https://www.hs.fi/tiede/art-2000006575239.html
Pandemia etenee superleviämistilanteissa: Näin koronavirus levisi oireettomalta naiselta ketjuna 70 ihmiseen Pohjois-Kiinassa
Pandemia etenee useiden tutkimusten mukaan superleviämistilanteissa.
KORONAVIRUSPANDEMIA etenee usein tartuntaryppäissä ja niin sanotuissa superleviämistilanteissa. Se on huomattu jo monissa tutkimuksissa.
Eri tutkimusten mukaan 10–20 prosentin vähemmistö aiheuttaa 80 prosenttia tartunnoista.
Suurin osa tartunnan saaneista ei tartuta muita lainkaan, pieni osa välittää sen yhdelle tai kahdelle, ja sitten on pieni porukka, joka tartuttaa sitäkin enemmän.
Hongkongin tapauksia selvittäneet tutkijat uskovat, että yksi ihminen tartutti maaliskuun lopulla baareissa kiertäessään viruksen 73 muuhun. Vielä suurempi rypäs sai toukokuussa alkunsa yökerhoista Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa.
SUPERLEVIÄMISTÄ edistää se, että kantaja ei tiedä tartuttavansa muita. Niin käy, jos hänellä ei ole oireita. Siten hän ei osaa ottaa toiminnassaan huomioon sitä, että saattaa siirtää tautia eteenpäin.
MITÄÄN erityistä biologista syytä ei tiettävästi ole löydetty siihen, että jostakusta tulee supertartuttaja, muistuttavat epidemiologian professorit
Benjamin Cowling ja
Dillon Adam ilmiötä käsittelevässä
kirjoituksessaan sanomalehti The New York Timesissa.
Ylipäätään tartunnan saaneet erittävät virusta runsaasti jo pari päivää ennen oireita. Jos silloin liikkuu paljon ihmisten ilmoilla eikä pidä turvavälejä, saattaa tietämättään päätyä supertartuttajaksi.
Japanilaistutkijoiden tarkastelemissa
superleviämistilanteissa 40 prosenttia tartunnoista lähti liikkeelle oireettomilta tai sellaisilta, joiden oireet eivät olleet vielä alkaneet.
MONET tartuntaryppäät ovat puhjenneet sisätiloissa, joissa on koolla paljon ihmisiä. Joukkotartuntoja on tapahtunut sairaaloissa ja hoivakodeissa mutta myös työpaikoilla, kuten puhelinkeskuksissa ja lihapakkaamoissa, musiikkiesityksissä, uskonnollisissa menoissa, baareissa, häissä, hautajaisissa, asuntoloissa ja kuntosaleilla.
Molemmat superleviämistä edistävät tekijät, oireeton kantaja ja sisätila, yhdistyvät Pohjois-Kiinan Heilongjiangin maakunnan tartuntaketjussa, joka sai alkunsa matkalta palanneesta naisesta.
NYT tutkijat ovat julkaisseet Emerging Infectious Disease -tiedelehdessä
yksityiskohtaisen selvityksensä, miten virus levisi tuolloin ihmisestä toiseen. Ketjun ensimmäinen tartunta tapahtui tutkijoiden arvion mukaan asuintalon hississä.
Maakunnassa ei ollut raportoitu koronavirustartuntoja kuukauteen, kun 9. huhtikuuta löytyi pitkästä aikaa uusi tapaus. Hän oli oheisen tartuntakaavion B2.
Kyseessä ei kuitenkaan ollut se, josta ketju lähti liikkeelle. Kun tartuntoja jäljitettiin taaksepäin, kävi ilmi, että alullepanija oli Yhdysvalloissa vieraillut ja sieltä kolme viikkoa aiemmin palannut nainen, A.
YKSIN asuvaa naista oli pyydetty pysyttelemään paluunsa jälkeen kotikaranteenissa. Lisäksi hänelle tehtiin parin viikon kuluttua sekä virus- että vasta-ainetesti.
Virustesti kertoo, onko ihmisellä parhaillaan tartunta. Vasta-ainetestillä taas selviää, onko hänellä ollut aikaisemmin tartunta, josta olisivat merkkinä virukselle kehittyneet vasta-aineet.
KUMPIKIN testitulos oli silloin negatiivinen. Naisella ei niiden mukaan ollut tartuntaa tuolloin eikä aiemminkaan.
Myöhemmin tartuntaketjun jäljityksen käynnistyttyä hänelle tehtiin uudestaan vasta-ainetesti. Sillä kertaa viruksen vasta-aineita löytyi ja hänen pääteltiin olevan ketjun oireeton alullepanija. Uuden testin positiivisesta tuloksesta huolimatta hänellä ei ollut missään vaiheessa oireita.
KARANTEENIKAAN ei siis estänyt tartunnan leviämistä. Tutkijat uskovat, että naisen alakerran naapuri B1 saattoi saada viruksen hississä, vaikka he eivät kertaakaan kulkeneet sillä yhtä aikaa eivätkä muutenkaan olleet läheisessä kosketuksessa toisiinsa.
Tutkijat uskovat, että virusta jäi hissin pinnoille, joilta se lähti naapurin matkaan.
VIRUKSEN kulku jatkui naapuri B1:stä hänen äitiinsä (B2) ja äidin miesystävään (B3), kun he vierailivat ja yöpyivät hänen luonaan.
Seuraavaksi levittämistä jatkoivat äiti ja miesystävä. He osallistuivat maaliskuun lopulla juhliin, joissa oli myös kolme perheen C jäsentä, isä ja hänen kaksi poikaansa. He osoittautuivat varsinaisiksi superlevittäjiksi.
Paikkana oli kaksi sairaalaa.
ISÄ (C1) päätyi sairaalaan aivoinfarktin vuoksi. Pojat (C2 ja C3) pitivät hänestä huolta osastolla. Tutkimuksessa ei kerrota heidän ikäänsä, mutta voisi olettaa, että he ovat jo aikuisia, kun kerran jäävät sairaalaan huolehtimaan isästään.
He myös seurasivat mukana, kun hänet siirrettiin kuumeen vuoksi toiseen sairaalaan.
Isää hoitivat samat lääkärit ja sairaanhoitajat kuin muitakin potilaita. Hän myös käytti potilaiden yhteisiä tarvikkeita, kuten mikroaaltouunia.
ENSIMMÄISESSÄ sairaalassa 32 ihmistä sai tartunnan suoraan isän ja kahden pojan kolmikolta, toisessa 21. Myös jatkotartuntoja seurasi niin, että kaikkiaan koko ryppäässä oli 71 ihmistä.
Tutkijat analysoivat viruksen perimän useista näytteistä. Se osoitti, että virus erosi aiemmin Kiinassa kiertäneistä. Tämä viittaisi siihen, että virus olisi tullut ulkomailta A:n mukana.
”Tuloksemme havainnollistavat sitä, miten yksittäinen sars-cov-2-tartunta voi johtaa laajaan leviämiseen yhteisössä”, tutkijat kirjoittavat.
PALJONPUHUVA on myös toinen uusi ja valtaisa
tapausanalyysi yökerhoihin liittyvästä ryppäästä Etelä-Koreasta.
Toukokuussa HS kertoi, miten maan pääkaupungissa Soulissa tartuntarypäs paikantui Itaewonin alueelle, joka on suosittu yöelämän keskittymä.
Rypäs on liitetty 29-vuotiaaseen mieheen, joka kiersi viidessä yökerhossa yhtenä iltana pikkutunneille asti toukokuun alussa juuri kun yökerhot olivat avanneet uudelleen ovensa. Viisi päivää myöhemmin häneltä diagnosoitiin koronavirustartunta. Hän oli kantaja ilmeisesti jo baarikäyntiensä aikana.
JUURI valmistuneeseen analyysiin tästä ryppäästä tutkijat käyttivät muun muassa tietoja matkapuhelimien sijainnista, luottokorttimaksuista, julkisen liikenteen matkakorteista ja jopa valvontakameratallenteista. He jäljittivät yli 60 000 ihmistä, jotka olivat käyneet yökerhoissa huhti–toukokuun vaihteen tienoilla. Testejä tehtiin 40 000:lle.
Ryppäästä löytyi kaikkiaan lähes 250 tartuntaa. Satakunta oli ensi käden tartuntoja ja 150 jatkotartuntoja, joista osa oli muutaman lenkin päässä ketjun alkulähteestä. Viidessä yökerhossa tartunnan sai tutkijoiden arvion mukaan 1,74 prosenttia kävijöistä.
TARTUNNAT levisivät pääkaupungista myös muualle maahan. Toukokuun alussa oli nimittäin useita lomapäiviä, joiden takia moni oli tullut pitämään hauskaa pääkaupunkiin.
”Vaikka covid-19:ää esiintyy vähän pandemian huippujakson jälkeen, Soulin yökerhoihin liittyvällä superleviämisellä on potentiaalia laukaista tapaukset uudelleen Etelä-Koreassa”, tutkijat varoittavat.
PANDEMIAN leviäminen näiden tapausten kaltaisissa tartuntaryppäissä on johtanut ajatukseen, että torjuntatoimet pitäisi kohdistaa nimenomaan niiden estämiseen.
Se on ollut esimerkiksi Japanissa käytetty keino. Maassa on testattu vähän ihmisiä ja rajoitukset ovat olleet suhteellisen lieviä. Sen sijaan koronaviruksen vastainen kamppailu on perustunut
kolmen c:n malliin.
Kirjaimet tulevat englannin sanoista closed spaces (sisätilat), crowded spaces (tilat, joissa on paljon väkeä vieri vieressä) ja close contact settings (lähikontaktitilanteet). Ihmisiä on neuvottu välttämään tällaisia tilanteita.
”Tämän strategian takana on tietoa, että juuri tätä virusta useimmat eivät levitä. Vaikka hyväksymme, että osa osa tartunnoista jää huomiotta, useimmat tartuntaketjut kuihtuvat, kunhan estämme ryppäät, joissa yksi tartuttaa monia”, selittää maan strategiaa Tohokun yliopiston virologian professori
Oshitani Hitoshi Japan Policy Forum -sivustolla.
KOLMEN c:n malli näyttää tosiaan hillinneen sikäläistä epidemiaa, koska se ei paisunut yhtä suureksi kuin monissa länsimaissa.
Tosin Japanissakin tapaukset ovat alkaneet heinäkuussa
jälleen lisääntyä.