Mun luottamus rapisee THL:n juttuihin ja ylipäätään kaikkeen tän k-jutun ympärillä kun lukee näitä, on kuin lukisi jotain pahkasikaa.
1. ei ole mitään dataa mutta silti muutetaan valmistajan tutkimusta vastaan rokoteväli 12 viikkoon.
2. syynä mm. muuntovirus jota saataisiin torjuttua.
3. miten se torjuu sitä muuntovirusta kun kyseessä ei ole rokote joka ehkäisee leviämistä?
4. jokatapauksessa tulee niin paljon muuntuneita viruksia joihin tämä "rokote" ei tule tehoamaan.
5. kotihoidon ihmiset tiputettu tosi kauas rokotejonossa ja meluaa että tarttis ettei levitä niitä asiakkaisiin, katso kohta 3.
En nyt ymmärrä että ajattelenko jotenkin ihan tyhmästi ja olenko joku umpivatipäinen änkyrä?
Ymmärrän hyvin "rokottamisen" ettei ne vanhukset ja riskiryhmäläiset rasita terveydenhuoltoa, kaikki muu sekoilu tässä saa pään halkeamaan.
Suomi pidensi Pfizerin rokotteen kahden pistoksen välin 84 vuorokauteen, vaikka suositeltu annosväli on 21 vuorokautta.
www.is.fi
Sinulla taas paljon olettamuksia joista tehty faktoja. Olisi mukavaa, jos ihmiset jaksaivat edes auttavasti hakea tietoa ennen kun laukovat näitä "faktojaan".
3. miten se torjuu sitä muuntovirusta kun kyseessä ei ole rokote joka ehkäisee leviämistä?
Astra Zenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä koronarokote hidastaa taudin leviämistä, ennakkojulkaistusta tutkimuksesta ilmenee. Tähän asti rokotteessa oli tutkittu vain sitä, miten se ehkäisee oireita.
The Lancet -tiedelehdelle julkaistavaksi lähetetyn, mutta toistaiseksi vertaisarvioimattoman tutkimuksen mukaan rokotettujen keskuudessa tehdyissä testeissä viruksen ilmenevyys laski 67 prosentilla. Jos virusta ei ole, sitä ei myöskään voi levittää.
Toisin sanoen tutkimuksen merkittävin anti on se, että tartunnan saaneista ja oireettomista rokotetuista merkittävä osuus ei siirrä tartuntaansa eteen päin, mikä hidastaa taudin leviämistä.
Britannian terveysministeri
Matt Hancock kuvaili BBC:lle uutista ”aivan loistavaksi”.
4. jokatapauksessa tulee niin paljon muuntuneita viruksia joihin tämä "rokote" ei tule tehoamaan.
Monet rokotteet ovat osoittautuneet toimiviksi tähän asti löydettyihin britti sekä Etelä-Afrikka munnooksiin.
Esimerksi kehitteilä olevan Novawaxin joka hakee juuri myyntilupaa suojateho koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan oli 15 000 henkilön massatutkimuksen perusteella noin 89 prosenttia.
Yhtiö oli testannut rokotettaan myös entistä leviävämpää brittimuunnosta vastaan, ja siihenkin rokote tepsi 85,6-prosenttisesti.
Teho tuoretta Etelä-Afrikassa ilmaantunutta varianttia vastaan oli heikompi, noin 49 prosenttia, yhtiön tekemässä erillisessä toisen vaiheen tutkimuksessa.
Yhtiö kertoi toisaalta voivansa modifioida rokotetta paremmin soveltuvaksi tuohon mutaatioon ja testata sitä erikseen vuoden toisella neljänneksellä.
Tämöän lisäksi osa jo käytössä olevista rokotevalmistajista on ilmoittanut tehosta myös tähän asti ilmenneitä muutoksia vastaan.