Kotikonstein itsepuolustusta

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Onko youtuben nyrkkeilyopetusvideoista hirveästi hyötyä? Kun ei seura mahdollisuutta ole niin oon kattonu muutamia peruslyöntien tekniikkavideoita. Asiaa paremmin osaavat vois sanoo.
http://www.youtube.com/watch?v=7Kr2SkjQn8c
Noi expertvillagen videot oon todennu parhaimmiks

Onhan noista hyötyä jos oppii todella saman tekniikan mutta se on melkoisen vaikeaa jos ei ole valmentajaa katsomassa ja sanomassa tekeekö tekniikan oikein :(
Jotkut on hyviä oppimaan juuri katsomalla niin voi onnistuakkin sellaisilta. Itseltä ei olisi kyllä lyömisen opettelu onnistunut tuollaisilla. Opin tekemällä.
 
Nyrkkeily vain kiinnostaa minua ja haluaisin alkaa harrastaa sitä mutta ikärajat on 15 tääl kotikaupungin alueel ni voin alottaa vasta vuode päästä ni ajattelin et voinko saada mitenkään mitään pohjaa siihen? ja miks kaikki nyrkkeilijät hyppii narulla mitä se auttaa:D?
 
Nyrkkeily vain kiinnostaa minua ja haluaisin alkaa harrastaa sitä mutta ikärajat on 15 tääl kotikaupungin alueel ni voin alottaa vasta vuode päästä ni ajattelin et voinko saada mitenkään mitään pohjaa siihen? ja miks kaikki nyrkkeilijät hyppii narulla mitä se auttaa:D?

Kehittää kuntoa ja koordinaatiota tuo narulla hyppiminen, pitemmät sessiot on yllättävän raskaita. Rakenna peruskuntoa ja voimaa ja painu sitten kurssille kun ikää on tarpeeksi. Parempi kun opettelet ne tekniikat ohjatusti niin ei tarvitse sitten valmentajan alkaa mahdollisia jo opittuja virheellisiä tekniikoita lähteä korjailemaan. Niissä voi helposti mennä paljon enemmän aikaa.
 
Ihmettelen suuresti noita joidenkin seurojen ikärajoja. Kyllä se pitäisi olla melkein toisinpäin että max 15v otetaan treeneihin. Siinä vaiheessa kun semmone +15v ikinä mitään kamppailu-urheilua harrastanut tulee treenaamaan ja haluaisi oikeasti kehittyä ja pärjätä niin juna on kyllä mennyt jo ohi. Sitäpaitsi toi ikäraja max 15v mahdollistaa muutenkin kovemman harjoittelutason kun ei ole niitä vanhoja aloittelijoita mukana roikkumassa.
 
Ihmettelen suuresti noita joidenkin seurojen ikärajoja. Kyllä se pitäisi olla melkein toisinpäin että max 15v otetaan treeneihin. Siinä vaiheessa kun semmone +15v ikinä mitään kamppailu-urheilua harrastanut tulee treenaamaan ja haluaisi oikeasti kehittyä ja pärjätä niin juna on kyllä mennyt jo ohi. Sitäpaitsi toi ikäraja max 15v mahdollistaa muutenkin kovemman harjoittelutason kun ei ole niitä vanhoja aloittelijoita mukana roikkumassa.

On niitä poikkeuksiakin, varsinkin kun kyseessä on motivoitunut kaveri. Kyllä niistä teini-ikäisenä aloittaneistakin voi tulla maailmanluokan urheilijoita erityisesti jos on jonkinlaista urheilutaustaa. Onhan se tietysti helpompaa, jos on lapsena hommattu vahva pohja kamppailulajeihin, mutta omasta mielestä teininä tai nuorena aikuisena aloittaminen on lähinnä hidaste eikä este.
 
Tänne nyt sellanen välihuomio, että eräs jon jones kertoili katelleensa youtubesta vinkkiä treeneihin ja sieltä kaivanu ihmetekniikoita joita harjoitellu itekseen tai veljen kanssa.
 
