Vaikka lupailinkin että en ketjun narratiivia enää kyseenalaistaisi, niin laitan siitä huolimatta vielä (mielestäni) mielenkiintoisen linkkin esim. niille, jotka odottavat koronarokotetta kuin lehmä kesää, pieni pätkä siitä:
Koronavirukseen rokoteko?
Anu Kantele, Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori ja Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVacin johtaja kertoo (
https://www.rokotustieto.fi/uutiset/miten-rokotteita-kehitetaan), että tavallisesti rokotteen kehittämiseen menee 10-25 vuotta ja että poikkeusoloissa joudutaan karsimaan useita vaiheita, jotta rokote saataisiin nopeammin markkinoille. Tedros Adhanom Ghebreyesus, WHO:n vastaava johtaja, on todennut, että on todennäköistä, että koronarokote olisi valmis 18 kuukauden päästä. Mitäköhän kaikkia vaiheita kehittelyssä meinataan ohittaa?
Covid-19 (SARS-CoV-2) on järjestyksessään jo kolmas koronaviruksen aiheuttama epidemia/pandemia. Vuonna 2002 SARS (SARS-CoV) epidemiaan yritettiin kehittää rokotusta, mutta siinä epäonnistuttiin (
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3371787/). Vuoden 2012 MERS (MERS-CoV) epidemia syntyi siitä, kun 2002 vuoden SARSiin yritettiin kehittää rokotetta, mutta se karkasi labrasta ihmisten ilmoille. 2002-2012 vuosina kehitettiin 30 eri rokotetta SARSiin, joista 4 valittiin eläinkokeita varten. Fretit, koe-eläimet, kehittivät hyvän vasta-ainereaktion rokotteelle ja kaikki näytti aluksi hyvältä, mutta kun fretit altistettiin koronavirukselle rokotuksen jälkeen, kehittyi niille vakava infektio ja ne kuolivat. Tutkijoiden mukaan koe-eläimille ei kehittynytkään neutralisoivia vasta-aineita vaan sitoutuvia vasta-aineita (binding antibodies), jotka saavat taudinaiheuttajan sitoutumaan reseptoreihin erittäin tehokkaasti. Tämä tekee tilanteesta paljon vaarallisemman kuin taudinaiheuttajan kohtaaminen rokottamatta. (
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4634784/). Koronavirukseen on hankala kehittää toimivaa rokotetta, koska virus muuntuu jatkuvasti. Tälläkin hetkellä meillä on useampi koronavirus jylläämässä maailmalla.
Rokotteiden toimivuutta arvioidaan sen kyvyllä muodostaa ihmiselle vasta-aineita. Kaikille ei kuitenkaan muodostu vasta-aineita rokotteista ja toisaalta, vaikka vasta-aineita muodostuisikin, ei se ole tae immuniteetistä rokotettavaa sairautta kohtaan.
Otetaan vertailuun kausi-influenssa rokote, jota on ollut markkinoilla noin 40 vuotta (
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudi...illoin-eri-rokotukset-ovat-alkaneet-suomessa-) . Sen teho on Cochranen (
https://www.cochrane.org/CD001269/ARI_vaccines-prevent-influenza-healthy-adults) arvion mukaa vain vähäinen. 71 ihmistä tulisi rokotuttaa, jotta voitaisiin vähentää yksi sairastuminen influenssaan. Kausi-influenssarokotteen teho on siis vaivaiset 1,4%. Miten voidaan olettaa, että koronarokotteesta tulee yhtään tämän tehokkaampi? Ja ihan vain muistutukseksi, että kausi-influenssarokotteesta huolimatta, sairastuu 3-5 miljoonaa ihmistä kausi-influenssaan ja 290.000 – 650.000 ihmistä kuolee vuosittain siihen. (
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/influenza-(seasonal) )
Sisältö.
readysteadyflow.vaikuttajamedia.fi
Ai niin, tilastokeskuksen mukaan kuolleisuus oli huhtikuussa pienempi tänä vuonna, kuin aiempina vuosina tähän aikaan.