Kolmenkympin kriisi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja SIC-
  • Aloitettu Aloitettu
Kriisiä ei pahemmin ollut, koska juuri sillä hetkellä elämä oli aika hyvällä mallilla; mukava vakiduuni, vauva tulossa, naimisissa ja toki koirakin hommattu. Noh, niinhän siinä sitten kävi, että itku pitkästä ilosta jne. ja pientä kolmenkympin kriisiä onkin tullut hetkittäin nyt myöhemmin, kun olen ajatellut mahdollisuuksiani vielä ns. aloittaa alusta. Lähinnä ehkä haaveet omakotitalosta tai edes omasta rivitaloasunnosta on pyörineet mielessä, kun ne oli sellaisia asioita joita tässä iässä olin halunnut saavuttaa. Mutta eipä nuo asiat nytkään ole poissuljettuja. Kai sitä jotenkin vertaa itseään myös omiin vanhempiinsa ja siihen mitä he olivat saavuttaneet missäkin iässä, vaikka ei pitäisi. Sitäpaitsi olen minä tietyllä tapaa tehnyt ja nähnyt elämässäni paljon enemmän kuin vanhempani, ja tarkoituksella elänyt eri tavalla kuin he.

Minä en myöskään kaipaisi mitään suuria häitä. En tykkää olla juhlakaluna, enkä innostu kaikesta siitä suunnittelusta ja hääräämisestä. Kirkkosiunauksella ei myöskään ole minulle sen kummempaa merkitystä. Juhlat on mukavia, mutta mieluummin järjestäisin ne jonkun muun asian tiimoilta, hieman pienemmässä mittakaavassa.
 
carcayu sanoi:
Ehkä tärkein "järkisyy" on siinä, että saadaan sama sukunimi koko perheelle.
Click to expand...

Tästä samaa mieltä. Mutta jengi sössii nykyään tuonkin pitämällä omat nimensä. Pitääkö nykyään vielä käydä "tunnustamassa" lapset lastenvalvojalle jos ei ole naimisissa?
 
D.Yates sanoi:
Tästä samaa mieltä. Mutta jengi sössii nykyään tuonkin pitämällä omat nimensä. Pitääkö nykyään vielä käydä "tunnustamassa" lapset lastenvalvojalle jos ei ole naimisissa?
Click to expand...
Juu, pitää.
 
Janne sanoi:
Tarkoitin että ehkä jollain on samantapainen tilanne että mennään uudelleen naimisiin sanottakoon vaikka 40 vuotiaana, miehellä maksettu talo valmiina. Asutaan yhdessä 40 vuotta samassa talossa kunnes äijästä aika jättää. Äkkiseltään ehkä tuntuis kurjalta pistää se 80 vuotias mummo etsimään jotain vuokrakämppää kun miehen muksut pistää luukun myyntiin.
Click to expand...

Molempi pahempi. Johan se mummo ilmeisesti sai loisia 40 vuotta ilmaiseksi ilman vuokraa miehensä siivellä?

Vielä kurjemmalta tuntuisi että esimerkkisi nelikymppisen pariskunnan toinen puolisko kuolee ja toinen sitten elelee jälkikasvun kämpässä jonkun rapeat 40-50 vuotta, kuluttaen sen hyvässä lykyssä arvottomaksi.

Toi lesken asumisoikeus on sen verran inhottava, että olisi selkeämpää joko testamentata se kämppä sille muijalle tai sitten pennuille. Tai yleensäkin määrätä omistamansa asunnon kohtalosta tarkalleen.
 
iivili sanoi:
Leski on vähän eri asia, kuin eron jälkeen entinen vaimo tai aviomies. Kaiken kattava avioehto on oikein kätevä ositusten osalta.
Click to expand...

Mä käsitin, että tuossa taloasiassa kyse oli nimenomaan kuolemasta, eikä avioerosta. Avioerohan (tai avoero) on tosiaan taas aivan eri juttu.

- - - Updated - - -

IronMind sanoi:
Molempi pahempi. Johan se mummo ilmeisesti sai loisia 40 vuotta ilmaiseksi ilman vuokraa miehensä siivellä?
Click to expand...

Meinaatko, että se mummo ei ole tehnyt mitään sen yhteisen kodin eteen?
 
carcayu sanoi:
Ja onhan se vaan hienoa sanoa ääni ylpeydestä täristen "mun vaimo" . :D
Click to expand...

Ja kun ei ole naimisissa, on pakko sanoa: "Mun muija" - myös toimii tilanteissa, joissa paljon ihmisiä paikalla: "Tuos muija kalja". :D

Huumori kun on pariskunnan sisäistä, niin saa aikaan hassuja inssidenssejä :D
 
Nannax sanoi:
Meinaatko, että se mummo ei ole tehnyt mitään sen yhteisen kodin eteen?
Click to expand...

Mitä meinasit? Osallistunut uuden peltikaton hankintaan ja ostanut 200€ edestä julkisivumaalia? Ajan uhraamisen puolesta mitä olen talojen remppahommia seurannut niin aika harvoin siellä on emäntiä näkynyt tosissaan rehkimässä.

Vai meinasitko kodin eteen tekemisellä jotain vuoden-parin lusimista miehen osittain rahoittamalla vanhempainvapaalla tai jopa heittäytymistä kokonaan miehensä elätettäväksi kotiäidiksi?
En näe mitä tuolla olisi tekemistä talon omistussuhteiden kanssa.
 
IronMind sanoi:
Mitä meinasit? Osallistunut uuden peltikaton hankintaan ja ostanut 200€ edestä julkisivumaalia? Ajan uhraamisen puolesta mitä olen talojen remppahommia seurannut niin aika harvoin siellä on emäntiä näkynyt tosissaan rehkimässä.

Vai meinasitko kodin eteen tekemisellä jotain vuoden-parin lusimista miehen osittain rahoittamalla vanhempainvapaalla tai jopa heittäytymistä kokonaan miehensä elätettäväksi kotiäidiksi?
En näe mitä tuolla olisi tekemistä talon omistussuhteiden kanssa.
Click to expand...

Se mummo on vaikka 50 vuotta tehnyt safkaa, pessyt pyykkiä, siivonnut, ajanut nurtsin? Vai eikö tollasta lasketa mukaan, kun sille ei ole rahallista arvoa, koska ei ole ostettu palvelu?
 
Kyllä se itelläkin jonkun näköstä kriisiä ollut mutta toisaalta sitten hitosti positiivistakin. Viimesen vuoden kahen aikana huomannu ettei oikeestaan yhtään enää ajattele mitä muut miettii mistäkin asiasta. Joskus 25vuotiaana ei ois varmaan kehdannut helteilläkään käyttää hihatonta kaupungissa vaan ois miettinyt että kattooko nyt kaikki että oon joku ylimielinen bodari. Vastaavasti tossa +27v sinkkuaikana ei tullu enää mietittyä niitä perinteisiä mitähän se musta tykkää/kelpaankohan mä vaan asennoitui asioihin että kelpaa jos kelpaa ja jos ei niin sitten ei. Nuorempana sitä yritti miellyttää ja stressas asioista paljon enemmän. Voin sanoa että tollanen asenne ja elämänmuutos vaikuttaa aika positiivisesti myös naismarkkinoilla. Samalla siitä tulee itelle tiettyä rauhallisuutta. Ite en juurikaan dokaa ja nyt voi frendien painostuksesta huolimatta olla illanistujaisissa selvinpäin ilman että tulis oloa että pakko dokata kun muutkin. Vastaavasti ei oo sellasta oloa että missaisin jotain jos jätä jotain kissanristiäisiä väliin ja meen mieluummin aamusalille. Samalla sitä viihtyy itekseenkin vkonloppuja eikä oo sellasta oloa että ois pakko sosialisoitua enemmän, ja hyväksyy oman ehkä aavistuksen erakkomaisenkin luonteensa.

Ne negatiiviset asiat on sitten jos alkaa pohtimaan mitä elämältä haluaa. Jotain portteja alkaa oikeasti tässä sulkeutumaan kun vuodet menee hiton nopeassa hujauksessa. Vastaavasti tässä seurustellessa sitä usein miettii että onko tää nyt se oikea. Jotenkin ei viittis tässä iässä enää ottaa sellasella deittailu mentaliteetilla vaan oikeasti löytää sen vakavan suhden eikä vaan jotain hetken hauskanpitoa.

30v on sinällään hiton hyvä ikä että oon niin ulkoisesti kun sisäisesti hitosti parempi mies kun ikinä aiemmin. Lähinnä sitä alkaa nyt miettiä että jos viimeset 10v sitä kokoajan paranteli fysiikkaa salillakin, niin kyllä se käyrä väkisin lähtee kohta alaspäin ja se on ajatuksena aika masentava.
 
Sininenporkkana sanoi:
Se mummo on vaikka 50 vuotta tehnyt safkaa, pessyt pyykkiä, siivonnut, ajanut nurtsin? Vai eikö tollasta lasketa mukaan, kun sille ei ole rahallista arvoa, koska ei ole ostettu palvelu?
Click to expand...

Tuskin kumpikaan absoluuttisesti kokonaan tekee juoksevia asioita - kotityöt, pihan hoitamiset sun muut. Jos nekin on menneet 50:50.
 
Sininenporkkana sanoi:
Se mummo on vaikka 50 vuotta tehnyt safkaa, pessyt pyykkiä, siivonnut, ajanut nurtsin? Vai eikö tollasta lasketa mukaan, kun sille ei ole rahallista arvoa, koska ei ole ostettu palvelu?
Click to expand...

No näin varmaan oli joskus jossain vanhassa maailmassa. Ennen tasapäistä tasa-arvoa. Silloinkin mummoa ilmeisesti elätti 50v rahoillaan mies eli jos raa'asta finanssiperspektiivistä katsoo "osti kodinhoitopalvelua"?

Nykyoletus on kotitöitä tekevät molemmat ja molemmilta muissakin asioissa vaaditaan sama panos tavalla tai toisella. Ei ole nykysuomessa kovin yleistä että naista kohdellaan lapsen kaltaisena reppanana, joka pitää ensin elättää, ja sitten lopuksi vielä palkita omaisuudella minkä hankintaan hän ei ole osallistunut. Jos nainen haluaa osan talosta, hän on ihan yhtä kyvykäs siitä osansa jo molempien eläessä ostamaan.
 
start sanoi:
30v on sinällään hiton hyvä ikä että oon niin ulkoisesti kun sisäisesti hitosti parempi mies kun ikinä aiemmin. Lähinnä sitä alkaa nyt miettiä että jos viimeset 10v sitä kokoajan paranteli fysiikkaa salillakin, niin kyllä se käyrä väkisin lähtee kohta alaspäin ja se on ajatuksena aika masentava.
Click to expand...

Ei sen käyrän tartte alle 50-v antaa lähteä alaspäin. Itellä ainakin näin 30-kympin hujakoilla parhaat edellytykset kehittyä. Koska: Nyt osaa syödä ja osaa treenata.

Ja oppii sitä uuttakin. Kokeilin nyt 32v ensimmäisen kerran elämässäni golffia. Hoppis. Osusin. Ja nyt olen pystynyt parantamaankin lyöntiä. Eli ei se 30 mikään muu kuin ikä ole. :)
 
IronMind sanoi:
No näin varmaan oli joskus jossain vanhassa maailmassa. Ennen tasapäistä tasa-arvoa. Silloinkin mummoa ilmeisesti elätti 50v rahoillaan mies eli jos raa'asta finanssiperspektiivistä katsoo "osti kodinhoitopalvelua"?

Nykyoletus on kotitöitä tekevät molemmat ja molemmilta muissakin asioissa vaaditaan sama panos tavalla tai toisella. Ei ole nykysuomessa kovin yleistä että naista kohdellaan lapsen kaltaisena reppanana, joka pitää ensin elättää, ja sitten lopuksi vielä palkita omaisuudella minkä hankintaan hän ei ole osallistunut. Jos nainen haluaa osan talosta, hän on ihan yhtä kyvykäs siitä osansa jo molempien eläessä ostamaan.
Click to expand...

Entä jos on yhdessä päätetty, että mummon kämppä myydään ja niillä rahoilla ostetaan vaikka kesämökkiä, asuntovaunua, kierretään maailmaa eläkkeellä tai rahoitetaan lastenlasten opiskelua? Mummohan ei edelleen omista sitä asuntoa papan kuollessa, hänellä on vaan oikeus siinä asua niin kauan, kuin hommaa omistukseensa vastaavan kämpän tai kupsahtaa. Ei tuo lesken asumisoikeus ole mikään ikuinen, mutta sillä tosiaan pyritään turvaamaan se katto siihen pään päälle.

Ulkopuolisen mielestä se ei välttämättä vaikuta siltä, että se olis yhteinen koti, mutta veikkaan, että mummon ja papan mielestä se oli. Jos taas mummo on ollut kuvaamasi loinen, se ei liene lain vika?
 
IronMind sanoi:
Molempi pahempi. Johan se mummo ilmeisesti sai loisia 40 vuotta ilmaiseksi ilman vuokraa miehensä siivellä?
Click to expand...

Meinaatko nyt että jos miehellä on maksettu kämppä niin se ois jotenkin normaalia maksattaa joku vuokra omalta naiseltaan että saa asua samassa talossa? On meitä moneen junaan..
 
IMO jos yhdessä asuvalla pariskunnalla on selkeesti omat rahat ja pahimmillaan jopa eri elintaso, niin nihkeempää ja ahdistavampaa se on kuin sinkkuelämä. Ainakin sille puolisolle, joka ei tee rahaa kuten toinen.
 
Mopsi80 sanoi:
IMO jos yhdessä asuvalla pariskunnalla on selkeesti omat rahat ja pahimmillaan jopa eri elintaso, niin nihkeempää ja ahdistavampaa se on kuin sinkkuelämä. Ainakin sille puolisolle, joka ei tee rahaa kuten toinen.
Click to expand...

Vielä nihkeempää se on eron hetkellä sille, joka on yhteiselle pankkitilille kantanut pitkän ajan euroja, ja toinen senttejä. Jäljellä on kymmeniä senttejä, ja sekin menee puoleksi. Isäntä sanoi eron jälkeen, että jos on huomattavasti eri tulot kuin toisella, niin tilinomistajaksi ei laiteta herra & rouva.
 
Back
Ylös Bottom