Nyrkkeily vain kiinnostaa minua ja haluaisin alkaa harrastaa sitä mutta ikärajat on 15 tääl kotikaupungin alueel ni voin alottaa vasta vuode päästä ni ajattelin et voinko saada mitenkään mitään pohjaa siihen? ja miks kaikki nyrkkeilijät hyppii narulla mitä se auttaa:D?

Mille salille olisit menossa? Voi hyvinkin olla mahdollista että pääset mukaan jo tuon ikäisenä jos menet salille tapaamaan ohjaajia ja keroitit että halu olisi kova harjoittelemaan. Ei tuo ikäraja ole mikään kiveen hakattu yleensä.
 
Mille salille olisit menossa? Voi hyvinkin olla mahdollista että pääset mukaan jo tuon ikäisenä jos menet salille tapaamaan ohjaajia ja keroitit että halu olisi kova harjoittelemaan. Ei tuo ikäraja ole mikään kiveen hakattu yleensä.

Joo aika usein se ikäraja noissa seuroissa ei ole niin ehdoton, jos nyt yhdestä vuodesta on kyse, niin hyvinkin voi olla neuvoteltavissa. Kannattaa kysyä sieltä seurasta!
 
[venom];3346989 sanoi:
Tästä ja näistä muista väkivaltavastaisista kommenteista tulee vähän mieleen että ei taideta oikein muistaa mitään yläasteajoista. Se on helppoa antaa "fiksuja" neuvoja miettimättä asiaa oikeasti. Miettikääs nyt, jos joku kiusaa teitä yläasteen aulassa niin kuka vittu lähtee karkuun, vähemmän nöyryyttäväähän se olisi ottaa vaikka turpaan. Opettajalle kertominen ja pahoinpitelysyytteellä uhkaaminenkaan ei välttämättä tee kiusatun tilanteesta parempaa.
Eihän se sitä tarkoita, että jos osaa tapella, että olisi pakko vetää ketään turpaan. Se riittää, että porukka tietää, että joku osaa tapella. Se voi toki vaatia sen että kerran kiusaajaa vedetään turpaan, mutta so what, jos se on itsepuolustusta.

Vaikka totuus ilmeisesti ratkesikin niin, ettei tässä topikissa ollutkaan mistään koulukiusaamisesta kyse, niin täytyy tähän [venom]:in kirjoitukseen heittää pari kommenttia:

1. Erikoinen asenne että turpiin ottaminen olisi vähemmän nöyryyttävää kuin pakeneminen. Jos saat joskus lapsia niin ajattelitko tämän opettaa niillekin..? Samoin lienee myös kunnia-asia hoitaa asia itse kuntoon, eikä kertoa vahemmille tai opettajille? Mun mielestäni tällaiset kunnia-asenteet, varsinkin keskenkasvuisten teinien parissa, pahentaa vaan tilanteita. Sitten kun on riittävästi, vaikka jo vuosia, otettu turpaan (kun ei pärjää) ja välillä paettu paikalta ja kaikki kunnia on omasta mielestä lopullisesti menetetty eikä tilanteeseen keksi järkevää ratkaisua, pimenee taas jonkun nupissa ja isin 9-millisellä haetaan kunnia takaisin ja Iltalehdellä on taas moneksi päiväksi otsikoita. Ehkä huonossa tilanteessa kannattaa alaikäisen kuitenkin tukeutua aikuisiin että saa tilanteet ratkeamaan ajoissa? Jos ei koulu osaa asiaa ratkaista niin vanhempien tehtävä on valittaa koulun toiminnasta ja ottaa lapsi pois koulusta, laittaa vaikka toiseen kouluun.

2. Kaikkia ei vain ole tehty tappelemaan, jos ei sitä halua tehdä, niin se ei taida kuulua kansalaisvelvollisuuksiin että "täytyy". Elämässä pitäisi olla mahdollista selvitä ilmankin, sikäli kun ei ole sotatila päällä. Yläasteiässä porukka myös kehittyy aika eri tahtia, toiset on luokkaa 150cm/45kg samalla kun toiset on 180cm/70kg. Muistatko itse kuinka tarkasti yläasteaikojasi? Oliko sun luokalla tyyppejä, joista näki jo päällepäin, että "tuon ei edes kannattaisi yrittää tapella ketään vastaan"?

3. Kiusaa voivat myös tehdä vaikkapa ne koulun liimanhaistelija-piripäät koko porukalla, vaikkapa 5 henkeä yhtä vastaan. Jos alat tappelemaan, saat tapella myös niitä viittä vastaan, ja muutenkin kun ne tulevat ihan omasta aloitteestaan kimppuun. Onko toivoa? Ja kyllä, meidän yläasteella 90-luvulla ainakin oli se tietty porukka, joka haisteli tinneritusseja ja kyllä ne vissiin piriäkin alkoi vetää jo yläasteen aikana, ja loputkin tästä esimerkistä pohjautuu tosiasoihin. Viimeistään tuollaisten kanssa se pakeneminen voi olla vähän järkevämpää kun viideltä turpiin ottaminen voi ottaa vähän koville, varsinkin jos eivät pää pehmeänä muista lopettaa sitä maassa makaavan potkimista ihan heti...

Ei tosiaan mitään vittuilua eikä toivottavasti herneitäkään, mutta ihan joka tilanteesta ei aina voi selvitä yksin, eikä mielestäni pidä kylvää sellaista asennetta, että kaikesta pitäisi selvitä aina yksin. Jos kyse on jatkuvasta toistuvasta kiusaamisesta niin aika usein kiusaajia on joka tapauksessa monta ja kiusattavia yksi.

Ja se on silti kyllä totta, että jos yksi "kiusaaja" tulee vähän tönimään ja vittuilemaan, niin jos sille onnistuu antamaan reippaasti turpaan, niin se tuskin enää tulee uudestaan kiusaamaan ja tilanne ratkeaa sillä. Usein näin, ainakin jos tyyppi ei kuulunut siihen pirisekoboltsien laumaan.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Vaikka totuus ilmeisesti ratkesikin niin, ettei tässä topikissa ollutkaan mistään koulukiusaamisesta kyse, niin täytyy tähän [venom]:in kirjoitukseen heittää pari kommenttia:

1. Erikoinen asenne että turpiin ottaminen olisi vähemmän nöyryyttävää kuin pakeneminen. Jos saat joskus lapsia niin ajattelitko tämän opettaa niillekin..? Samoin lienee myös kunnia-asia hoitaa asia itse kuntoon, eikä kertoa vahemmille tai opettajille? Mun mielestäni tällaiset kunnia-asenteet, varsinkin keskenkasvuisten teinien parissa, pahentaa vaan tilanteita. Sitten kun on riittävästi, vaikka jo vuosia, otettu turpaan (kun ei pärjää) ja välillä paettu paikalta ja kaikki kunnia on omasta mielestä lopullisesti menetetty eikä tilanteeseen keksi järkevää ratkaisua, pimenee taas jonkun nupissa ja isin 9-millisellä haetaan kunnia takaisin ja Iltalehdellä on taas moneksi päiväksi otsikoita. Ehkä huonossa tilanteessa kannattaa alaikäisen kuitenkin tukeutua aikuisiin että saa tilanteet ratkeamaan ajoissa? Jos ei koulu osaa asiaa ratkaista niin vanhempien tehtävä on valittaa koulun toiminnasta ja ottaa lapsi pois koulusta, laittaa vaikka toiseen kouluun.

2. Kaikkia ei vain ole tehty tappelemaan, jos ei sitä halua tehdä, niin se ei taida kuulua kansalaisvelvollisuuksiin että "täytyy". Elämässä pitäisi olla mahdollista selvitä ilmankin, sikäli kun ei ole sotatila päällä. Yläasteiässä porukka myös kehittyy aika eri tahtia, toiset on luokkaa 150cm/45kg samalla kun toiset on 180cm/70kg. Muistatko itse kuinka tarkasti yläasteaikojasi? Oliko sun luokalla tyyppejä, joista näki jo päällepäin, että "tuon ei edes kannattaisi yrittää tapella ketään vastaan"?

3. Kiusaa voivat myös tehdä vaikkapa ne koulun liimanhaistelija-piripäät koko porukalla, vaikkapa 5 henkeä yhtä vastaan. Jos alat tappelemaan, saat tapella myös niitä viittä vastaan, ja muutenkin kun ne tulevat ihan omasta aloitteestaan kimppuun. Onko toivoa? Ja kyllä, meidän yläasteella 90-luvulla ainakin oli se tietty porukka, joka haisteli tinneritusseja ja kyllä ne vissiin piriäkin alkoi vetää jo yläasteen aikana, ja loputkin tästä esimerkistä pohjautuu tosiasoihin. Viimeistään tuollaisten kanssa se pakeneminen voi olla vähän järkevämpää kun viideltä turpiin ottaminen voi ottaa vähän koville, varsinkin jos eivät pää pehmeänä muista lopettaa sitä maassa makaavan potkimista ihan heti...

Ei tosiaan mitään vittuilua eikä toivottavasti herneitäkään, mutta ihan joka tilanteesta ei aina voi selvitä yksin, eikä mielestäni pidä kylvää sellaista asennetta, että kaikesta pitäisi selvitä aina yksin. Jos kyse on jatkuvasta toistuvasta kiusaamisesta niin aika usein kiusaajia on joka tapauksessa monta ja kiusattavia yksi.

Ja se on silti kyllä totta, että jos yksi "kiusaaja" tulee vähän tönimään ja vittuilemaan, niin jos sille onnistuu antamaan reippaasti turpaan, niin se tuskin enää tulee uudestaan kiusaamaan ja tilanne ratkeaa sillä. Usein näin, ainakin jos tyyppi ei kuulunut siihen pirisekoboltsien laumaan.

Jotkut ilmeisesti tulkitsee mun tekstit tyyliin "väkivalta on ok", vaikka se ei nyt todellakaan ole mun pointti.

Pointti oli se että, ensinnäkin kamppailutaidot toimii samalla tavalla kuin puolustusvoimat, eli pelotteena, ja jos huonosti käy niin itsepuolustuskeinona. Mutta joillekin hipeille se ei mene kaaliin, että armeijakaan ole tappamista varten. En usko, että kovin usein esim. painijaa tai jotain koulun voimamiestä otetaan silmätikuksi. Se ei tarkoita sitä että kyseisten kavereiden tarvitsisi ketään hakata. Mä en ole myöskään sanonut että kenenkään ei kannata kertoa opettajalle; jos kiusattu on 40-kiloinen nörtti, niin kertominen on ainoa selviytymiskeino. Mutta jos joku haluaa selvitä tilanteesta puolustamalla itseään, niin miksi se on väärin? Olen rehellisesti sitä mieltä että jos oppilas otetaan silmätikuksi, niin oppilas selviää helpommalla jos vaikka vähän riepottelee kiusaajaa (ei tarkoita että tarvitsee potkia päätä paskaksi) kuin sillä että juoksee karkuun. Vai mitä luulet?
Ja mitä tulee tohon "porukalla yhtä vastaan" -esimerkkiin, niin mitä haittaa kamppailutaidoista tuossa tilanteessa on. Harva kovakaan jätkä voittaa 5 jätkää, jolloin karkuunjuokseminen on jälleen ainoa vaihtoehto.

Vihaan kaikkia riidanhaastajia ja väkisin tappelua hakevia, mutta kaipa mä silti olen jonkun mielestä tosi väkivaltainen, kun mun mielestä itsensä puolustaminen on ok.
 
[venom];3348116 sanoi:
Jotkut ilmeisesti tulkitsee mun tekstit tyyliin "väkivalta on ok", vaikka se ei nyt todellakaan ole mun pointti.

Pointti oli se että, ensinnäkin kamppailutaidot toimii samalla tavalla kuin puolustusvoimat, eli pelotteena, ja jos huonosti käy niin itsepuolustuskeinona. Mutta joillekin hipeille se ei mene kaaliin, että armeijakaan ole tappamista varten. En usko, että kovin usein esim. painijaa tai jotain koulun voimamiestä otetaan silmätikuksi. Se ei tarkoita sitä että kyseisten kavereiden tarvitsisi ketään hakata. Mä en ole myöskään sanonut että kenenkään ei kannata kertoa opettajalle; jos kiusattu on 40-kiloinen nörtti, niin kertominen on ainoa selviytymiskeino. Mutta jos joku haluaa selvitä tilanteesta puolustamalla itseään, niin miksi se on väärin? Olen rehellisesti sitä mieltä että jos oppilas otetaan silmätikuksi, niin oppilas selviää helpommalla jos vaikka vähän riepottelee kiusaajaa (ei tarkoita että tarvitsee potkia päätä paskaksi) kuin sillä että juoksee karkuun. Vai mitä luulet?
Ja mitä tulee tohon "porukalla yhtä vastaan" -esimerkkiin, niin mitä haittaa kamppailutaidoista tuossa tilanteessa on. Harva kovakaan jätkä voittaa 5 jätkää, jolloin karkuunjuokseminen on jälleen ainoa vaihtoehto.

Vihaan kaikkia riidanhaastajia ja väkisin tappelua hakevia, mutta kaipa mä silti olen jonkun mielestä tosi väkivaltainen, kun mun mielestä itsensä puolustaminen on ok.

Totta, kamppailutaidot ja voimalukyvytkin toimii pelotteena kaikille vittupäille, ja se on hyvä asia. Mä en myöskään sanonut sitä, että olisi väärin selviytyä tilanteesta puolustamalla itseään, siitä jauhettiin enemmän tuolla aiemmin. Katso vaikka tuo mun edellisen viestin vika "kappale". Ei siis olla ihan eri linjoilla.

Mutta quotataanpas nyt vielä uudestaan se, mikä pisti silmään, mistä tuon edellisen valitusvirteni aloitin:

Miettikääs nyt, jos joku kiusaa teitä yläasteen aulassa niin kuka vittu lähtee karkuun, vähemmän nöyryyttäväähän se olisi ottaa vaikka turpaan. Opettajalle kertominen ja pahoinpitelysyytteellä uhkaaminenkaan ei välttämättä tee kiusatun tilanteesta parempaa.

Ilmeisesti tarkoitit tuolla sitten tilannetta, että jos joku osaa tapella, eikä välttämättä miten aivan kaikkien pitäisi toimia? Itse ainakin tulkitsin ton sun kirjoittaman niin, että ihan kenelle tahansa on nöyryyttävämpää juosta karkuun kuin ottaa turpaan eikä opeille kertomisestakaan varmaan ole hyötyä. En tiedä olisiko sitten pitänyt olettaa, että kun topikki on kamppailun puolella, niin "teitä" tarkoitti totta kai kamppailun taitajia?
 
:Ilmeisesti tarkoitit tuolla sitten tilannetta, että jos joku osaa tapella, eikä välttämättä miten aivan kaikkien pitäisi toimia? Itse ainakin tulkitsin ton sun kirjoittaman niin, että ihan kenelle tahansa on nöyryyttävämpää juosta karkuun kuin ottaa turpaan eikä opeille kertomisestakaan varmaan ole hyötyä. En tiedä olisiko sitten pitänyt olettaa, että kun topikki on kamppailun puolella, niin "teitä" tarkoitti totta kai kamppailun taitajia?

Puhun vain suurimman osan puolesta: vaikka pelättäisiin turpaansaamista, niin ei lähdetä pakoon, koska pelätään nöyryytystä. Karkuun juokseminen on tietysti fiksu ratkaisu ja pelastaa hetkellisesti, mutta tekisi kiusatusta entistä nolomman. Opettajalle kertominen voi toki lopettaa kiusaamisen, mutta sitä kautta kiusatun leima tuskin katoaa mihinkään.
 
Vähän kyllä alkaa nämä jutut meikäläisen makuun menemään yli hilseen. Oonko sitten pumpulissa kasvanut vai mikä on, mutta todella harvoin, jos koskaan olen todistanut kiusaamista joka menee fyysiseksi. Näitäkin varmasti voi keittiöpsykologit pähkinöidä ihan maailman tappiin asti, että mitä kiusatun tulisi tehdä. Ei se kyllä tervettä ole sekään, että lähdetään kamppisseuraan treenauttaan itteään, että joku päivä voi pistää korkojen kera takaisin lättyyn. Siinä on resepti seuraavaan Pekka Eric Auviseen, joskin ilman kättä pidempää sitten. Toki kiusaajia ja kiusattuja on moneen lähtöön ja ihmiset käyttäytyy eri tavalla, mutta kostomielessä nyt ei pitäisi kamppailulajia lähteä harrastamaan.

Jotenkin tämä nykymeno varsinkin kun kamppailuaiheisia lehtiä lukee, palstoja ja seuraa joitain ip-opettajien juttuja niin syntyy illuusio siitä, että tässä maailmassa pitäisi olla valmiina kokoajan taistelemaan henkensä puolesta. Kuinka moni voi sanoa joutuneensa tappelemaan ilman, että kyseessä oli joko oma provoaminen tai kolaus egolle. Siis ns. syyttömänä?
 
Jotenkin tämä nykymeno varsinkin kun kamppailuaiheisia lehtiä lukee, palstoja ja seuraa joitain ip-opettajien juttuja niin syntyy illuusio siitä, että tässä maailmassa pitäisi olla valmiina kokoajan taistelemaan henkensä puolesta. Kuinka moni voi sanoa joutuneensa tappelemaan ilman, että kyseessä oli joko oma provoaminen tai kolaus egolle. Siis ns. syyttömänä?

Hep! Tosin se ei mennyt tappeluksi, otin vain kaksi iskua naamaan ja sen jälkeen toinen lopetti itse. Kultainen nuoruus! Olisihan siitä tappelun saanut aikaiseksi, mutta itse ainakin olin aika leppoisalla tuulella kiitos kuningas alkoholin. Kokoa on aina ollut keskivertoa enemmän ja urheilutaustaakin on, mutta ei se aina auta. Baareissa kun pyörii niin löytyy yllättävän paljon jengiä, jotka ihan tietoisesti hakee sitä riitaa ja tykkää haastaa isompiaan.
 
Vähän kyllä alkaa nämä jutut meikäläisen makuun menemään yli hilseen. Oonko sitten pumpulissa kasvanut vai mikä on, mutta todella harvoin, jos koskaan olen todistanut kiusaamista joka menee fyysiseksi. Näitäkin varmasti voi keittiöpsykologit pähkinöidä ihan maailman tappiin asti, että mitä kiusatun tulisi tehdä. Ei se kyllä tervettä ole sekään, että lähdetään kamppisseuraan treenauttaan itteään, että joku päivä voi pistää korkojen kera takaisin lättyyn. Siinä on resepti seuraavaan Pekka Eric Auviseen, joskin ilman kättä pidempää sitten. Toki kiusaajia ja kiusattuja on moneen lähtöön ja ihmiset käyttäytyy eri tavalla, mutta kostomielessä nyt ei pitäisi kamppailulajia lähteä harrastamaan.

Jotenkin tämä nykymeno varsinkin kun kamppailuaiheisia lehtiä lukee, palstoja ja seuraa joitain ip-opettajien juttuja niin syntyy illuusio siitä, että tässä maailmassa pitäisi olla valmiina kokoajan taistelemaan henkensä puolesta. Kuinka moni voi sanoa joutuneensa tappelemaan ilman, että kyseessä oli joko oma provoaminen tai kolaus egolle. Siis ns. syyttömänä?

Tässä taas yksi joka ei erota kostoa itsepuolustuksesta. Kukaan ei ole täälläkään sanonut, että kannattaa harrastaa kamppailulajeja, jotta voi palata kostamaan kiusatuille, vaan että osaa tilanteen tullen puolustaa itseään. Tottahan se on että harvoin tappelu syntyy ilman syytä, mutta kyllä näitä juntteja riittää, jotka alkaa lätkimään "kun joku katto väärin". Jos et oo tällasiin törmänny niin kumma juttu. Itse sain hedarin naamaan tällaiselta juntilta, ja oli juuri sen sortin kaveri joka olis varmaan potkinu multa aivot pihalle jollen olis osannu puolustaa itteäni. Mutta kaipa tässäkin tilanteessa ois vaan pitäny sanoa kaverille "Hei toi on laitonta!" ja ottaa turpaan?
 
Vähän kyllä alkaa nämä jutut meikäläisen makuun menemään yli hilseen. Oonko sitten pumpulissa kasvanut vai mikä on, mutta todella harvoin, jos koskaan olen todistanut kiusaamista joka menee fyysiseksi. Näitäkin varmasti voi keittiöpsykologit pähkinöidä ihan maailman tappiin asti, että mitä kiusatun tulisi tehdä. Ei se kyllä tervettä ole sekään, että lähdetään kamppisseuraan treenauttaan itteään, että joku päivä voi pistää korkojen kera takaisin lättyyn. Siinä on resepti seuraavaan Pekka Eric Auviseen, joskin ilman kättä pidempää sitten. Toki kiusaajia ja kiusattuja on moneen lähtöön ja ihmiset käyttäytyy eri tavalla, mutta kostomielessä nyt ei pitäisi kamppailulajia lähteä harrastamaan.

Jotenkin tämä nykymeno varsinkin kun kamppailuaiheisia lehtiä lukee, palstoja ja seuraa joitain ip-opettajien juttuja niin syntyy illuusio siitä, että tässä maailmassa pitäisi olla valmiina kokoajan taistelemaan henkensä puolesta. Kuinka moni voi sanoa joutuneensa tappelemaan ilman, että kyseessä oli joko oma provoaminen tai kolaus egolle. Siis ns. syyttömänä?

1. Kun ylä-asteella olin niin päivittäinhän noita oli. Ja useimmiten 2 tai enemmän yhtä vastaan.

2. Voin sanoa. Kyseinen kaveri oli itse entinen kiusattu ja koitti vissiinkin "mainettaan" saada takasin hakkaamalla muita. Kyseinen sälli on edelleen amiksessa hieman samanlainen, tosin siltä on luulot otettu pois jo ylä-asteen lopulla.

Tosiasia on se että peruskoulussa, pääosin ylä-asteella näkee päivittäin monta kiusaustapausta. Niin fyysistä kuin henkistäkin.
Suurin ongelma noissa on ettei niitä voi lopettaa. Jos saat kiusaajan hiljaiseksi tunnilla niin se ei ole sitä välitunnilla tai vapaa-ajalla. Käytännössä tuo nimenomainen turpiinveto on ainut tapa jolla saat kiusaajan lopettamaan, näin ainakin itseni kohdalla pari kolme vuotta sitten.
 
Näitä randomeita kuninkaita vastaan harvemmin lienee kamppailutaustalla merkitystä. Vihu on älyttömässä jurrissa tai sitten sillä on puukko ja se haluaa vaan sun iphonen ja lompsan. Vaikka puhelin on rakas nii se kannattaa luovuttaa ja juosta karkuun. Kääliöiden kanssa painiminen on taas niin loputon suo, että sen kun ottaa harrastukseksi niin saa sitten harrastaa jstkuvasti kun maine kiirii.

Hankalimpia tilanteita nämä ylä-aste ajan kiusaamiset kun tilanteet tulee päivittäin eikä niitä voikaan vältellä samallain kuin nakkikiskajonon mikateekakkosia.

Jos omaa kersaa alkaa jotku muksiin niin täytyy kyllä myöntää, että sillon varmasti olen ekana menossa tukistaan räkänokkia.
 
Näitä randomeita kuninkaita vastaan harvemmin lienee kamppailutaustalla merkitystä. Vihu on älyttömässä jurrissa tai sitten sillä on puukko ja se haluaa vaan sun iphonen ja lompsan. Vaikka puhelin on rakas nii se kannattaa luovuttaa ja juosta karkuun. Kääliöiden kanssa painiminen on taas niin loputon suo, että sen kun ottaa harrastukseksi niin saa sitten harrastaa jstkuvasti kun maine kiirii.

Hankalimpia tilanteita nämä ylä-aste ajan kiusaamiset kun tilanteet tulee päivittäin eikä niitä voikaan vältellä samallain kuin nakkikiskajonon mikateekakkosia.

Jos omaa kersaa alkaa jotku muksiin niin täytyy kyllä myöntää, että sillon varmasti olen ekana menossa tukistaan räkänokkia.

Juurihan mä annoin esimerkin siitä että kamppailutaidoilla oli suurikin merkitys tällaisen random kuninkaan kanssa. Tää kaveri ei todellakaan halunnu mitään lompakkoa tai puhelinta viedä, vaan vetää porukkaa turpaan. Ja jos kääliöiden kanssa painimisen ottaa harrastukseksi, niin sittenhän on itse idiootti, ja sillä ei taas ole mitään tekemistä itsepuolustuksen kanssa.
 
[venom];3348809 sanoi:
Tässä taas yksi joka ei erota kostoa itsepuolustuksesta. Kukaan ei ole täälläkään sanonut, että kannattaa harrastaa kamppailulajeja, jotta voi palata kostamaan kiusatuille, vaan että osaa tilanteen tullen puolustaa itseään. Tottahan se on että harvoin tappelu syntyy ilman syytä, mutta kyllä näitä juntteja riittää, jotka alkaa lätkimään "kun joku katto väärin". Jos et oo tällasiin törmänny niin kumma juttu. Itse sain hedarin naamaan tällaiselta juntilta, ja oli juuri sen sortin kaveri joka olis varmaan potkinu multa aivot pihalle jollen olis osannu puolustaa itteäni. Mutta kaipa tässäkin tilanteessa ois vaan pitäny sanoa kaverille "Hei toi on laitonta!" ja ottaa turpaan?

On tässä itsellekin toki nuita kääliöitä tullut mm. klassisella nakkikiska jonolla avautumaan, mutta tilanne ei oo edenny siitä mihinkään kun ei ole lähteny suunsoittoon mukaan tai on kuitannu, että lataa vasempaan poskeen ja anna yhteystiedot jotta pääsen helpommalla kun haen korvaukset kivusta ja särystä. Toki vaatii pelisilmää tietää milloin puhumalla selviää ja milloin jaloilla. Jos joku on oikeasti niin kännissä, että puhuminen on poissa laskuista nii silloin ei tartte olla bjj-mustavyö, että sen nurin tuuppaa jos niikseen tulee. Itellä oli aikoinaan kaveri joka oli kova haastaan riitaa, sillon kun olin mukana nii ei se saanu turpaansa kertaakaan kun ehdin itse aina hapettamaan sitä sen verran, että rauhoittui.

Onhan niitä varmasti tilanteita joissa ei voi väkivallalta välttyä, mutta ei ne ihan oikeasti kovin yleisiä ole. Eikä kyllä takuulla mun ylä-asteella ollu mitään fyysistä kiusaamista päivittäin. En ainakaan muista nähneeni, kenties aika kultaa muistot :D Itse en ainakaan ottanu osaa sellaiseen.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom