Korkeakoulutuksen virallinen tavoite?

[Pehvanssi]

Suomesta tulee todella taitavia asiantuntijoita ja millä hinnalla? Koulu on ilmainen eikä siitä ole kuin kuluja yhteiskunnalle. Mitä valmistunut asiantuntija tekee? Muuttaa ulkomaille paremman palkan ja pienemmän veron perässä.
Nyt puhun siis oikeista asiantuntijoista, enkä jokaisesta yliopisto/ amk koulutetusta. Typerää.

 

[Titaani]

Suomesta tulee todella taitavia asiantuntijoita ja millä hinnalla? Koulu on ilmainen eikä siitä ole kuin kuluja yhteiskunnalle. Mitä valmistunut asiantuntija tekee? Muuttaa ulkomaille paremman palkan ja pienemmän veron perässä.
Nyt puhun siis oikeista asiantuntijoista, enkä jokaisesta yliopisto/ amk koulutetusta. Typerää.

Aika rankkaa yleistystä. Kyllä, näin tapahtuu, mutta en sanoisi että on mikään ongelma vielä.

 

[Pehvanssi]

Aika rankkaa yleistystä. Kyllä, näin tapahtuu, mutta en sanoisi että on mikään ongelma vielä.

Ei se mitään yleistystä ole. Johan mie loppuun sanoinkin etten tarkoita ihan taviksia. Mutta nää jokka on tosissaan helvetin taitavia, niin kyllä ne lähtee ulkomaille töihin jo sen takia että ulkomailta saa paremmat resurssit tutkimusten tekemiseen.

 

[taapero]

Minun nähdäkseni suurin ongelma Suomen koulutuskentällä on ylempää koulutusta tarjoavien koulujen itsenäisyys ts. riippumattomuus valtion ohjauksesta. Koulut ovat liikeyrityksiä jotka saavat rahaa jokaisesta opiskelijasta ja näin ollen kilpailu koulujen välillä johtaa volyymin nostoon, joka taasen laskee koulutuksen todellista tasoa. Tähän mukaan vielä muuttotappio/voitto alueet ja niiden ongelmat niin soppahan on valmis.

Jos homma menisi järkevästi niin valtio tiukentaisi otettaan tuntuvasti ja opiskelija määrien kontrolli sidottaisiin entistä tiukemmin opetusministeriön hommansa osaavien ASIANTUNTIJOIDEN käsiin.

Vaikka korkeakoulutuksen tason puute on nyt ollut julkisuudessa niin kyllähän samat ongelmat ovat piinanneet ensimmäisen asteen ammatillista koulutusta jo kauemmin. Otetaan mietintä myssyyn että kuinka paljon oman ikäryhmän pojista meni autorukareiksi ja tytöistä kauneusalalle (lue parturiksi). Sama itseasiassa lukion kanssa... :curs:

 

[Pehvanssi]

Otetaan mietintä myssyyn että kuinka paljon oman ikäryhmän pojista meni autorukareiksi ja tytöistä kauneusalalle (lue parturiksi).

No eikai ihmisten suuntautuminen tee viel koulutuksen tasolle mitään :P
Onneks nyt vaihtu palkkausjärjestelmä (aineki meän koulussa) enemmän tulospohjaseksi, joten kökköä opetusta ei niin helposti saa.

 

[taapero]

No eikai ihmisten suuntautuminen tee viel koulutuksen tasolle mitään :P
Onneks nyt vaihtu palkkausjärjestelmä (aineki meän koulussa) enemmän tulospohjaseksi, joten kökköä opetusta ei niin helposti saa.

Jepajepa, no eihän se tee

Kuitenkin tähän suuntautumiseen vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan lait. Eli jos ei "turhia" opiskelupaikkoja niin suuntaudutaan sitten hyödyllisemmille aloille.

Tähän teeman sopien pirinisti parturi ja puistokemisti miehensä hakkaamassa tuopilla peiliä :kippis1: . Tarina kertoo että se on koulutukseltaan autonkorjaaja...

 

[Bandiitti]

Tässä nyt on kaksi puolta vähintään.

1. Koulutus maksaa ja hyvä sellainen vielä paljon. Paljonko kannattaa antaa ihmisille mahdollisuuksia kouluttautua, paljonko on minimi? Kuka maksaa ja paljonko?

