Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu

M-Nutrition EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/KPL

Rokotepassi?

  • Kyllä

    Votes: 88 27,4%
  • Ei

    Votes: 233 72,6%

  • Total voters
    321
Research has found that the Covid-19 infection fatality rate is between 0.5-1%, while the flu infection fatality rate is between 0.001% and 0.05%.

The infection fatality rate is estimated to be around 0.68% for Covid-19 by this meta-analysis from the International Journal of Infectious Diseases. The World Health Organization is broader, putting it at 0.5-1%.
Kenen lukuja nuo ylemmät lihavoidut on? Melkoisen korkeilta vaikuttaa.
 
Kenen lukuja nuo ylemmät lihavoidut on? Melkoisen korkeilta vaikuttaa.
Original postaus on tuosta linkistä.

FactCheck: No, the WHO's Dr Mike Ryan didn't say that Covid-19 is 'no more dangerous' than the flu​

A number of different posts on Facebook with the same text have claimed that the assertion was made at a WHO briefing.​



Ja ko. tutkimus tukee tota. Mut joo, 0.5-1%kuulostaa semi korkeelta.

Tarkemmin tutkimuksessa: The current estimate for the infection’s fatality rate is 0.5–1%. Using current models of age-dependent infection fatality rates, upper and lower limits for the attack rate in Germany can be estimated between 0.4 and 1.6%, lower than in most European countries.
 
Original

FactCheck: No, the WHO's Dr Mike Ryan didn't say that Covid-19 is 'no more dangerous' than the flu​

A number of different posts on Facebook with the same text have claimed that the assertion was made at a WHO briefing.​



Ja ko. tutkimus tukee tota. Mut joo, 0.5-1%kuulostaa semi korkeelta.
Joo. Ja eiköhän se selvä ole että tappavampi mitä normi influenssa mutta tuommoiset 1% heitot on kyllä melko övereitä jo sen perusteella mitä keväällä seurasin noita.
 
1608393654269.png
 
No sit mulla on ollut kyllä aivan väärä käsitys. Keinotekoinen se jako kyllä varmasti onkin. Jos omaa käyttäytymistäni mietin näin korona-aikana, niin en kyllä hakeudu tilaisuuksiin missä ollaan pitkiä aikoja samassa tilassa usean ihmisen kanssa, oli maskia tai ei.

Mutta sitten taas mietityttää tuo, että jos pelkästään pitkä ja tiivis altistus riittää tartuttamaan hengityksen välityksellä, niin miksi kotioloissa kaikki ei välttämättä sairastu, vaikka samassa taloudessa asuu yksi koronapositiivinen?
Mahtaako sellasta tautia olla minkä tarttuvuus on 100%? Toisiin ei vaan tartu vaikka asuisivat samassa perheessä ja oleskelisivat samoissa tiloissa.
 

Tämä tiedetään Englannissa leviävästä uudesta, ärhäkästä koronamuunnoksesta – Johnson määräsi maahan korkeimman tason rajoituksia​

Pääministeri Boris Johnson on julistanut tiukennetut koronarajoitukset Kaakkois-Englantiin ja Lontooseen.

View: https://twitter.com/picardonhealth/status/1340342888882991105?s=20



View: https://twitter.com/BBCBreaking/status/1340332282679341058?s=20



View: https://twitter.com/StalnackeSanna/status/1340341533258690561?s=20
 
Joskus mietin että kauanko se "sit otetaan kun" oikein on? Siis jos peräänkuulutetaan vastaavaa kymmenien vuosien rokotetutkimusta kun vanhemmilla rokotteilla, ei haluta ottaa ennen kun sitkun kun näkee että se on turvallinen - koska se on? Sitten kun on viisi vuotta mennyt rokotejakelun aloittamisesta? Kymmenen?
Varmaan kesään mennessä on ihan hyvää kokemusta rokotteesta.

Nyt oli joku sairaala seisauttanut henkilökunnan rokotukset muutaman komplikaation vuoksi. Miksi näin, jos kuuluukin jokusia komplikaatioita tulla? Saman ketjun muut sairaalat jatkaa rokotuksia. Lähteenä joku uutinen... eli varovaisia ovat ammattilaisetkin sen suhteen.
 
Meinaa alkaa pragaamaan homma Japanissa melkeen 3000 tartuntaa eilen, vaikka noi 14pv. karanteenit.
Mitähän tekevät erilailla?
Muilla Kiina, Australia, Taiwan, Thaimaa jne homma hallussa edelleen, kaksinumeroisia lukuja uudet tartunnat.
 

OUTLET PWO -40%

Grapefruit Lemonade

14,90€

Lasketaanko nämä nyt koronaan kuolleiksi vai ei?

