Hämmentäviä kirjoituksia monella täällä. Taloudesta tunnutaan olemaan enemmän huolissaan kuin ihmisistä mm. omista läheisistä. Tämä ajatus sopii nyt monen mielestä mainiosti demokratiaamme, kulttuuriin jossa vannotaan ihmisoikeuksien ja muiden sivistyneiden arvojen perään. Todella hämmentävää mihin ne humaanit arvot ja ihmisoikeudet unohtuivat, jeesustellaan Kiinan tekemisistä ihmisoikeusrikkomuksineen mutta itse oltaisiin valmiit uhraamaan vaikka 10% suomalaisista, aivan uskomatonta ajatuksenjuoksua.
Suomen tartuntatautilaillakin pitäisi ensin heittää vesilintua ennenkuin koronalla alettaisiin ihmisiä systemaattisesti tartuttamaan. Muutama huti alkuu niin voisi olla kansalaisilla tatti otsassa kun vaikka oma lapsi kuolisi tämän järjestelmällisen tartuttamisen seurauksena.
Aika häviävän pieni todennäköisyys on sillä että läheiset kuolis koronaan. Silloin kuin taudin saisi, tai varsinkaan nyt kun asiaankuuluvasti kaikki toimii.
Sen sijaan taloudella on paljon suurempi todennäköisyys vaikuttaa negatiivisesti läheisten elämään. Tottakai siitä on huolissaan.
Ja mieli voi muuttua sitten kun eka läheinen kuolee tähän, mutta at the moment vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta.