Korkeakoulutuksen virallinen tavoite?

10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmissa kouluissa ihminen oppii lähinnä istumaan paikallaan ja kaivamaan nenäänsä. Tästä kun siirrytään perusduuniin, jää monelle ainakin aluksi tuo nenänkaivamis-vaihde päälle. Tuollaisten ihmisten kanssa on vittumaista tehdä työtä.
Enpä ole kuullut tuollaisesta. Kaikki valmistuneet mitä tunnen, jotka ovat alansa töissä ovat olleet innoissaan ja täysillä mukana. Ei varmaan ole sit ihan osunut duunipaikan valinta.
 
Enpä ole kuullut tuollaisesta. Kaikki valmistuneet mitä tunnen, jotka ovat alansa töissä ovat olleet innoissaan ja täysillä mukana. Ei varmaan ole sit ihan osunut duunipaikan valinta.

Niin, tuossa puhuinkin ihmisistä jotka eivät ole oman alansa töissä vaan joutuvat korkeakoulun jälkeen hommiin perusduunareiden kanssa.
 
Hyttysen pieru, ja ehkä muutenkin ihan jees tuollainenkin.

Niin, paitsi että ihmiselle joka käy tuollaisen humpuuki-koulun ja tajuaa tulleensa rankasti kusetetuksi, kyseessä on henkilökohtaisella tasolla iso paskaläjä eikä mikään hyttysen pieru.
 
Esim. virolaiset, venäläiset ja afrikkalaiset. Safkat turkkilaisilta ja kinkeiltä. Jos ei tämä riitä, niin kyllä maailmassa maita riittää. Ja kun Virosta tulee tänne nuoria paskaduuneihin, ostavat pääsykokeissa reputtavat suomalaisnuoret vastaavasti itselleen korkeakoulupaikkoja Virosta 2000-3000 euron lukuvuosimaksuilla. Pappa betalar.
:lol2: Aikamoinen skenaario. Vaikka eihän tuosta tiedä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että useimmissa kouluissa ihminen oppii lähinnä istumaan paikallaan ja kaivamaan nenäänsä. Tästä kun siirrytään perusduuniin, jää monelle ainakin aluksi tuo nenänkaivamis-vaihde päälle. Tuollaisten ihmisten kanssa on vittumaista tehdä työtä.
Tämä on suhteellisen totta. :D Meikäläinen on hyvä esimerkki. Takana peruskoulu-lukio nenänkaivelemista, sitten vielä intti päälle jossa bemarina kaivelin nenää everstiluutnantin silmien alla esikunnassa. Nyt menin ennen syksyn opiskeluja "oikeisiin" töihin, ja perkele mitä kaikkee ihmiset tekee työkseen. Oikeesti, toimit vaan rahasta koneen jatkeena. Onneks työtoverit pesulassa on enimmäkseen vanhoja mukavia matameja jotka ei liikoja 30v uran jälkeen stressaa. Thank God että päädyn toisenlaisiin hommiin, en kestäis jotain tuollaista elämää, vaikka siitä oikealla uravalinnalla (jotkut raksamiehet, hitsaajat yms. rouhii vissiin ihan hyvää palkkaa heti koulun jälkeen?) hyvin voi tienatakkin. :david: Jätän sen paikan jollekkin muulle. Ja ei herneitä tästä. :piis:

Totta on myös tuo että todella moni lukiokavereista, myös usea 2005 kirjottaneista ihan hukassa. Ei tietoa mitä tekee, vaihtoehdot näyttävät olevan meet töihin johonkin mihin satut pääseen paskapalkalla tai lähdet opiskelemaan umpimähkään jo mainittuun AMK:n jotain mihin satut pääseen. Noista päätyy sitten minne? Sitä ei tiedä kukaan. IMO lukio ilman minkäänlaista hajua mitä haluat tehdä edes abivuonna on aika paska vaihtoehto. Tai jos ei edes ole hyvä/pidä mistään aineista ei voi panostaa näihin ja tätäkautta saada vihjettä ammatista (esim. tosi monet ketkä hyviä luonnontieteissä niin aika luonnollinen vaihtoehto oli DI tai vastaava). Vaihtoehtona myös että kirjoitat ihan paskat paperit, niin niillä ei kyllä tee vittuakaan (vaikka ei tee välttämättä niillä hyvilläkään :D ). Lakki on jee. Naapuriraksalla yläaste kaveri joka meni amikseen vetää hyvää palkkaa muutaman vuoden, sitten menee ammattikorkeaan ja tienaa vielä enemmän (eikös voi mennä näin amiksesta?).
 
:lol2: Aikamoinen skenaario. Vaikka eihän tuosta tiedä.

Mikä vitun skenaario? Elävää elämää Suomessa 2007. Minä ainakin syön joka viikko kebabbia ja/tai kiinalaista, ja tunnen suomalaisia nuoria joille porukat ovat ostaneet Virosta koulupaikan, sekä virolaisia nuoria jotka tekevät suomessa paskahommia. Esim. erään virolaismuijan, joka tekee 70-80-tuntisia työviikkoja baarikassana, ja yrittää parhaansa mukaan sietää suomalaisten kännistä orvellystä.
 
Yksi googlaus sanoilla "Korkeakoulutettujen määrä ikäluokasta" tuotti tuloksen:

"Korkeakoulutettujen määrä ikäluokasta on hieman
alle puolet eikä 70 prosenttia, kuten usein virheellisesti
väitetään. Harhasta seuraa johtopäätös, jonka mukaan
korkeakoulutuksen volyymi on liian suuri."

Lähde: http://www.jyu.fi/hallinto/viestinta/tiedonjyva/tjyva0606.pdf

Niin ja sitten vielä:

"Viime vuosina ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen ja yliopistokoulutuksen yhteenlaskettu aloituspaikkamäärä on vastannut laskennallisesta noin 65 prosenttia 19-21 -vuotiaiden keskimääräisestä ikäluokasta. Aloituspaikkoja ammattikorkeakouluissa on ollut laskennallisesti noin 37 prosentille ja yliopistoissa noin 28 prosentille tästä ikäluokasta."

Lähde: http://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2003/0506/kirjalliset.html

Jälkimmäisestä linkistä saatua informaatiota jos mietitään:
65%:lle ikäluokasta on varattu opiskelupaikka (amk tai yo). kuitenkin AMK:ssa aloittaneista puolet lopettaa ja yliopistossakin osa, joten korkeastikoulutettujen määrä lienee lähempänä 40-50%. Ensimmäisen linkin teksti siis vaikuttaa pätevältä.
 
minä opiskelen amk:ssa.
tunnen olevani parempi ihminen kuin kaverini työtön.
minä olen hyvä paperilla, toisin kuin kaverini.

tradenomi osti kaupasta 1.5 e:lla 250ml purkin kun se oli halvempi kuin 500ml:n purkki joka maksaa 2.2euroa.

työttömyysluvut näyttää paremmilta kun pistetään ihmiset opiskelemaan.
jotain kuitteja voisi laskea kaupassa esim yhdenlukukauden opiskelulla, tosin varmaan 4 vkon harjottelullakin se onnistuisi 95% väestöstä.

minä, korkeakoulutettu ihminen!
 
Mikä vitun skenaario? Elävää elämää Suomessa 2007. Minä ainakin syön joka viikko kebabbia ja/tai kiinalaista, ja tunnen suomalaisia nuoria joille porukat ovat ostaneet Virosta koulupaikan, sekä virolaisia nuoria jotka tekevät suomessa paskahommia. Esim. erään virolaismuijan, joka tekee 70-80-tuntisia työviikkoja baarikassana, ja yrittää parhaansa mukaan sietää suomalaisten kännistä orvellystä.
Ups... jälleen totuus yllätti. :arvi: :eek:
 
Virallinen korkeakoulutustavoite (yliopistot ja AMK:t) taitaa olla 70% ikäluokasta. Tietääkö kukaan Pakkislaisista, miten tätä tavoitetta perustellaan? Olisi mukava kuulla.
Yliopiston tehtävät löytyvät yliopistolain 4 §:stä. Hyvä selitys suurelle yliopistokoulutuksen määrälle on se, että suuri osa ikäluokasta oppisi opiskelemaan ja tutkimaan, jolloin sopeutuminen "informaatioyhteiskunnan" muutoksiin sujuisi joutuisammin verrattuna tilanteeseen, jossa suurin olisi opiskellut jotain spesifistä, jonka merkitys saattaa muuttua merkittävästi työuran aikana.
 
Virallinen korkeakoulutustavoite (yliopistot ja AMK:t) taitaa olla 70% ikäluokasta.


Pääministeri Matti Vanhasen mukaan uus sopiva tavoite ois fifty-fifty eli korkeakoulutetaan 50 prosenttia ikäluokasta. Vanhanen pitää sitä sopivana prosenttina. AMK ja myös yliopistopaikkoja
aiotaan vissiin karsia (toivottavasti).
 
Ehkäpä se ongelma onkin, että koulutusta glorifioidaan liikaa. Tehdään siitä tärkeämpää kuin se onkaan. Amk tai yliopisto on kuitenkin vain pohjakoulutusta siihen lopulliseen työhön. Ei sieltä koulusta kävele koskaan valmista työntekijää yritykselle vaan "prototyyppi", jonka yritys sitten "tuunaa" itselleen sopivaksi johonkin sopivaan tehtävään. Koulutus on kuitenkin vain jonkinlainen aihio. Onko sitten lopulta merkitystä sille onko se aihio ollut vaikkapa ekonomi, merkonomi vai tradenomi? Tuskin. Enemmän merkitsee kaverin osaaminen ja asenne. Tosin useinhan se asenne näkyy jo opiskelupaikkaa haettaessa..
 
Ei tule valmista työntekijää varmasti kummastakaan, mutta toisella on hyvin todennäköisesti parempi tietopohja ja siten perusvalmiudet "tuunattavaksi." Ei tarvitse opettaa niin paljon alusta alkaen ja kädestä pitäen sitten työelämässä, jos opiskelu on ollut tarpeeksi vaativaa. Samoin ei löydy ihmeellisiä aukkoja ammatin vaatimista perustiedoista. Päätelkää itse kummasta (yo/amk) puhun.

Siitä olen 100% samaa mieltä että oma asenne ja motivaatio tekemiseen on ratkaisevaa sekä opiskeluissa että työelämässä (ja oikeastaan ihan kaikessa mahdollisessa).
 
Kyllähän tuo AMK järjestelmänä on lähinnä iso vitsi. No näyttää ulkomaille hienolta kun meillä on korkeakoulutettujen määrä iso.

Itse olen opiskellut AMK:ssa ja opettanut amiksessa ja voin kyllä sanoa, että vaatimustasoissa on eroa. Mutta toivoisin, että AMK:n vaatimustaso siirrettäisiin amiksiin. Tuntui välillä amiksessa tulevan sellaista signaalia johtoportaalta, että kunhan se jätkä vaan saa nimensä paperiin niin anna ykkönen, päästään siitäkin eroon.

Iso vitsi tässä on se, että Suomessa AMK:sta valmistunut Bachelor omaa varmasti paremman tietotaidon kuin esim. USA:ssa ylopistosta valmistunut Bachelor. Tavoitekko on, että saadaan suomalainen amis vastaamaan ulkomaalaista yliopistoa?
 
Iso vitsi tässä on se, että Suomessa AMK:sta valmistunut Bachelor omaa varmasti paremman tietotaidon kuin esim. USA:ssa ylopistosta valmistunut Bachelor. Tavoitekko on, että saadaan suomalainen amis vastaamaan ulkomaalaista yliopistoa?

BadgerBadger sanoi:
Joo, AMK:sta tulee paljon bachelor-tutkintoja, joka sattuu samalla olemaan yleisempi esim. USA:ssa kuin masters degree. Voipi suomalaisen koulutuksen arvostus ulkomailla hiukan laskea, kun huomataan, mitä suomalainen osaa. Harvardin BBA saattaa olla hiukan eri tasoa kuin vaikkapa Huittisista valmistunut tradenomi.
Onnistuin saamaan ton oman tekstini tohon Jakobin quoten sisään. :rolleyes:

En tiedä oliko, PakeMake toi sun teksti sarkasmia, mutta mun mielipide on, ettei suomalaisen AMK-tutkinnon suorittanutta tai kandia voi verrata esim. amerikkalaiseen bachelor-tutkinnon suorittaneeseen. Suomalaiset saa siis turpaansa.
 
Onnistuin saamaan ton oman tekstini tohon Jakobin quoten sisään. :rolleyes:

En tiedä oliko, PakeMake toi sun teksti sarkasmia, mutta mun mielipide on, ettei suomalaisen AMK-tutkinnon suorittanutta tai kandia voi verrata esim. amerikkalaiseen bachelor-tutkinnon suorittaneeseen. Suomalaiset saa siis turpaansa.

Itse olen tällä hetkellä USA:ssa vaihto-opiskelemassa yliopistossa. Suomessa opiskelen AMK:ssa. Kurssit joita täällä käyn eivät ainakaan haastavuudeltaan ole AMK:n saman vuosikurssin kursseja vaikeampia. Olen kaiken lisäksi insinööriopiskelija, jonka takia USA:n kurssit on kuitenkin melko lähellä sitä mihin olen Suomessa tottunut. Kaupan alan kurssit onkin jo toinen juttu... Eli jos ei lahjoja ole muuhun niin paikalliset lukee pisnestä. Eli näkisin, että ainakin kaupan alalla suomalainen bachelori tutkinto hakkaa 6-1 jenkin.

Näkisin asian vielä kaiken lisäksi niin, että tämä paikallinen yliopisto vastaa enemmän AMK:a kuin suomalaista yliopistoa kun puhutaan bachelorista. Kun opetus on lähinnä saman tyylistä kun mihin olen amk:ssa tottunut. En usko, että suomessa voi yliopisto-opetus olla niin lähelle sama kun amk:ssa.

Oikea yliopisto meininki alkaa täällä vasta kun ruvetaan suorittamaan Masteria - sellainen kuva on jääny mieleen. Helpompi vielä yleistää, koska opiskelen aika "perus" koulussa, joten suurin paikallisistakin opiskelee vastaavasti. Nimekkäämmistä kouluista en tiedä... vaatimustaso ei liene yhtä helppo.
 
Juu, jenkeissa ja briteissa on tuo koulujen (yliopistojen) rankkaus paljon merkittavampaa. Eli kaikki on yliopistoja toisin kuin suomessa. Tama taas tarkoittaa sita, etta vaikka opiskelee yliopistossa voi silti saada kuraa kateen. Ranking listat kannattaa tsekata, se on sama kuin suomessa tekisi valintaa AMK:n ja yliopiston valilla - hyva ranking = yliopisto, huono ranking = AMK.

Eika tarkoituksena ole vaheksya AMK-menoa vaan tahdentaa yliopistojen eri tasoja ulkomailla.
 
Kuten tuossa makekin sanoi, niin ei suomessa tuo barchelor-tason koulutus eroa niinkään paljoa ulkomaisesta vastaavasta koulutuksesta. Itse olen tuossa koulun ohella/puolesta tutustunut useisiin kymmeniin vaihtareihin, ja mitä olen heiltä kysynyt, ovat he sanoneet tämän vastaavan hyvin paljon oman barchelor-tasoisen koulutuksensa laatua ja tasoa.
Se mielikuva koulusta syntyy hyvinkin suurelta osin siitä, kun jokaisen on pakko hakea(työttömyysturva..) ja jos ei halua hakea/pääse haluamaansa kouluun, päätyy usein AMK:hon. Jos tästä hypätään yliopistoon, niin tietenkin se harppaus on suuri, kumpakin koulutus on suunnattu erilaisiin tehtäviin ja kummankin koulutus on tästä syystä hyvin erilainen vaatimuksiltaan. Näinollen se AMK-->yliopistojannu näkee tämän omasta näkökulmastaan ja arvostelee sen omasta näkökulmastaan katsoen ja omaan koulutukseensa verraten.
Montaa mieltä tosin voidaan olla siitä, millä tasolla nämä AMK:n kurssit yleensä on, omassa AMK:ssa ainakin loistavasta surkeaan ja läpihuudosta sikavaikeeseen, mutta näin luultavasti myös yliopistomaailmassa ja muissa kouluissa.