2. Koulutusta (lue sivistystä ja tietotaitoa) ei koskaan voi olla yksilöllä liikaa. Nykyinen peruskoulu on riittämätön sivistämään ihmisiä, kuten näkyy. Sivistykseen tai sen puutteeseen kulminoituu maailman kaikki suuret kysymykset.

Joten?

 

[Janne22]

Peruskoulussa voisi mielestäni lisätä roimasti yhteiskuntaopin & taloustieteen opetusta. Ainakin niitä pakollisia kursseja voisi olla enemmän. Kuvataide- ja musiikkipuppaa taas voisi vähentää, koska aniharvaroista kuitenkaan tulee mitään muusikoita...

 

[Titaani]

Peruskoulussa voisi mielestäni lisätä roimasti yhteiskuntaopin & taloustieteen opetusta. Ainakin niitä pakollisia kursseja voisi olla enemmän. Kuvataide- ja musiikkipuppaa taas voisi vähentää, koska aniharvaroista kuitenkaan tulee mitään muusikoita...

Olen samaa mieltä, osittain.

Kuva- ja musapupat vaan taitavat olla tuoda sitä vaihtelua koulupäivään. Lisäksi jotkut ihmiset saattavat pitää kulttuuriakin (esim. musiikkia ja kuvataiteita) sivistyksenä...

 

[BadgerBadger]

Lehdistötiedote 16.3.2007
MAISTERIT AMMATTIKORKEAKOULUIHIN?

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja Pentti Rauhala esittää ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeeksi maisteria (amk). Tämä on selkeää jatkoa Arenen sumutuspolitiikalle.

Arene - kuten valtaosa muustakin korkeakoulupolitiikkaan osallistuvasta kentästä - kannattaa nykyisen duaalimallin kehittämistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisuuden pohjalta. Molemmilla olisi oma sijansa ja omat tavoitteensa korkeakoulumaailmassa. Käytännöt puhuvat tätä vastaan.

"Maisterinimikkeen himoitseminen on käsittämätöntä. Eikö kannattaisi erottua hyvällä tavalla myös nimikkeiden osalta?" kysyy Ekonomiliitto SEFEn koulutusasiain päällikkö Sami Nieminen.

Ammattikorkeakoulusektorilla on pyritty järjestelmällisesti häivyttämään eroa yliopistoihin. Tämä on tapahtunut jo englanninkielisissä nimikkeissä ja nimistössä. Seuraava askel näyttää olevan kotimaiset kielet.

"Täytyy myöntää, Arene on käyttänyt tilaisuutta loistavasti hyväkseen, kukaan ei kontrolloi ammattikorkeakoulujen toimintaa näiltä osin!", puhisee Nieminen.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen olemassaolo on hyvin kyseenalaista monilla aloilla, eniten se kummeksuttaa liiketalouden alalla. Kauppatieteellistä yliopistotutkintoa tuotetaan työmarkkinoille yli kysynnän, ja samaan aikaan myös tradenomien työttömyys on hälyttävällä tasolla. Tähän työttömyyteen ei auta se, että koulutetaan lisää ja enemmän samalle alalle.

"Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot liiketalouden alalla ovat vain silmänkääntötemppu vailla todellisuuspohjaa", toteaa Nieminen.


Lisätietoja: koulutusasiain päällikkö Sami Nieminen, 040 740 3108

http://www.sefe.fi/tiedotteet/2007/3/maisterit_ammattikorkeakouluihin
16.03.2007

Eihän tässä voi enää kuin nauraa. :lol2:

 

[Urski]

Eihän tässä voi enää kuin nauraa. :lol2:

Vielä kovemmin nauravat virolaiset ja venäläiset, jotka pääsevät Suomen korkeamman elintason piiriin siivoamaan, baarikassoiksi ja rekkakuskeiksi, kun tradenomit räkivät kotona kattoon!

 

[Tarapaca]

No onhan toi ylempi AMK kans 300 pistettä. Silti erikoista touhua. Mitäköhän tosta oikeasti kukaan enää hyötyy? AMK tehtävänä kait on tuottaa työvoimaa vähemmän teoreettista osaamista vaativiin tehtäviin. Miksi siis nimeke pitäisi olla kuin kauppiksen puolella. Aika erikoista toimintaa. Lisäksi toi sisäänpääsy AMK:hon nyt vaan on läppä, pitäisi kaikki muodolliset hyödyt poistaa siitä, että joskus on jaksanut pääsykokeisiin panostaa? Mutta tottakai omaa etua kuuluu ajaa, en vaan tiedä ton lopullisesta järjestä.

Alla muuten faktaa wikipediasta:

- Tradenomi voi toimia vaativissa markkinoinnin, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, logistiikan, tietojenkäsittelyn tai kansainvälisen kaupan asiantuntijatehtävissä. Tämä siis lähes kauppiksen alempaa tutkintoa (opintopisteillä mitattuna) vastaavalla määrällä.

- Työelämässä tradenomi toimii useimmiten esimies-, kehittämis-, suunnittelu-, myynti-, markkinointi-, ja koulutustehtävissä.

ps. ;)

Fitnesstukku koodi pakkotoisto15. Itse en kannata vastakkainasettelua, mutta joku roti silti.

 

[anttipi]

Virallinen korkeakoulutustavoite (yliopistot ja AMK:t) taitaa olla 70% ikäluokasta. Tietääkö kukaan Pakkislaisista, miten tätä tavoitetta perustellaan? Olisi mukava kuulla.

Se olisi todellakin mukava kuulla. Tietoyhteiskuntavisioissa ammutaan aina vain reippaasti yli.

Voidaan perustella vaikka niin, että "koulutus luo parempaa hyvinvointia ja palkkaa - lisää siis koulutusta kaikille". Meniköhän tuo nyt ihan noin?

Ainakin toistaiseksi esim. akateemisuus näkyy selvästi korkeampina keskipalkkoina. Tosin eiköhän tilanne ole muuttumassa, kun korkeakoulutettuja on liikaa ja tutkinnot kärsivät inflaation. Ja mitä loppujen lopuksi tarkoittaa lisääntynyt hyvinvointi? Lisää pätkätöitä, ylitöitä, vastuuta, stressiä(kö)??

Korkeakoulutuksen saaneet taas eivät halua "paskahommiin", kun "on koulutusta ja silleen".

Eiköhän sen monivuotisen koulutuksen yhtenä tärkeimpänä lähtökohtana ja tavoitteena ole juuri päätyä jotakuinkin itseä motivoivalle alalle - muutenhan "paskahommiin" voisi jättäytyä suoraan peruskoulusta. Mielestäni osoittaa motivaation puutetta ja masokismia, jos valmistumisensa jälkeen hinkuaa koulutusta vastaamattomiin "paskaduuneihin". Se ei palvele kenenkään etua, varsinkaan kun työttömiä on jatkuvasti monin verroin enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Joten "paskaduuneille" kyllä riittää kouluja käymättömiäkin tekijöitä, jos on riittääkseen (enkä nyt paskaduuneilla tarkoita esim. ammatillista osaamista vaativia käsityöammatteja).

Tosiasia on, että Suomi on hyvinkoulutettujen Kiina. Korkeastikoulutettu työvoima on täällä halpaa.

Tuo on kyllä varsin totta.

Käy valtiolle tolkuttoman kalliiksi kouluttaa turhaan ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan pääse koulutusta vastaavaan työhön.
Itselleni tolkutettiin pienenä, että koulutus kannattaa. Samaa jauhettiin lähes joka kodissa tuolloin (ja varmaan vieläkin). Kannattaako koulutus enää? Valitettavan paljon on myös näitä sankareita, jotka lähtee opiskelemaan "nyt edes jotain", koska koulutusta pitää olla. Mitä yhteiskunta tekee tällaisella alaansa motivoitumattomalla ns. osaajalla, joka on hankkinut tutkinnon pelkästään tutkinnon takia?

Korkeakoulutuksen kannattavuus perinteisessä mielessä on varmasti heikentynyt. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, on vapautuviin korkeaa koulutusta vaativiin paikkoihin myös entistä enemmän hakijoita, eikä korkeakoulutettujen työtilanne siksi välttämättä juuri parane. Toisaalta muurareita, metallimiehiä, autonasentajia jne. tarvittaisiin enemmän, mutta näiden alojen arvostus laahaa auttamattomasti perässä edelleen (mitä en lainkaan ymmärrä).

Mutta omien kokemusteni mukaan (yleissivistävästä) korkeakoulutuksesta on arvaamattoman paljon muutakin kuin mahdollista taloudellista hyötyä. Oma opiskeluni lähti jotakuinkin tuosta "kunhan joku tutkinto tulee" -asenteesta, tosin ala oli myös ihan mielenkiintoinen. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että oli parempi hankkia tutkinto kuin jättäytyä semialkoholisoituneena ja näköalattomana tuuliajolle, kuten oli vaarana tapahtua.

