pakko liikkua kun on tehtäviä jotka ei luonnistu istumalla. Ja taas on myös sitä päätetyötä ja välillä todella paljon mietittävää ja suunniteltavaa ennen kuin pääsee toteuttamaan. Ja toteutuksen onnistumisen näkee per heti kun se varsinainen fyysinen työ alkaa yleensä heti suunnittelun ja toteutuksen jälkeen.

Vielä kun saa siis nuot jo katteettomasti luvatut asiat täytäntöön eli palkkaa ylöspäin ja sitärataa, niin taas voi sitten muutaman vuoden sykkiä tuota ja katsoa sitten että jatkaako sitä vai hakeeko jotain muuta. 13 vuotta kuitenkin ollut saman työnantajan palveluksessa. Minä jämähdän erittäin mielelläni, eli mitään tahtotilaa ei ole vaihtaa muualle. Ei ainakaan nyt kun tässä viimeisen vuoden aikana on alkanut tapahtua positiivisia asioita.

Mutta itse koen työni tällä hetkellä pääsääntöisesti mielekkääksi. Haasteitakin on, mutta työ ei ole pelkkää haastetta koko ajan vaan välillä on ihan rutiinisuorittamista jossa päivät kuluu nopeasti ja saa tehdä fyysistä työtä. Tän hetkiseen palkkaan en ole tyytyväinen mutta uskon että siihen tulee ratkaisu. Ja työt ei seuraa kotiin, kun ei siitä ole mitään hyötyä. Toki aina välillä on joku ongelma jota tulee pohdittua kotonakin, mutta tuo nyt ei ole vakavaa. Senverran pitään on töissä jo oltu että tietää ettei se murehtimalla ja stressaamalla siitä muuksi muutu.

 

[Jimmy Kimmel]

Kyllähän tässä on nyt monesti käynyt mielessä, että kouluttautuisin johkin itseä kiinnostavalle alalle, koska siellä en ole, mutta tällä hetkellä en pysty tekemään semmosia ratkasuja, että rahallisesti se olisi mitenkään mahdollista.

Täytyy sanoa, että koulussa käynti ei ole tälleen vanhoilla päivillä pätkän vertaa mun juttu. Luvalla sanoen v*tuttaa... Ja mä en käy koulua edes täysipäiväisesti, vaan muutaman viikon välein kolme pitkää päivää kerrallaan. Mä käyn vielä suurin piirtein mielelläni oppitunneilla, mutta tentit ja kotitehtävät nostavat kyrvän otsaan. Eli kouluhommat kuuluisi hoitaa koulussa kouluajalla, ei iltaisin ja viikonloppuisin kotona päivätyön ohella.

Ai miksi opiskelen? Tarkoitus olisi todistaa pätevyys eli hommata vanhan tutkinnon lisäksi vielä toinen AMK-tutkinto ja sen jälkeen irrottautua oravanpyörästä eli siirtyä pienituloiseksi yksityisyrittäjäksi satunnaista keikkaa heittämään.

 

[Narkissos]

Kyllä tätä lukiessa tuli mieleen että vittu ihan turhaan on noudattanut vanhempien "opiskele ahkerasti ja tee kovasti töitä". Jos olisin tiennyt nuorempana että perseilemällä olisin tuplannut vuosituloni niin en varmana olisi ollut se kiltti ja kunnollinen ja ahkera koululainen/opiskelija. Opinnoista ei jäänyt mitään muuta kouraan kuin 10€ tuntipalkka, opintolainat takaisin maksettaviksi ja toistaiseksi voimassa oleva masennuslääkeresepti. Nallekarkkien tasajakoisuuden voi itsekukin työntää omaan ahteriinsa. Nyt vituttaa

Tää menee nyt muuten vähän ohi aiheen, mutta menköön. Etkös sä ollutkin prosessi tai joku paperi-insinööri? Niillähän ei oikeen taida olla hommia nykypäivänä, mutta mikset jatko-opiskele tai mene johonkin muuntokoulutukseen vai mitä näitä nyt on amkeissa tarjolla. Mitä mä olen nyt seurannut, niin suunnitteluhommia tuntuisi olevan tarjolla, joten eikö johonkin noihin hommiin olisi ihan fiksu pyrkiä?

 

[Taratin]

Onko kuinkamonelta edes kysytty koulutodistuksia töihin hakiessa? Minä oikein yllätyin kun tässä männäviikolla uusi pomo kysyi mikä olen koulutukseltani. Tokihan ne koulut CV:ssä löytyy mutta missään duunipaikoissa ei ole koskaan senkummemmin niiden perään kyselty. Tässävaiheessa työuraa se on tietysti kokemus mikä merkkaa enemmän muutenkin, ja palkankin määrää oikeastaan se miten korttinsa pelaa (eli ei kovin hyvin).

Mitä sitten todistuksiin tulee, niin nyt kun haaveilen alanvaihdosta, niin todellakin ketuttaa että nuorena kiinnosti enemmän se kuppilassa istuminen kuin hyvien kouluarvosanojen metsästys. Suht tuskaista tässä iässä istua 3 iltaa viikossa iltalukiossa jotta saa hyvät paperit käteen. Minua ei siis kiinnosta yliopisto-opiskelu enää, joten AMK papereilla saa siinäkin suhteessa pyyhkiä persettä. Mutta kevääseen mennessä on lukiopaperit taskussa ja sitten vaan kohti uutta uraa (ja ~20k/v PIENEMPÄÄ palkkaa, mutta taatusti parempaa elämänlaatua :D).

 

[Rankkuri]

Jos halutaan optimoida palkan ja koulutuksen suhde niin kannattaa hakeutua vesilaitoksen päivystäväks asentajaks....