Mutta mitä itse aiheeseeen, niin mielestäni hyvinkin järkevää panostaa koulutukseen(määristä en osaa sanoa). Kaikkihan varmaan ovat huomanneet, että niillä aloilla millä mahdollista, alkaa suorittavan luokan työpaikat kadota jonnekin halpamaihin(ja ihan määrättömiä määriä ei mahdu palveluihinkaan).

Nythän on korkeakoulukentällä suuria tiivistymispaineita -ei saada huipputukimusta suomeen kun koulutuskenttä liian hajanainen ja rahaavievä(eikä sitä rahaakaan ole tarpeeksi..). Tällä saataisiin lisää suunnittelu/kehitysvoimaa pohjalle, että tällä kehityssuunnalla saataisiin niitä oikeita työpaikkoja suomeen. Eli tuolla huipututkimuksella saataisiin suomeen sellaisia yrityksiä, joilla olisi käyttöä korkeastikoulutetuille. Suomihan on ainakin vielä korkeakoulutettujen halpamaa, joten se voisi hyvinkin olla mahdollista että täällä tehtäisiin enemmänkin tutkimusta.

Joten... ei tämä varmaan ole sen kummoisempi mullistus. Luulisin että silloin kun suomessa alettiin kunnolla muuttaa maalta kaupunkeihin, oli hyvin vastaavia ajatuksia ihmisillä. Miten työtä riittää näille kaikille, yms. Yhteiskunnan rakenne muuttuu vastaamaan ajan tarpeita, jos tarve ei enää kohdistu peruskoulutettuun työvoimaan(työt muuttaa pois, siltä se pahasti näyttää) niin silloin ymmärrettävästi yritetään rakentaa pohjaa korkeakoulutettujen työllistymiselle. Tietenkinhän tuo luo lisää työpaikkoja peruskoulutetuillekin, mutta tämä vaikuttaa nyt olevan se reitti ihmisten työllistämiseen. Näin kun sen asian ajattelee, niin tuntuu todella tyhmältä katsoa korkeakoulutuskenttää(ja muutenkin) ihan vain muutaman vuoden säteellä ja nykytilanteeseen keskittyen. Ainoa vikahan tässä nykytilanteessa on se, että kaikille ei nyt heti ole omaa koulutusta vastaavaa työtä..

...Nämä nyt olivat omia keskiyön näkemyksiä aiheesta :)
 
Hyviä ajatuksia edellisellä kirjoittajalla!

Itse näkisin myös niin, kuten muutama tuossa edellä, että korkeakoulutus tarjoaa pohjan monipuoliseen tietointensiiviseen työhön. Nythän on niin, että niinsanottujen palvelujen yms. muiden immateriaalisten töiden määrä lisääntyy jatkuvasti ns. materiaalisen tuotannollisen työn kustannuksella. Korkeakoulutus takaa jossain määrin paremmat eväät tällaisen työn suorittamiseen.

Sitä paitsi, ihminen käyttää koulussa oppimistaan asioista tyypillisesti hyvin vähän työelämässä, ainakin mitä korkeakoulutukseen tulee. Loppujen lopuksi kyse on siitä, miten hyvin oppii soveltamaan, hallitsemaan kokonaisuuksia, ja muuntautumaan tilanteen mukaan. Ja tätä oppii yliopistossa. Hmm, keskiyön ajatuksia nämäkin :rolleyes:
 
Back
Ylös Bottom