Huomatkaa, että en tässä puhunut sanallakaan ammattikouluista tai oppisopimuksista. Alkaa tuntua, että he ovat pelanneet korttinsa paremmin kuin moni (anteeksi kärjistys) tradenomi tms.
Kertokaapa mielipiteitänne - hyvin koulutetut ihmiset! ;)

Hesarissa julkaistiin joku gallup, jossa oli tiedusteltu, millaisesta koulutuksesta arvellaan olevan eniten hyötyä työelämässä. Järjestys oli täysin päinvastainen kuin utopistisissa tietoyhteiskuntaskenaarioissa: ammatillinen koulutus oli ykkönen ja hännänhuippuna maisterintutkinto. Ja omat kokemukseni tukevat tätä lähestulkoon täysin.

 

[Urski]

YLE teksti-tv: SOL alkaa tuoda siivoojia Kaukoidästä. Tulevaisuudessa tavoitteena sata vuodessa.

Työttömillä medianomeilla ja humanisteilla on siis hyvää aikaa räkiä kattoon, kun kinkit hoitaa paskaduunit.

Mikä logiikka tässä on?

 

[Janne22]

YLE teksti-tv: SOL alkaa tuoda siivoojia Kaukoidästä. Tulevaisuudessa tavoitteena sata vuodessa.

Työttömillä medianomeilla ja humanisteilla on siis hyvää aikaa räkiä kattoon, kun kinkit hoitaa paskaduunit.

Mikä logiikka tässä on?

Voiko medianomeja pakottaa SOL:lle siivoojaksi?

 

[Urski]

Voiko medianomeja pakottaa SOL:lle siivoojaksi?

Ei tietenkään, uutta tutkintoa vain hakemaan, vaikka etnomusikologiasta. Mutta kai jokaisen on joskus (viimeistään kolmannen huuhaa-tutkinnon jälkeen) työelämään siirryttävä, eikö siivoaminen ole hyvä paikka aloittaa?

Oman vaatimattoman matikkapääni mukaan tämä systeemi, jossa siivoojat, rekkakuskit jne. tuodaan ulkomailta,lisää suomalaisten työttömyyttä pirusti. Vai onko meillä niin paljon löysää rahaa, että omia kansalaisia on varaa pitää näennäiskursseilla, ja ryssät, vinosilmät ja nekrut tekevät likaisen työn?

 

[anttipi]

eikö siivoaminen ole hyvä paikka aloittaa?

Voi olla - tai voi olla, että ei ole. On varmaan aika paljon tapauskohtaista.

Eiköhän kaukoidästä raahatulla ole parempi motivaatio siivoojaksi kuin täysin toisenlaiseen hommaan koulutetulla suomalaisnuorella, jolla intoa piisaisi vaikka millä mitalla oman alan hommiin?

Ongelmahan on se, että oman alan töiden löytyminen ottaa monesti oman aikansa - en siksi näe tarkoituksenmukaisena, että esim. korkeakoulutettu laitettaisiin heti parin kuukauden työttömyyden jälkeen harjan varteen ottamaan henkisesti turpiinsa. Tämä ei edistä sen paremmin työntekijän kuin työnantajankaan tavoitteita. Onneksi korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä on varsin vähän, ja hetken aikaa nautittu "ruhtinaallinen" (lue: minimaalinen) työmarkkinatuki tulee kyllä maksettua veroina moneen kertaan takaisin.

Pidän omiin kokemuksiini nojaten enempikin myyttinä, että "työkokemus kuin työkokemus" olisi työnhaussa jotenkin erityisen merkittävä meriitti. Kyllä se on nimenomaan oman alan työkokemus mikä ratkaisee, koska hakijoita on joka paikkaan nykyisin ihan helvetisti (kiitos utopistisen ja ylioptimistisen koulutuspolitiikan, jonka seurauksena lähes puolet ikäluokasta houkutellaan korkeakouluihin).

 

[Urski]

Eiköhän kaukoidästä raahatulla ole parempi motivaatio siivoojaksi kuin täysin toisenlaiseen hommaan koulutetulla suomalaisnuorella, jolla intoa piisaisi vaikka millä mitalla oman alan hommiin?

Onhan se varmasti onnesta soikeena tällaseen elintasoon päästessään. Mutta eikö järkevämpää olisi ensin saada kaikki suomalaiset töihin vaikka pakottamalla kuin hakea ulkomailta tekijät.

Olen esim. työpaikkani liikennekouluttajalta kuullut venäläisistä rekkakuskeista, jotka joutuvat joskus odottamaan lastiaan rekannupissa kolme vuorokautta syömättä, koska heillä ei ole Euroopan valuuttaa, jolla saisivat ruokaa. Haluatko sinä, että sinua ja lapsiasi vastaan ajaa maantiellä 30 tonnin lastilla kaveri, joka on ollut kolme päivää syömättä? Saattavat Igorin verensokerit olla melko alhaalla siinä vaiheessa :(

 

[Urski]

Pidän omiin kokemuksiini nojaten enempikin myyttinä, että "työkokemus kuin työkokemus" olisi työnhaussa jotenkin erityisen merkittävä meriitti. Kyllä se on nimenomaan oman alan työkokemus mikä ratkaisee, koska hakijoita on joka paikkaan nykyisin ihan helvetisti (kiitos utopistisen ja ylioptimistisen koulutuspolitiikan, jonka seurauksena lähes puolet ikäluokasta houkutellaan korkeakouluihin).

Tärkeintä ei hanttihommissa olekaan "työkokemus", vaan se että kun tienaat jatkuvasti edes jotain, pysyt ainakin välttävästi kehityksen kelkassa (tietokoneet, vaatteet, harrastukset, baarireissut jne.). Perusduunarihommat sinälläänhän eivät vaadi mitään, mutta esim. kinkin on varmaan hankala lähteä trukkikuskien porukkaan, jossa puhutaan lätkästä, futiksesta, ja mökkireissuista. Käsitteet Raipe, perintövero ja saunapuut tuskin hirveästi sanovat maahanmuuttajalle.

 

[anttipi]

Mutta eikö järkevämpää olisi ensin saada kaikki suomalaiset töihin vaikka pakottamalla kuin hakea ulkomailta tekijät.

En oikein ymmärrä, ketä pakottaminen vain pakottamisen takia hyödyttää? Ei työnantajaa, ei työntekijää, ei pitkällä tähtäimellä yhteiskuntaa ylipäänsäkään. Ainoa pakottamisen funktio olisi rankaiseminen.

Valitettava fakta kun on, että työttömyydestä ei päästä koskaan eroon, joten mieluummin sitten mahdollisimman motivoitunut työntekijä kuhunkin hommaan kuin pakkotyöntekijä. Eivätkä kaikki sovellu kaikkiin tehtäviin erinäisistä syistä (esim. yli 10 %:lla väestöstä on astma tai allergioita, minkä vuoksi siivoojan hommat, varastohommat, tehdastyö, ulkotyöt jne. eivät välttämättä voi tulla heille kyseeseen).

Se että esim. Uudellamaalla ja Helsingissä on jatkuvasti vapaana siivoojan paikkoja (joista toki valtaosa täytetään), johtuu suurelta osin myös työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmasta (hirveä sana...) pikemminkin kuin suoranaisesta työhaluttomuudesta - vaikka siivojan pesti tuskin on niitä halutuimpia. Jostain Utsjoelta, missä on paljon enemmän työttömyyttä, on vähän paha muuttaa Helsinkiin pelkästään siivousduunin perässä, kun palkka ei jollain yh-äidillä riitä vuokran jälkeen edes välttämättömiin menoihin...

Haluatko sinä, että sinua ja lapsiasi vastaan ajaa maantiellä 30 tonnin lastilla kaveri, joka on ollut kolme päivää syömättä? Saattavat Igorin verensokerit olla melko alhaalla siinä vaiheessa :(

Taitaa olla nykyisin aika sama, minkämaalainen kuljettaja siellä ratin takana on. Aikataulut on vedetty niin tiukille, että kuskit joutuvat joka tapauksessa ajamaan ylinopeuden ja rattiin nukahtamisen rajamailla... :(

Tärkeintä ei hanttihommissa olekaan "työkokemus", vaan se että kun tienaat jatkuvasti edes jotain, pysyt ainakin välttävästi kehityksen kelkassa (tietokoneet, vaatteet, harrastukset, baarireissut jne.).

Tuo on tietysti totta.

Käsitteet Raipe, perintövero ja saunapuut tuskin hirveästi sanovat maahanmuuttajalle.

:D