Kokemuksia silmien leikkaamisesta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sumu
  • Aloitettu Aloitettu
Silmälääkäri osasi vihdoinkin kertoa totuuden. Toinen silmä on syvyyssuunnassa isompi kuin toinen eli iso voimakkuusero lasien hankinnassa on siitä peräisin. Tosin se aiheuttaa sen että silmien muodostamissa kuvissa tulee paha kokoero. Se taas rasittaa silmiä ym. No sitten ei voikaan laseilla korjata asiaa täysin.
Mahtaakohan kenelläkään olla tietoa siitä voisiko silmäleikkauksesta olla tässä kohtaa yhtään hyötyä?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Reilu 5 vuotta on leikkauksesta. Femtolasik tais olla, en niin edes muista enää, laserilla tehtiin läppä ja operaatio. Parasta oli kun nousin laitteesta ja hamusin laseja, niin hoitsu sanoi:"Et sä näitä enää tarvi" ja niin olikin! Heti näki lukea ovista kyltit yms. Hajataittoa oli runsaasti ja vahvuudet 2-3 luokkaa. Laseja tuli käytettyä reilu 20 vuotta, eikä niitä ole ikävä.

Itsellä kävi sillain hyvä säkä että lasit sai heittää pois, syvyysnäkö parani, ei lisääntynyttä valonarkuutta ensimmäisen 48h jälkeen, ei haloja, tippoja käytin sen kuukauden mitä käskettiin, ei roskantunnetta ekan viikon jälkeen, jne. Leikkausiltana oli tv:n kattominen kyynelöittävä kokemus ja tietokoneen ääressä vielä seuraavakin päivä oli hieman hankala, mutta ei sen jälkeen. Paras 3,5ke tuhlaus ikinä!
 
Laitoin just Silmäaseman silmäsairaalaan viestiä hoitoarvioon. Kait tää on joku 30 kriisi :D Alkaa pikkuhiljaa rassaamaan lasit noin 20 vuoden käytön jälkeen. Hintahan on hiukan suolainen, noin 3k€. Enkä ole vielä päättänyt kummalla tekniikalla sen haluaisin. Kummassakaan tekniikadssa (Femtolasik/SMILE) ei se toipumisaika kuitenkaan ole niin merkittävä tekijä. Eniten pelottaa että mun silmät rupeaisi karsastamaan vielä enemmän kuin nyt. Kattoo mitä lekuri sanoo ja mennään sitten sen mukaan. Jos mää ny tosin käyn ny leikkauttamassa, ni mulle jää muutamia käyttämättömiä kuukausilinssejä.
 
11 päivää aikaa laserointiin. Onko muita lähiaikoina meneviä?
 
Tässäpä tuoreita kokemuksia femtolasikista, tänään aamupäivästä kävin laserin alla. Lähtöarvot oli -7.25 ja -5.5 ja lievää hajataittoa. Ekaksi tarkistettiin mikroskoopilla silmien kunto ja sen jälkeen pyydettiin leikkaussaliin. Siellä sairaanhoitaja tiputteli useammanlaisia puudutus- ja muita silmätippoja. Sen jälkeen pitikin käydä makaamaan ja asettaa pää sitä varten olevaan kuoppaan. Yläpuolella oli laserhärveli. Hoitaja peitti vasemman silmän kilvillä ja lääkäri pudotteli vielä muutamia tippoja oikeaan silmään. Sitten teipattiin silmäripset pois tieltä ja asetettiin luomenlevitin. Silmää kostuteltiin oikein runsaalla nesteellä. Laite tuotiin kiinni oikeaan silmään ja imu käynnistettiin, tässä vaiheessa oli ainut inhottava tunne ku imuhärveli painoi niin kovasti silmän aluetta. Vihreää vilkkuvaa valoa käskettiin tuijottaa koko operaation ajan, mutta tässä vaiheessa näkö katosi kokonaan, kun läppää leikattiin. Tämän jälkeen muistaakseni huuhdeltiin taas ja hoitaja ilmoitti seuraavan laserointivaiheen keston sekunteina ja lasersäteet alkoivat viuhua. Palaneen tuoksu tuli nenään. Tämän jälkeen lääkäri siveli pienellä sudilla läppää paikoilleen. Sitten oli seuraavan silmän vuoro. Operaation jälkeen näki hyvin sumuisasti.

Tämän jälkeen vietiin pimennettyyn lepohuoneeseen keran silmätippapullon ja käskettiin tiputella usein. Tuntuikin, että tippoja sai tiputella runsaasti ja se helpotti koko ajan oloa. Välissä käytiin tarkastamassa lääkärin luona onko läpät paikoillaan. Sitten takaisin lepohuoneeseen ja sen jälkeen alkoikin ärsyttävä silmien kirvelyvaihe. :D Tuntui, ettei silmiä pystynyt pitämään auki ollenkaan. Pikkuhiljaa alkoi nähdä lähelle hyvin, mutta kauas edelleen sumuisasti. Viimeinen tarkastus kaksi ja puoli tuntia leikkauksesta, annettiin kotihoitoohjeet ja antibiootti-kortisonitipat ja passitettiin maksamaan ja kotiin.
 
Tässäpä tuoreita kokemuksia femtolasikista, tänään aamupäivästä kävin laserin alla. Lähtöarvot oli -7.25 ja -5.5 ja lievää hajataittoa. Ekaksi tarkistettiin mikroskoopilla silmien kunto ja sen jälkeen pyydettiin leikkaussaliin. Siellä sairaanhoitaja tiputteli useammanlaisia puudutus- ja muita silmätippoja. Sen jälkeen pitikin käydä makaamaan ja asettaa pää sitä varten olevaan kuoppaan. Yläpuolella oli laserhärveli. Hoitaja peitti vasemman silmän kilvillä ja lääkäri pudotteli vielä muutamia tippoja oikeaan silmään. Sitten teipattiin silmäripset pois tieltä ja asetettiin luomenlevitin. Silmää kostuteltiin oikein runsaalla nesteellä. Laite tuotiin kiinni oikeaan silmään ja imu käynnistettiin, tässä vaiheessa oli ainut inhottava tunne ku imuhärveli painoi niin kovasti silmän aluetta. Vihreää vilkkuvaa valoa käskettiin tuijottaa koko operaation ajan, mutta tässä vaiheessa näkö katosi kokonaan, kun läppää leikattiin. Tämän jälkeen muistaakseni huuhdeltiin taas ja hoitaja ilmoitti seuraavan laserointivaiheen keston sekunteina ja lasersäteet alkoivat viuhua. Palaneen tuoksu tuli nenään. Tämän jälkeen lääkäri siveli pienellä sudilla läppää paikoilleen. Sitten oli seuraavan silmän vuoro. Operaation jälkeen näki hyvin sumuisasti.

Tämän jälkeen vietiin pimennettyyn lepohuoneeseen keran silmätippapullon ja käskettiin tiputella usein. Tuntuikin, että tippoja sai tiputella runsaasti ja se helpotti koko ajan oloa. Välissä käytiin tarkastamassa lääkärin luona onko läpät paikoillaan. Sitten takaisin lepohuoneeseen ja sen jälkeen alkoikin ärsyttävä silmien kirvelyvaihe. :D Tuntui, ettei silmiä pystynyt pitämään auki ollenkaan. Pikkuhiljaa alkoi nähdä lähelle hyvin, mutta kauas edelleen sumuisasti. Viimeinen tarkastus kaksi ja puoli tuntia leikkauksesta, annettiin kotihoitoohjeet ja antibiootti-kortisonitipat ja passitettiin maksamaan ja kotiin.

Kirjotteletko tänne loput kokemuksetkin sitten, kiinnostaa =)
 
Illalla laitoin kilvet silmien päälle ja ähersin oikein kunnolla ihoteipillä kiinni, mutta ei tullut kyllä mieleenkään rapsutella silmiä yöllä, joten luultavasti olisin pärjännyt ilmankin niitä, mutta käytetään nyt varmuuden vuoksi! Aamulla oli makiat jäljet naamassa ja kilvet oli hyvin pysyneet. :D Ja pystyin nukkumaankin ihan normaalisti. Menin hyvin aikasin nukkumaan, koska näkö sumeni illalla täysin, sumenemista oli esiintynyt pitkin iltaa. Huomasin, ettei kosteustipatkaan aina auttaneet, mutta silmien kiinnipitäminen auttoi hyvin. Tunnin torkkujen jälkeen näki aina kirkkaammin. Eilen illalla näki sumeudesta huolimatta katsoa hyvin tekstityksiä telkkarista. Nukuin 12 tunnin yöunet ja raottelin varovaisesti silmiä aamulla ja ajattelin, että olisi jo antibiootti-kortisonitipan aika, mutta laitoin heti heräämisen jälkeen kosteuttavan geelitipan ja jonkun ajan kuluttua lääketipan ohjeen mukaisesti. Uskomaton tunne, että näen nyt aamulla jo todella hyvin ja kirkkaasti! Vieläpä ilman silmälaseja, jotka piilotin jo eilen, ettei tule vahingossa haettua. :D Varmasti silmät kuivuu ja sumenee tänäänkin ajoittain, mutta nyt näkö on ilmeisesti vain paranemaan päin. :)
 
4. päivä leikkauksesta ja lähelle näkee erinomaisesti, mutta kauas sumuisesti yhä. Kasvoja ei erota, eikä kylttejä tai auton rekkareita kauempaa. Aamuisin on ehkä tuntunut, että näkö on kuitenkin parantunut koko ajan, ennen kuin joutuu laittamaan antibiootti-kortisonitippaa ja kostuttavia tippoja, jotka varmasti myös sumentaa näköä. Aamulla heti herätessä oon laittanu geelitipan ja hetken päästä menny partsille katselemaan kauemmas ja testaamaan näköä koittamalla saada selvää pihalla olevien autojen rekkareista. Paremmin erottaa kuin aluksi, mutta toivois silti, että näkö tarkentuisi paremmaksi.

Olen tulostanut myös näkötestitaulun seinälle ja testaillut sillä. :D Aika hyvin näin kaikki rivit paitsi alimman. oikeassa heikompi näkö jos vertaa. Iltaa kohden silmät ovat sumeammat tipoista ja silloin en saa niin selvää taulun kirjamista. Luinkin lääketipan pakkaussetelistä, että se voi samentaa sarveiskalvoa, joten odottelen, jotta sen tipan käyttö loppuu, että voin verrata paraneeko näkö sen jälkeen. Kuivuuden tunnetta ei oikeastaan esiinny, mutta olen silti tehokosteuttanut. Muutamilta tutuilta olenkin kysellyt kuinka nopeasti heidän näkönsä parani, yksi kertoi samanlaisia kokemuksia ku mulla, ettei nähny heti kunnolla, mutta hänellä oli selvitetty sen johtuvan äärimmäisesti kuivuudesta silmissä. Toiset kertoivat, että muutama päivä - viikko menee ennen kuin näkö tarkentuu, joten vielä ei uskalla olla huolissaan. :D Mutta jos ei tästä kuukausikontrolliin saakka ala parantua niin varmasti menen uusintaleikkaukseen.
 
Kävin tänään tarkastuksessa jossa varmistettiin että silmät voidaan leikata. Kuulema kaikki on ok. Oli vähän ikävä tunne kun jollain lasiesineellä tökki silmään. Puudutustipat kirveli ja mustuaista laajentavat tipat teki silmistä valoherkät. Leikkausajan varaaminenkin jännittää ihan hemmetisti. Teen sen varmaan kuitenkin kun saan rahoituksen kuntoon, sillä lasit ovat rasittaneet vielä enemmän kuin normaalisti viime aikoina. Kokoajan tiellä ja liukumassa nenää pitkin. Smile leikkaus on se mun valinta koska siinä on pienempi riski että linssi lähtisi vahingossa irti jos tulee iskua esim nyrkkeilytreeneissä. Plus lyhyempi toipumisaika on kiva.
 
Huomenna tulee viikko täyteen laseroinnista. Eipä oikeastaan silmiin pistäviä muutoksia näkökuvassa, edelleen ei näe tarkasti kauas. Pistin viestiä lääkärille tilanteesta ja hän kehoitti edelleen odottamaan rauhassa paranemista. Tämän päivän jälkeen loppuu antibiootti-kortisonitipan käyttö. :)
 
Huomenna tulee viikko täyteen laseroinnista. Eipä oikeastaan silmiin pistäviä muutoksia näkökuvassa, edelleen ei näe tarkasti kauas. Pistin viestiä lääkärille tilanteesta ja hän kehoitti edelleen odottamaan rauhassa paranemista. Tämän päivän jälkeen loppuu antibiootti-kortisonitipan käyttö. :)

Mielenkiintoisia kokemuksia. Kun sanot ettet näe kauas tarkasti, niin mitä se käytännössä tarkoittaa, tarviitko mahdollisesti edelleen silmälaseja?

Mul on silmälasien vahvuus jotain tyyliin -12. En tiiä tulisiko näistä silmistä kalua enää ollenkaan, mut periaatteessa helpottais aika paljon jos silmälasien vahvuutta sais tuosta pudotettua vaikka niistä ei pääsis kokonaan eroon. Ei vaan kuulosta kovin houkuttelevalta ajatukselta tuo silmiin kajoaminen :)
 
Mielenkiintoisia kokemuksia. Kun sanot ettet näe kauas tarkasti, niin mitä se käytännössä tarkoittaa, tarviitko mahdollisesti edelleen silmälaseja?

Kuukausikontrollissa sitte selviää, miten on silmät loppupeleissä parantuneet. Ite ainakin toivon, että näkö kirkastuu vielä, kuitenki vajaa viikko vasta leikkauksesta. :D Testasin huvikseen vanhoilla -1 vahvuutta olevilla laseilla ja ne eivät parantaneet näköä ollenkaan, joten en usko, että silmät ovat välttämättä miinuksella, mutta voi olla, että hajataittoa on tai kuivuutta? Kauas katsoessa näkee suttuisasti, esim. autojen ääriviivat leviää. Lähinäössä ei tosiaan mitään ongelmia.
 
Tänään oli ensimmäinen (ja viimeinen) kuukausikontrolli laserleikkauksen jälkeen. :) Silmät olivat parantuneet todella hyvin. Vasemmassa silmässä päästiin täydelliseen plusmiinus nolla näkötilanteeseen :dance:, mutta oikeaan silmään jäi -1.0 likinäköä. Kuulemma mulle ei suositella uusintaleikkausta, koska sarveiskalvoa ei jäänyt niin paljoa ylimääräistä. Yhteisnäkö on ihan hyvä, koska silmät kompensoi toisiaan. Eipä tuo pieni likinäkö silleen haittaa, koska näinkin näkee ja silmä on muutenkin vielä hieman paranemisvaiheessa. Silmälääkäri lupaili, että se voi vielä parantua -0.5-tilanteeseen, joka ois aika huippua. Ihan viime aikoinakin olen huomannut näöntarkkuuden paranemista, vaikka pitkään näin näöntarkkuustaulusta vain kolme ylintä riviä ja nyt näkee jo neljännen hyvin ja viidennen just ja just. :) Jos joskus haluaa paremman näön piilarilla, niin aikasintaan puolen vuoden päästä voi käyttää piilaria, mutta mielellään ei pitkiin aikoihin vielä. Tosi tyytyväinen olen kyllä leikkaukseen ja voin kyllä suositella!
 
Sain vihdoinkin varattua ajan leikkaukseen. 22.12 olisi tämä silmien sörkkiminen. Nykyään näkö on -6 ja -5.75. Itse leikkaus suoritetaan smile tekniikalla makkaratalossa. Homma tulee maksamaan mulle alle kolme tonnia kun nappasin -30% alen. Kuulemma hikoilla saa heti parin päivän sisään, mutta painetta silmiin/päähän aiheuttavaa ei saisi tehdä viikkoon.
Jännittää ihan järjettömästi koko homma ja toivonkin että ennen leikkausta annettava rauhoittava lamaannuttaa mut täysin :D Paniikkia lieventää se että olen tavannut leikkaavan lääkärin jo kahdesti, joten ihan täysin tuntematon ei mun silmiin koske.
Vaikka sokeutumisen riski on alle prosentin luokkaa ja muutkin komplikaatiot suht harvinaisia niin tän leikkauksen pohdinta on valvottanut mua aika monena yönä. Siksi nyt tämmöinen novelli. Vähän yli viikon päästä kirjottelen sitten leikkauksen kulusta tai siitä miten juoksin paniikissa leikkaussalista pois.
 
Mielenkiintoisia kokemuksia. Kun sanot ettet näe kauas tarkasti, niin mitä se käytännössä tarkoittaa, tarviitko mahdollisesti edelleen silmälaseja?

Mul on silmälasien vahvuus jotain tyyliin -12. En tiiä tulisiko näistä silmistä kalua enää ollenkaan, mut periaatteessa helpottais aika paljon jos silmälasien vahvuutta sais tuosta pudotettua vaikka niistä ei pääsis kokonaan eroon. Ei vaan kuulosta kovin houkuttelevalta ajatukselta tuo silmiin kajoaminen :)

Itse leikkautin reilut 5 vuotta sitten, oma nako oli kanssa tuota samaa luokkaa, en leikkauttanut suomessa enka nykytekniikoista niin tieda, vinkkina annan kuitenkin etta nuo on silla ja silla rajalla etta saako sen naon korjattua, riippuu siita hiottavan silman-osan paksuudesta.
Sen leikkauksen jalkeen silma "elaa" ja kun noin huonolla naolla leikkattavaa on paljon niin on vaikea ennustaa miten hyvan naon saat.
Itsellani leikattiin kahdesti! ensimmaisen leikkauksen jalkeen oli viela korjattavaa aika paljon, toinen leikkaus oli ilmainen.

sitten viela JOS laakari sanoo etta ei voi leikata kannattaa ehdottomasti kayda viela toisessa paikassa, itse sain "ei onnistu" tuomion halpapaikasta,
leikkaava laakari oli tassa toisessa firmassa (ennen omansa perustamista) tyoskennellyt ja kertoi ettakyseisen firman policy oli ollut se etta rajatapauksissa sanotaan ei, koska leikkaaminen kahdesti vie kannattavuutta.

Tuloksena etta itse en kayta enaa silmalaseja, kaukana taydellisesta, en naa lukea kaukana olevia teksteja ynm mutta laseja 25 vuotta pitaneena inho niita kohtaan on valtava. paasin kuitenkin ajokortin nakotestista viimevuonna lapi kun paikallisen kortin hommasin.
 
Vaikka sokeutumisen riski on alle prosentin luokkaa ja muutkin komplikaatiot suht harvinaisia niin tän leikkauksen pohdinta on valvottanut mua aika monena yönä. Siksi nyt tämmöinen novelli. Vähän yli viikon päästä kirjottelen sitten leikkauksen kulusta tai siitä miten juoksin paniikissa leikkaussalista pois.

Käsittääkseni pitäs olla aika paljonkin alle prosentin luokkaa. Sen verran paljon noita tehdään että jos se prosenttikin sokeutuisi niin voisi olla enemmän juttua
 
Käsittääkseni pitäs olla aika paljonkin alle prosentin luokkaa. Sen verran paljon noita tehdään että jos se prosenttikin sokeutuisi niin voisi olla enemmän juttua

Juu eipä noissa yleensä mitään parantumatonta käy, mutta mulla alkaa olemaan sellainen käsitys etteivät nuo kuitenkaan niin varmoja toimenpiteitä ole kuin annetaan ymmärtää. Oman leikkauksen aikaan noita tuli tutkittua ja törmäsin useampaan ihmiseen jolla leikkaus ei ollut mennyt ihan putkeen, pahin mitä tiedän on sellainen jolla jouduttiin kesken leikkauksen muuttamaan leikkaustyyppiä silmän läpän takia ja tuosta tuli kyseiselle miehelle mm useampi kk sairaslomaa.
 
Tänään oli siis leikkauspäivä ja Smile tekniikalla tosiaankin mentiin. Olin ollut aika hermostunut viime yön, eikä sitten tullut hirveästi nukuttua.
Saavuin paikalla 10:30, jonka jälkeen hoitaja kertoi hoito-ohjeet ja leikkauksen kulun. Olin hyvin hermostunut tässä vaiheessa ja sain sitten diapamin (10mg) Saatoin vaikuttaa että hypin kohta seinille jännityksestä tai juoksisin pois minä hetkenä hyvänsä. Sitten vaan ooteltiin että lääke vaikuttaa. Välissä kävin kattelemassa kirkkaita valoja jonkinsortin tutkitimuslaitteen läpi.

Itse leikkaukseen piti jo melkein taluttaa, sillä olin jo aika rauhoitettu :D Leikkaus kesti noin 5-6 min per silmä ja ainoat epämukavat asiat olivat silmäluomien levitin erityisesti vasemmassa silmässä, kova makuualusta ja ajatus että joku tökkii mun silmää jollain instrumentilla. Onneksi näkö sumeni heti leikkauksen alussa, sillä kuka oikeasti haluaa nähdä millä sitä omaa silmää sörkitään. Vaikeaa oli myös katsoa vasemmalla silmällä suoraan kirkkaaseen valoon, sillä se välillä tuntui katoilevan. Erityisen mukavaa oli että paikalla oleva hoitaja piti mua koko prosessin ajan käsistä kiinni ja silitteli kun tuntui vähänkin siltä että nyt jännittää.

Leikkauksen jälkeen iski kylmyys. Palelin ihan hirveästi ja pääsin mukavan viltin alle lämmittelemään. Sain mun tukihenkilönkin sinne (raahasin siskon mukaan saattajaksi), joka sitten toi mulle teetä. Pikkusen lahjapussukankin sain, josta löytyi pari silmämeikinpoistolappua, pikkupullo kuohuvaa ja perus silmätippoja. Suklaata ja muita herkkuja mehujen kera oli myös tarjolla.

Noin lyhyesti antaisin Silmäsairaalalle 5/5 kokonaispalvelusta. Olivat kovin ymmärtäväisiä, ystävällisiä ja ammattitaitoisia. Leikkauksen jälkeen menin aikalailla suoraan nukkumaan ja olenkin kuorsannut tyytyväisenä viimeisen 5 tuntia. Nyt silmissä on hiukan roskan tunnetta tai enemmänkin semmonen että olisi hyvin kuivat piilarit silmissä. Näkö on 8 tuntia operaation jälkeen hiukan sumea, mutta paljon parempi kuin se oli ennen nukkumaan menoa. En ole kokenut tarvetta hieroa silmiä. Smile tekniikalla ei ole samanlaista varoaikaa kuin muilla, joten sain luvan heilutella painojakin viikon sisään. Saisin meikatakkin jo huomenna jos haluaisin. Sairaslomaa olisin saanut ainakin tämän ja huomisen päivän jos olisin sellaista tarvinnut.
 
Tänään oli ensimmäinen kontrollikäynti. Aika paljon on tapahtunut kahden viimeisen viikon aikana. Kun tuon edellisen viestin kirjoitin näkö oli sumea ja olin vielä ehkä hieman lääkepöllyissä. Silmät olivat valoherkät ehkä ensimmäisen viikon ajan ja sitten tilanne parani huomattavasti. Öisin tuppaavat ikävästi kuivumaan, joten jos sattuu heräämään niin on pakko laittaa tippoja. Lääketippoja ei tarvitse tämän päivän jälkeen laittaa enää.

Ja se itse tarkastus oli aikamoinen ylläri itselle. Molemmat silmät ovat kuulemma -0.25 Mulla ei ole ollut näin hyvää näköä kuin ehkä jossain ala-asteen kolmannella, jos silloinkaan. Valoissa (kuten liikennevalot ja katulamput) on vielä ikävää halo-efektiä, mutta muuten en voi valittaa. Kosteuttavia tippoja joutanee käyttämään aikansa ja välillä unohtaa räpytellä silmiä (vähän sama fiilis kun piilarien kanssa).

Koska kaksi viikkoa on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika ihmisen elämässä, niin en ole vielä ihan sisäistänyt ettei niitä laseja ole enää päässä. Muutamia kertoja olen löytänyt itseni yrittämässä laittaa laseja paremmin nenälle, etsimässä niitä aamulla tai miettimässä illalla että pitääpä ottaa piilarit pois. Olen siis kolme tonnia köyhempi (etukäteistutkimus, kontrollit ja lääkkeet mukaan laskettuna), mutta oishan sitä rahansa huonomminkin voinut käyttää. Vielä olisi yksi kontrollikäynti joskus 3-4 kuukauden päässä, saa nähdä sitten onko se näkö tosiaankin niin hyvä kun lääkäri sanoi.
 
Tänään oli ensimmäinen kontrollikäynti. Aika paljon on tapahtunut kahden viimeisen viikon aikana. Kun tuon edellisen viestin kirjoitin näkö oli sumea ja olin vielä ehkä hieman lääkepöllyissä. Silmät olivat valoherkät ehkä ensimmäisen viikon ajan ja sitten tilanne parani huomattavasti. Öisin tuppaavat ikävästi kuivumaan, joten jos sattuu heräämään niin on pakko laittaa tippoja. Lääketippoja ei tarvitse tämän päivän jälkeen laittaa enää.

Ja se itse tarkastus oli aikamoinen ylläri itselle. Molemmat silmät ovat kuulemma -0.25 Mulla ei ole ollut näin hyvää näköä kuin ehkä jossain ala-asteen kolmannella, jos silloinkaan. Valoissa (kuten liikennevalot ja katulamput) on vielä ikävää halo-efektiä, mutta muuten en voi valittaa. Kosteuttavia tippoja joutanee käyttämään aikansa ja välillä unohtaa räpytellä silmiä (vähän sama fiilis kun piilarien kanssa).

Koska kaksi viikkoa on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika ihmisen elämässä, niin en ole vielä ihan sisäistänyt ettei niitä laseja ole enää päässä. Muutamia kertoja olen löytänyt itseni yrittämässä laittaa laseja paremmin nenälle, etsimässä niitä aamulla tai miettimässä illalla että pitääpä ottaa piilarit pois. Olen siis kolme tonnia köyhempi (etukäteistutkimus, kontrollit ja lääkkeet mukaan laskettuna), mutta oishan sitä rahansa huonomminkin voinut käyttää. Vielä olisi yksi kontrollikäynti joskus 3-4 kuukauden päässä, saa nähdä sitten onko se näkö tosiaankin niin hyvä kun lääkäri sanoi.

Mullahan jäi tosta leikkauksesta ilmeisesti pysyväksi tuo silmien kuivuminen, reilu 5v leikkauksesta ja edelleen on tarvetta kostutus tipoille, sinänsä ei ole iso haitta,.
Toi sisäistäminen ettei olekkaan laseja voi viedä aika kauan jos sulla on ollut lasit tyyliin aina, meikällä ainakin vei :) Tuli varmaan 100x ekan vuoden aikana etsittyä laseja varsinkin herätessä huvittavaa oli jopa se että kerran olin etsinyt niitä varmaan 20min ja syyttelin jo lapsiakin ennen kuin tajusin että hitto mähän nään ilman niitä :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom