Mitenkäs nämä terveyshyödyt sitten näkyy ja miten se liian pieni d-vitamiinin saanti näkyy? Riisitauti nyt on tietysti yksi vaara, mutta se on jopa meillä pimeässä Suomessa äärimmäisen harvinainen. Että ei ihmisillä ihan hirveän pahoja puutoksia kyllä ole.
Googleta helvetin uusavuton mitä d-vitamiini vaje tekee.
theconversation.com
Oletko käynyt mittauttamassa omat tasosi?
Iho tuottaa D3-vitamiinia UVB-säteilyn avulla, joten D-vitamiinit ovat vain tapauskohtaisesti vitamiineja. Tuotto on vähäistä esimerkiksi jos on paljon sisätiloissa, elää lähellä maapallon napa-alueita tai elää savusumuisella alueella. Myös tumma ihonväri, peittävien vaatteiden ja aurinkorasvan käyttö altistavat D-vitamiinipuutokselle estämällä UVB-säteilyn pääsyä ihoon. Lisäksi kalsitriolin tuotto alenee iän myötä.[5] Suomessa ihmisten kalsitriolin tuotto auringonvalon avulla on liian pientä talvisin. Valtaväestön tulisi talvisin Suomen ravitsemussuositusten mukaan huolehtia D-vitamiinien riittävästä saannista ruuasta tai ravintolisistä. Lasten, vanhusten ja vähän auringossa oleskelevien tulisi yleisesti ottaen nauttia D-vitamiinia sisältäviä ruokia ja ravintolisiä läpi vuoden.[6]
Kunhan kysyin. Silloinhan sulla ei ole mitään hajua millaiset tasot sulla on ja kuinka paljon d-vitamiinilisää tarvitset. Saatat saada liian vähän d-vitamiinia ja terveyshyödyt jäävät vähäisiksi.
Suorastaan välttelen aurinkoa, en ota kesäisin aurinkoa koskaan. En syö d-vitamiinia erikseen. Ja joo, kun katoin tota d-vitamiinivajakkisen lapsen kuvaa, niin jotain yhtäläisyyksiä meissä on. Toi keskivartalo ainakin itellä ei mikään vakuumi ole. Pitää varmaan alkaa syömään kun aurinko ei muhun osu, oon niin vitun nopee ulkona.
Peilaan kuntoon ja siihen miten terveenäkin pysynyt. Näillä arvoilla jatketaan. Ei ole ainakaan liikaa tai liian vähän. win win
Mutta et voi määrän suuruudesta olla varma, jos et mittaa tasoja. Fiiliksen mukaan voi mennä, mutta ei voi sanoa onko määrä hyvä.
www.bbc.com
Meidän perheen kahden aikuisen "tutkimuksella" toinen vetää 20ug päivässä neljänä päivänä viikossa ja toinen 100ug päivässä neljänä päivänä viikossa ja kummallakin on veressä on ~110nmol/l. Että on kyllä melko yksilöllistä tuo imeytyminen, eikä johdu ero ruokavaliostakaan, kun samat ruuat syödään.
Keltainen lehdistö ei etusivuilla rummuta nyt kauheasti, niin etsitään internetistä.
Covid-19 in India: Patients struggle at home as hospitals choke
India's Covid sick struggle to get treatment at home due to black marketing of oxygen and drugs.
Intiassa tilanne huono. Lääkkeitä ja happea saa pimeiltä markkinoilta, mutta pulaa sairaaloissa. Pitäisiköhän Suomen hallituksen ennakoivasti puuttua tähän ja palkata tuplasti vartijoita suojelemaan lisähappi varastoja ja lääkkeitä?
Tämä tietty sarkasmia, mutta jos muitakin toimia matkitaan muualta ilman, että niitä suhteutetaan Suomeen, niin näinhän pitäisi toimia.
Suurimpia maailman metropoleja voidaan verrata vaikka ylisuureen myyrä kantaan. Kun tälläinen myyrä kanta pääsee kasvamaan liian suureksi, tulee tauti ja tappaa myyrä kannan. Kyllä luonto yrittää parhaansa mukaan myös päästä ihmisistä eroon. Suurkaupungit on tällaisille taudeille otollisia paikkoja levitä ja vähentää ihmis populaatiota. Itse olen aika varma, että 100 vuoden sisällä tulee vielä virus, joka pyyhkii suurimmista kaupungeista maailmanlaajuisesti sen 10%-20% väkeä pois. Ja koska suurin osa ihmisistä asuu suurkaupungeissa tulee ihmisiä kuolemaan paljon.
Imeytyyköhän D-vitamiini ohutsuolessa, jossa rasvakin imeytyy? Keliakia ja crohnintauti saattaa häiritä imeytymistä. Tuota sairastaa melko usea suomalainen.