En tiedä miten Turkissa, mutta kun jengi täällä meuhkaa, että koronakuolemiksi merkataan autokolarit yms, niin THL on puhunut koko ajan koronaan liittyvistä kuolemista. Ei missään kohtaa suoraan koronaan kuolleista. Alusta asti siellä lukenut miten koronaan liittyvät kuolemat tilastoidaan ja miten lopullinen kuolinsyy selviää sitten joskus myöhemmin tilastokeskuksen sivuilta:


Eri asia miten media klikkihuoraa latauksia sivuille, mutta vähän pitäis olla medialukutaitoa ihmisillä.
 

Tämä tiedetään Englannissa leviävästä uudesta, ärhäkästä koronamuunnoksesta – Johnson määräsi maahan korkeimman tason rajoituksia​

Pääministeri Boris Johnson on julistanut tiukennetut koronarajoitukset Kaakkois-Englantiin ja Lontooseen.

View: https://twitter.com/picardonhealth/status/1340342888882991105?s=20



View: https://twitter.com/BBCBreaking/status/1340332282679341058?s=20



View: https://twitter.com/StalnackeSanna/status/1340341533258690561?s=20

Taitavat ne Aasian maat jossa tukahduttaminen onnistui nauraa aika iloisesti tälle länsimaiden touhulle.
Noh saatiihan me alkuvuodesta nauraa niiden maskeille ja rajoituksille ainaski hetken aikaa.
 
Joillekin ei näytä sitten menevän millään kaaliin, että Suomen kohtuu hyvät luvut johtuvat niistä rajoituksista (joita jotkut "makhakit" niin kovasti arvostelevat ja vetoavat pieniin lukuihin tehohoidossa). Silti meilläkin sairaalapotilaiden määrä moninkertaistui hyvin nopealla tahdilla, muutama kymmenen onkin nyt yli 250. Eli meillä rajoitukset toimii, olemme harvaan asuttu maa ja koronapotilaita osataan hoitaa myös paremmin. Silti kuolemia on taas alkanut tulla, luultavimmin hoivakotien asukkaita. Ja taas, tartunnat menossa alaspäin, kiitos tiukentuneiden rajoitusten. Täysin vapaa toiminta ja luvut voisi olla meilläkin kymmenkertaiset (kuten Ruotsissa) ja jo melkoinen kriisi terveydenhuollossa. Löysät rajoitukset eivät vaan toimi (vrt. Ruotsi) ja yhteiskunta meillä ja muualla ei suostu/uskalla ottaa vastuuta/riskiä isosta määrästä kuolemia.
Sama juttu kaikkialla, Venäjällä, Kiinassa, Etelä-Koreassa, Japanissa, Australiassa, P-Amerikassa, Euroopassa. Viimeksi Englannissa erittäin kovat rajoitukset jouluksi. Täysin erilaisia valtioita ihan erilaisilla hallituksilla ja joidenkin valopäiden mielestä kaikki, siis käytännössä kaikki, kuuntelevat vain ja ainoastaan vääriä asiantuntijoita tai sitten on kyse "deep staten" huijauksesta ja petoksesta potenssiin kymmenen. Uskooko joku oikeasti tähän jälkimmäiseen.
Se, mistä voidaan keskustella, on rajoitusten kohdennus. Mikä on oikein, tehokasta ja kohtuullista alueesta/elinkeinosta/riskiryhmästä riippuen.
No, loputtomasti ei voida elää koronankaan ehdoilla. Lopulta ne "mittatappiot" on vaan otettava vastaan tai sitten rokote toimii. Toisaalta talous voi nopeastikin, esim. jo keväällä tai viimeistään kesällä, lähteä nopeastikin nousuun. Ja kuten aina, nytkin jotkut ovat vain hyötyneet tästä poikkeusajasta.
 
Nyt alkaa olemaan ylellä jo foliohattumenoa kun oli uutisotsikko jossa kerrotaan rokotteiden kuljetusten ja varastoinpaikkojen tietojen olevan salaisia, koska pelätään että ne ryöstetään.
Kuka menisi sellaisia ryöstämään? Ihan oikeesti...
Voisiko olla mahdollinen skenaario, että joku rikollisjärjestö voisi vain sabotoidakseen ryöstää rokotteet?

Arvokkaita rahteja rahallisestikin.
 
Joillekin ei näytä sitten menevän millään kaaliin, että Suomen kohtuu hyvät luvut johtuvat niistä rajoituksista (joita jotkut "makhakit" niin kovasti arvostelevat ja vetoavat pieniin lukuihin tehohoidossa).

Täällä Euroopan koillisperänurkassa eristäytyneenä Itämeren takana ja Venäjää vasten harvaan asutussa maassa luvut pysyy asiallisina ja heijastelee kyllä Keski-Euroopan tapahtumia, mutta vaimeammin.
Ei Suomen hallitus ole mitään maagisia ajoituksia tai awesome koronatoimia keksinyt. Samaa reagointia jälkijunassa mitä Euroopassa muuallakin.
 
Voisiko olla mahdollinen skenaario, että joku rikollisjärjestö voisi vain sabotoidakseen ryöstää rokotteet?

Arvokkaita rahteja rahallisestikin.
Varmasti ois rahallista arvoa jos ois jakelukanava tiedossa, kun rokotteita ei riitä alkuvaiheessa kaikille niin löytyy varmasti niitä jotka rahalla nopeuttas paikkaansa jonossa. Toki siinä missä niitäkin jotka ei suostu jonon lähellekään.

Mutta alkuperäselle kommetoijalle, totta kai noi kuljetukset pitää suojata hyvin. Jos foliohattuilijat polttelee 5G -linkkitorneja ja muuta sekopäistä koska ne levittää koronaa ja illuminati hallitsee kansaa rokotteiden avulla, niin mitä ne tekis jos sais tietää rokotekuorman ajoreitin?
 

Todennäköisyysajattelu koronavirusinfektion diagnostiikassa​


COVID-19-koronavirusepidemia koskettaa koko terveydenhuoltojärjestelmäämme. Koronaviruksen infektoimat potilaat tulee tunnistaa yhtäältä, jotta he saisivat asianmukaista hoitoa, ja toisaalta, jotta tartuttavat henkilöt pystytään eristämään muiden potilaiden ja henkilökunnan suojelemiseksi sekä jäljittämään tartuntaketjut. Varman koronavirusinfektiodiagnoosin saa osoittamalla viruksen nukleiinihappoa potilaasta otetusta näytteestä, mutta tavanomaisen nenänielusta otetun testin herkkyys on vain kohtalainen, ja taudin aukoton poissulkeminen on siten hankalaa. Epidemiatilanne suhteutuu yksittäisen potilaan kliiniseen kuvaan sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista saatuihin tuloksiin, kun lääkäri pohtii koronavirusinfektion todennäköisyyttä ja punnitsee, minkälaisen epävarmuuden on diagnoosissaan valmis hyväksymään.

Summary – Bayesian reasoning in diagnostics of coronavirus infection​

Patients infected with coronavirus SARS-CoV-2 should be recognized by the health care system in order for them to receive appropriate treatment and to isolate persons transmitting the virus. This is important for protecting both other patients and health care personnel and for tracking down exposed individuals. The PCR-test for coronavirus has high specificity and positive test result confirms the diagnosis. The sensitivity of the test, however, lies around 60-80%. As a result, ruling out the infection can be hard. The epidemiological situation is combined with the clinical picture of a single patient and results of both laboratory testing and imaging when a physician ponders the probability of infection. The level of diagnostic uncertainty one is willing to accept depends on the consequences of the diagnostic decision.
Koronavirusinfektion diagnoosi tapahtuu osoittamalla viruksen RNA:ta PCR-testillä potilasnäytteestä. Testi suositellaan otettavaksi kaikista potilaista, joiden kohdalla herää kliininen epäily taudin mahdollisuudesta (1). Erilaisten diagnostisten testien suorituskykyä voidaan kuvailla herkkyydellä (kuinka suuren osan todellisista tautitapauksista testi tunnistaa) sekä tarkkuudella (kuinka suuri osa testatuista, joilla ei ole tautia, tunnistetaan oikein taudittomaksi). Koronaviruksen nukleiinihappojen havaitseminen nenänielun limakalvon tikkunäytteestä antaa varsin vähän vääriä positiivisia, ja sen tarkkuus on käytännössä 100 %:n luokkaa (2). Valitettavasti yksittäinen testauskerta havaitsee kuitenkin vain noin kaksi kolmesta tautia kantavasta ja herkkyys jääkin 60–80 % luokkaan (jatkossa yksinkertaisuuden nimissä 70 %)(2,3).
Vaikka itse laboratoriotesti on varsin luotettava, ei näytteeseen aina saada viruksen RNA:ta osin näytteenottotekniikasta johtuen, osin virusinfektion elinkaaren takia. Oikeaan näytteenottotekniikkaan kouluttaminen ja oikea näytteenottoaika parantavat herkkyyttä. Väärien negatiivisten testitulosten osuus vaikuttaa pienenevän altistuksesta katsoen kahdeksanteen vuorokauteen asti (herkkyys 80 %) ja lähtee sitten taas nousuun (2). Kiireettömissä tilanteissa kannattaa testi ottaa oireiden ilmaantumisesta (keskimäärin 4.–5. päivä altistuksesta) aikaisintaan vuorokauden kuluttua (1). Infektion alkuvaiheessa virusta havaitaan todennäköisemmin ylähengitysteistä, johon myös alkuvaiheen oireet sijoittuvat. Oireiden edetessä alahengitysteihin on viruksen nukleiinihappojen havaitseminen sieltä myös todennäköisempää. Keuhkoputkien tähystyksessä otetusta keuhkojen huuhtelunestenäytteestä (BAL) virus havaitaan paremmalla, yli 90 %:n herkkyydellä (3).
Herkkyyden ja tarkkuuden pohjalta voidaan edelleen laskea muitakin testin tunnuslukuja, joista tämän kirjoituksen kannalta tärkein on negatiivinen todennäköisyyssuhde (negative likelihood ratio) ([1–herkkyys]/tarkkuus) (4). Nenänielun koronavirusosoituksen negatiivinen todennäköisyyssuhde on (1–0,7)/1 = 0,30.
Negatiivinen todennäköisyyssuhde kertoo yksittäisen potilaan tilannetta arvioidessa, missä suhteessa epäillyn taudin todennäköisyys pienenee, jos testitulos tulee takaisin negatiivisena. Tämä testituloksen aiheuttama taudin todennäköisyyden väheneminen on erottamattomasti yhteydessä taudin kliiniseen ennakkotodennäköisyyteen, ja koska kyseessä on vedonlyöntisuhde, muuntuu todennäköisyyden väheneminen prosentuaaliseen muotoon kolmen laskutoimituksen seurauksena (4). Käytännössä sen tarkka laskeminen on kliinisessä työssä hankalaa, ja apuna kannattaa käyttää esimerkiksi Fagan nomogrammia (5). Lääkärit eivät ole keskimäärin järin hyviä diagnostisten testien tulosten tulkinnassa, ja heillä on taipumus yliarvioida laboratoriotulosten vaikutusta taudin todennäköisyyttä arvioidessa (6). Siksi on hyvä välillä pysähtyä miettimään käyttämiensä diagnostisten testien suorituskykyä erilaisissa tilanteissa. Koronavirusinfektion diagnostiikasta julkaistut tutkimukset ovat toistaiseksi pääosin pieniä, ja on siten mahdollista, että tässä kirjoituksessa esitetyt luvut tarkentuvat tutkimustiedon kertyessä.

1608453955735.png

Kliininen ennakkotodennäköisyys muodostuu monen tiedon summana​

Taudinmääritystä tehdessään lääkäri yhdistelee suuren määrän tietoja erilaisista lähteistä, mitkä sulautuvat erotusdiagnostisten vaihtoehtojen kliinisiksi todennäköisyyksiksi lääkärin mielessä. Tähän lääkäri käyttää apunaan kliinistä kokemusta, nyrkkisääntöjä, analyyttista ajattelua ja joskus systemaattisia työkaluja (7). Koronavirusinfektion kohdalla kliinistä todennäköisyyttä määritettäessä tulee ottaa huomioon ainakin neljä tekijää.

Taudin esiintyvyys. Nukleiinihappo-osoituksella varmistettu koronavirusinfektion kokonaisilmaantuvuus on Suomessa tällä hetkellä 125 tapausta 100 000 henkeä kohden (8). Alustavat vasta-ainetutkimukset viittaavat samanlaiseen suuruusluokkaan taudin kohdanneiden yksilöiden yleisyydestä (9). Tartunnan saaneista iso osa on jo parantunut, eivätkä he siten ole nykytiedon valossa tartuttavia. Vaikka olettaisimme diagnosoimattomien tapauksien määrän olevan moninkertainen todettuihin tapauksiin nähden, todennäköisyys, että satunnainen suomalainen sairastaa tartuttavaa koronavirusinfektiota, on tällä hetkellä reilusti alle 1/1 000. Terveydenhuollon palveluiden piiriin hakeutuvissa potilaissa taudin esiintyvyys on todennäköisesti väestön keskiarvoa hieman suurempi mutta riippuvainen paikallisesta epidemiatilanteesta. Esiintyvyys voi muuttua radikaalistikin epidemian edetessä.

Altistus. Nykytiedon mukaan koronavirus leviää ihmisten välisissä kontakteissa ja viruksen itämisaika altistuksesta on 2–14 vuorokautta, yleisimmin 4–5 vuorokautta (1). Sairastumisen mahdollisuus riippuu siis ihmiskontakteista.

 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom