kissan pito kerrostalossa

Pakko osalistua tähän aiheeseen.
Iselläni on itämaisia lyhytkarvoja ja siiamilaisia neljän katin lauma.
Sen olen huomannut että jotkut kissa-allergiset kaverini voivat olla ilman oireita meillä ja rapsutella katteja ihan huoletta. Samoin tiedän pari kissoille allergista kasvattajaa, (kasvattavat ko. rotuja) joille ei näistä tule oireita. Tapauskohtaista tämäkin, mutta asialla voi olla jotain tekemistä sen kanssa että näillä kissoilla ei ole pohjavillaa.

Kissat ovat asuneet koko ikänsä sisällä, siiamilaiset tulivat molemmat vajaan vuoden ikäisinä kasvattajalta ja tottuivat uuteen kotiin nopeasti. Itämaiset on huostaanotettu huonolta kasvattajalta, tulivat aluksi vain hoitoon, mutta eihän niitä voinut sitten enää pois antaa.. :D Kaikki ovat leikattuja.

Molemmat rodut ovat hyvin koiramaisia ja pienin itämainen (3 kg) onkin värvännyt bullmastiffini (70 kg) parhaaksi kaverikseen, syövät yhdessä, nukkuvat vierekkäin ja jopa leikkivät keskenään. Kesäisin myös ulkoilevat (kytkettyinä) yhdessä. Kesäisin tarpeeksi lämpimällä säällä ollaan välillä käyty kevelemässä valjaissa, mutta mitään erityistä tarvetta ulkoilla ei ole. Raapimapuun kun ostaa niin huonekalut säilyvät ehjinä.

Tuosta sisäkissän madottamisesta olen kyllä sitä mieltä, että noin 3-4 kuukauden välein olisi hyvä madottaa silti vaikka ei ulkona käydäkkään kissojen kanssa. Tiedän tapauksia, joissa hyvin hoidettujen sisäkissojen ripulin aiheuttajana olivat madot.

Helsingissä ehdottomasti paras eläinlääkäri on Kissaklinikka Felina, ei ole siitä halvimmasta päästä, mutta hoito on todellakin asiantuntevaa.

Jos olen poissa pidempään kun päivän, olen yleensä soittanut tutulle hoitajalle joka on jo pitkään hoitanut kattejani aina tarvittaessa. Hätätapauksessa värvännyt jonkun kaverin.

Oksentelevat aina välillä, mielellään matolle tietysti. Yleensä johtuu siitä että ovat niin pirun ahneita ja syövät liian nopeasti. Tekstiilinpesu vaahto on meillä kova sana.

Ruokinnassa kannattaa oikeasti panostaa siihen laatuun ja unohtaa ne marketti kuivamuonat.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mulla on myös komea tiikeriraidoilla ja pantteritäplillä varustettu maatiaiskollin retale lemmikkinä. Yksiössä asun ja hyvin täällä pärjätään, raapimapuu löytyy sekä vanha tuoli joka on revitty tuhannen riekaleiksi.. Ei haittaa, sitä varten aikoinaan tuo tuolin hommasinkin :) Näiden lisäksi viihdykkeenä on miljoona erilaista lelua, superpalloja yms. Jos lelu on eläinkaupasta ostettu, sillä ei leikitä. Melkein joka ilta käytän kattia pihalla valjaissa, näin talvella kovilla pakkasilla vaan ei oikein meinata viihtyä pihalla kun tassut jäätyy, kesällä taas jokailtainen ruohonsyönti/ympäristön tarkkailureissu pitää saada tehtyä, muuten ei ole rauhassa kukaan.
Lisäksi mun kissa vaatii joka päivä leikkihetket. Jos isäntä on laiska paska eikä leiki, silloin loiskutellaan vettä, hypätään tv:n päälle, uhkaillaan tapetin raapimisella ja tiputellaan tavaroita pöydältä :D Jos on leikitty tarpeeksi niin silloin ollaan kiltisti ja köllötellään isännän sylissä silmät viiruna kurnuttaen.
Jos reissun päälle tulee lähdettyä kissa menee hoitoon joko vanhempien luo, tai sit veljet hoitaa.

Ollaan muijan kanssa puhuttu mahdollisesta yhteenmuutosta jossain vaiheessa ja siinä samalla ajateltiin ottaa mun kissalle kaveri. Mitäs mieltä porukka on, kannattaako ottaa tyttö/poika? ihan pentu vai varttuneempi kissa? Millasia vaikeuksia ootte kohdannu, hyväksyykö vanha(3,5v) helposti uuden kaverin?

Plastique. sulla on oikea meininki, kannattaa tosiaan hommata mahdollisimman paljon tietoa kirjoista ja muilta kissanomistajilta ennen pennun tuloa. Helpottaa huomattavasti sun ja uuden pennun elämää kun tietää asioista etukäteen. :thumbs: Toivois vain että kaikki lemmikin ottajat olisi samanlaisia.

edit- Tosiaan, kuten Iron angel sanoo, ruokailuun kannattaa ja pitää panostaa kunnolla. Mitään halvinta mahdollista markettipaskaa ei kannata syöttää vaikka kissa siitä tykkäisikin. Huono ruokavalio aiheuttaa ennenpitkää ongelmia.
 
John R sanoi:
Ollaan muijan kanssa puhuttu mahdollisesta yhteenmuutosta jossain vaiheessa ja siinä samalla ajateltiin ottaa mun kissalle kaveri. Mitäs mieltä porukka on, kannattaako ottaa tyttö/poika? ihan pentu vai varttuneempi kissa? Millasia vaikeuksia ootte kohdannu, hyväksyykö vanha(3,5v) helposti uuden kaverin?

Omalla kohdalla meikäläisen katin (kohta 11 v leikattu naaras) ja kumppanin kisujen (kolli ja narttu, molemmat nuoria ja leikattuja, arviolta 1-2 v - tarkkaa ikää ei tiedetä, kun molemmat on tosiaan löytöeläinkodista noudettu) yhteen sopeuttaminen kävi todella paljon helpommin, kuin osasimme odottaa. :) Wanha rouva alkuun toki sähisi ja murisi, muttei ollut niinkään vihamielinen vaan yksinkertaisesti pelkäsi, kun oli ikänsä yksin ollut, mutta nykyään jo elävät kaikki kolme ihan suht rauhallisesti rinnakkain, nuuskivat ja tekevät tuttavuutta jne. Kertaakaan eivät ole tapelleet, eivät edes aikoneet.

Itse en usko, että sukupuolella olisi niinkään suurta merkitystä, vaan lienee aivan kissan/kissojen luonteesta kiinni, miten ne toisensa hyväksyvät. Meillä ainakin tyttökissat tulevat paremmin toimeen keskenään, kollille tuo vanhempi naaras välillä vielä sähähtelee, kun tämä yrittää tehdä liian likeistä tuttavuutta :D

EDIT: En jaksanut lukea läpi ihan koko ketjua, mutta sellainen tuli mieleeni, että eläinlääkärillä kannattaa kisua käyttää säännöllisissä tarkastuksissa, vaikkei mitään akuuttia terveysongelmaa olisikaan. Kissoillekin saattaa tulla esim. hammaskiveä, jota on itse vaikea havaita (varsinkaan, jos kissa ei oikein antaisi katsoa suuhunsa, niinkuin tuo meidän vanha matami), joka taas ajan pitkään voi tuhota hampaat jopa melkein kokonaan :(
 
Francine sanoi:
Onkohan muuten kissoista rotuja, jotka aiheuttaa vähemmän tai harvemmille allergiaa, vähän niin kuin koirista on? Mä sain nuhaoireita kun oltiin kissanpentuja katsomassa toissa keväänä. Ne tuntui hilseilevän aivan valtavasti ja luulisin että se hilse sen nuhan aiheutti. En siis saa minkäänlaisia oireita aikuisista kissoista.

Me hankittiin vähän aikaa sitten pieni Siperiankissa neiti. Sitä rotua kuvataan allergikoille hyväksi roduksi. Väitteen todenperäisyyttä en tiedä koska meillä ei ole alergikkoja. Meille se tuli ihan sen takia koska neiti valitsi meidät palvelusväekseen.

Minulla on ollut kissoja koko ikäni mutta tämä on ensimmäinen kissa jonka hankin kerrostaloon. Tämä on myöskin ensimmäinen kissa josta olen oikeasti joutunut maksamaan rahaa.

Pidämme sitä tiukasti sisäkissana eli ei vahingossakaan totuteta ulkoiluun. Uskon sen rauhoittavan kissaa kun sen reviiriksi muodostuu koti eikä esim piha. Matkalla se on kyllä mukana kantokopassa mutta toisessakaan päässä sitä ei lasketa ulos. Kissa on silminnähden rentoutunut aina kun se tulee kotiinsa. Lyhyden poissaolojen ajaksi palkkaamme naapurin tytöt ruokkimaan sitä eli emme ota sitä ihan joka paikkaan mukaan.

Siperialainen on oi oikein nätti ja seurallinen kissa. Se muistuttaa pientä ilvesta tupsukorvineen ja sen turkki oh hyvin pitkä ja hieno. Se pystyisi oikeasti pärjäämään kylmissä olosuhteissa koska rotu on nimensä mukaisesti lähtöisin Siperiasta. Tosin meidän neiti ei käy parvekkeella kuin kokeilemassa käpälään lunta jos on vähän liian kireä pakkanen.
 
Ollaan muijan kanssa puhuttu mahdollisesta yhteenmuutosta jossain vaiheessa ja siinä samalla ajateltiin ottaa mun kissalle kaveri. Mitäs mieltä porukka on, kannattaako ottaa tyttö/poika? ihan pentu vai varttuneempi kissa? Millasia vaikeuksia ootte kohdannu, hyväksyykö vanha(3,5v) helposti uuden kaverin?






Kannattaa ottaaa ihan pentu, koska silloin harvemmin tulee mitään reviirikiistoja, vanhempi katti ottaa luonnollisesti johtajan paikan kun tulokas on pentu. Tietenkin alussa vanhempi voi mököttää kun taloon tulee uus tulokas, mutta täytyy vaan muistaa osoittaa huomiota "vanhuksellekin" ettei tule mustankipeäksi.
(näin ainakin meillä - 25v kolli :wanha: ja 2v kolli...)
 
Kiitokset allergiatietoutta antaneille. Erityisesti kiitän magea vinkistä koskien siperiankissoja :haart: Karvattomat kissat eivät kauheasti viehätä (vaikka kissojahan nekin ovat ja varmasti ihan yhtä mielenkiintoisia ja mukavia kuin muutkin kissat) enkä jotenkin osannut ajatellakaan, että tuollainen pidempikarvainen voisi olla vähemmän allergiaa aiheuttava rotu. Pikaisella googletuksella kuitenkin asiasta selvisi jo jotain ja taatusti teen vielä lisäselvityksiä :)

Edit: Puhuin karvattomista kissoista, mutta tarkoitin kai enemmänkin lyhytkarvaisia... Ja jos jollain on vielä lisäkokemuksia sellaisista liittyen allergiaan niin kuulisin niistä mielelläni! Kaikki kokemukset asiasta kiinnostavat.
 
Mainostanpa tässä tod.näk. Oulun parasta eläinlekuria kissojen suhteen: eläinlääkäriasema Lemmikki ja lekurin nimi on Riitta-Liisa Rajaniemi. Ko lekuri on paitsi kokenut eläinlääkäri, myös vannoutunut kissaimmeinen. Niin kauan kuin Oulusa asun, käytän kissojani hänen lääkittävänä ja tarkastettavana, on palveluistaan vain hyvää sanottavaa.
 
Jos kodittomalle kissalle haluaa antaa kodin niin kannattaa katsoa Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen sivut www.kodittomatkissat.fi/ Siellä on kotia vailla kaiken ikäisiä ja näköisiä katteja. Luovutusmaksu kissoilla oli 50 e, joka sisältää leikkauksen, rokotuksen, tunnistusmerkinnän (tatuointi) ja madotuksen. Muistaakseni kaksi aikuista sai yhden hinnalla samaan kotiin.

Ja kyllä ne vanhemmat kissatkin vielä uuteen omistajaan tottuvat, saattaa vaan vaatia enemmän aikaa. Monesti aikuisille on vaikeampi löytää koti, koska kaikki haluavat sen söpön pienen pentukissan.
 
kissakuume kasvoi noita kuvia katsellessa.. :haart:
 
Täytyy vielä mainita sekin vinkki, että jos aivan tumpelo hankkii kissan, niin uuteen kotiin opettamisessa on omat niksinsä.

Kissa pelkää uudessa ympäristössä, joten kannattaa varautua siihen että pari vuorokautta kuluu siinä kun kissa ihmettelee nurkissa ja kiertelee kaikki "piilot" moneen kertaan läpi. Kun tajuaa että jossain on ulko-ovi tai -ikkuna, saattaa raapia ja mouruta kun haluaa pois uudesta pelottavasta paikasta. Tämä kaikki kuuluu asiaan, eikä kissaa kannata liikaa painostaa tulemaan esiin, vaan se tulee liki sitten kun tuntee paikan ja olonsa turvalliseksi.

Ja ihan alkuun kannattaa laskea kissa suoraan hiekkalaatikolle. Se lähtee siitä sitten tutustumaan taloon, ja pari kertaa kannattaa "muistutukseksi" siirtää se takaisin lähtöpaikkaan hiekkalaatikolle. Tämä on erityisen tärkeää pennulle, mutta aikuisellekin kannattaa heti opettaa napakasti missä se "hätäboxi" on. Jossain vaiheessa opastaa myös ruoka- ja vesiastioille samalla tavalla, pari kertaa sinne suoraan nostamalla.

Ja allergiasta vielä... Käsittääkseni kissa-allergia on lähes poikkeuksetta allergiaa kissan "hilsettä" vastaan, jolloin kissan karvan laatu ei yleensä vaikuta asiaan, toisin kuin koirien kanssa (koira-allergia on useammin ihan puhdasta koirankarva-allergiaa). Poikkeuksia saattaa olla, en ole lääkäri tai asiantuntija.
 
nyt saatiin sitten kissa, leikkaamaton 1,3v uros. kysymys: haiseeko tosiaankin uroksen pissa näinkin voimakkaalta kun koko talos tuntuu pistävä pissan haju, vaikka en ole nähny tekevän asioitaan mihinkään muualle kuin laatikkoon ( värisyttää kyllä häntäänsä vähän väliä mutta mitään suihkausta en oo nähnyt sieltä tulevan)
olisko leikkauksen aika vai pitääkö tähän hajuun tottua..
 
plastique sanoi:
nyt saatiin sitten kissa, leikkaamaton 1,3v uros. kysymys: haiseeko tosiaankin uroksen pissa näinkin voimakkaalta kun koko talos tuntuu pistävä pissan haju, vaikka en ole nähny tekevän asioitaan mihinkään muualle kuin laatikkoon ( värisyttää kyllä häntäänsä vähän väliä mutta mitään suihkausta en oo nähnyt sieltä tulevan)
olisko leikkauksen aika vai pitääkö tähän hajuun tottua..

Itte huomannut parin kollin omistajana, että se hajuhaitta pienenee melkoisesti leikkauksen jälkeen, samoin pois jäi jätkien mouruaminen.
Merkkailua ei kumpikaan onneksi ehtiny aloittaa.
 
Onnittelut uuden perheenjäsenen johdosta! :) Kannattaa kyllä mielestäni käydä pikimmiten leikkauttamassa poitsu, juurikin Ironangelin mainitsemien syiden takia.

Useinhan kissat leikataan jo alta vuoden ikäisinä (minulle eläinlääkäri sanoi aikanaan, että heti ensimmäisen juoksuajan jälkeen on sopiva aika, ja oma mirri leikattiin n. 9 kk ikäisenä). Sitäpaitsi kollin leikkauttaminen on huomattavasti pienempi (ja ymmärtääkseni myös halvempi) kuin naaraan vastaava.
 
plastique sanoi:
nyt saatiin sitten kissa, leikkaamaton 1,3v uros. kysymys: haiseeko tosiaankin uroksen pissa näinkin voimakkaalta kun koko talos tuntuu pistävä pissan haju, vaikka en ole nähny tekevän asioitaan mihinkään muualle kuin laatikkoon ( värisyttää kyllä häntäänsä vähän väliä mutta mitään suihkausta en oo nähnyt sieltä tulevan)
olisko leikkauksen aika vai pitääkö tähän hajuun tottua..

Leikkaukseen vaan samantien. Kissa alkaa olemaan jos sen ikäine, että on vain ajan kysymys milloin merkkailu alkaa. Ja siinä ei mitkään komentelut auta, eläin seuraa kuitenkin luontaisia vaistojaan.

Tuo hännän täristäminen on ihan normaalia vaikka kissa on leikattukin ja sitä tekee ihan samalla tavalla narttukissatkin.
 
juu huomenna lähtee pojulta pallit :hyper:
(kissa ei välttämättä tykkää niin..)
mihin muuten perustuu se että leikkauksen jälkeen hajuhaitat pienenee? (toivottavasti niin tekee..)
edellinen omistaja ei viitsinyt leikkauttaa kun oli kuulemma rauhallinen ym. mutta me nyt ajateltiin hoitaa homma nin on parempi sitten meidänkin täällä asua yhdessä kissan kanssa..
onko uros miten kipeä leikkauksen jälkeen?
 
plastique sanoi:
juu huomenna lähtee pojulta pallit :hyper:
(kissa ei välttämättä tykkää niin..)
mihin muuten perustuu se että leikkauksen jälkeen hajuhaitat pienenee? (toivottavasti niin tekee..)

Ole huoleti, kyllä pienenee. Perustuu vissiin siihen että kun ei ole sukurauhasia niin ei tarvi/voi merkkailla väkeväntuoksuisilla "feromooneilla". ;) Tai jotain.

plastique sanoi:
onko uros miten kipeä leikkauksen jälkeen?

Kyllähän se niitä kadonneita pallejaan pari päivää nuolee. ;)

Voit miettiä lekurin kanssa että herättääkö ne katin nukutuksesta siellä vai tuotko nukutettuna kotiin. Jos tuot, niin muista pitää lämpimästi peiteltynä lämpimässä paikassa, koska nukutuksen aikana kissan oma lämmöntuotanto ei toimi. (Eläinlääkäri varmasti neuvoo.) Nukutuksesta herätessään takuuvarmasti kusee alleen. Saattaa myös oksennella.

Mutta muutaman päivän päästä poika ei muista palleja olleenkaan!
 
plastique sanoi:
juu huomenna lähtee pojulta pallit :hyper:
(kissa ei välttämättä tykkää niin..)
mihin muuten perustuu se että leikkauksen jälkeen hajuhaitat pienenee? (toivottavasti niin tekee..)
edellinen omistaja ei viitsinyt leikkauttaa kun oli kuulemma rauhallinen ym. mutta me nyt ajateltiin hoitaa homma nin on parempi sitten meidänkin täällä asua yhdessä kissan kanssa..
onko uros miten kipeä leikkauksen jälkeen?

Muistaakseni sillä hajuhaitan pienenemisellä oli tekemistä testosteroni tason kanssa, se tietysti pallien poiston myötä pienenee.
Tämä huom. muistaakseni.
Stressi yms. voi laukaista rauhallisenkin leikkaamattoman kollin merkkailun.. Eli juuri esimerkiksi kodin vaihto, muutto. Eli fiksu päätös leikkauttaa.

Itse operaatio on kolleilla pieni ja helppo.
Paraneminen kestää yleensä noin viikon, haavat ovat niin pienet ettei niitä tikata. Ja kertaakaan en ole vielä kuullut että olisivat tulehtuneet.
Ennen operaatiota ei kannata antaa ruokaa, minimoi oksentelun nukutettaessa.

Kissat voivat merkata myoskin raapimalla pystypintoja, silloin hajumerkki jää varpaiden rauhasista.
 
Onneksi olkoon uudesta kisusta!

Meidänkin nuorimmainen viedään maanantaina leikattavaksi. Ohjeeksi tuli, että 12 h pitäisi olla syömättä (juoda saa) ja lämmin peitto mukaan. Vanhemman kissan kanssa piti loppupäivä leikkauksen jälkeen seurailla heräämistä. Liikkeelle lähtö oli todella huteraa, kun jalat eivät oikein kantaneet. Kannattaa vahtia tarkkaan, ettei käy mitään vahinkoa kun tuo vanhempi kissa ainakin yritti kovasti hypätä sängylle tms tokkurastaan huolimatta.
 
Mun kolli kun kusi aikoinaan mun reppuun, farkkujen päälle ja sohvalle niin päätin viedä pallinpoistoon samantien. Samaan aikaan alkoi myös mouruamis-helvetti. Operaatio "pallinpoisto" kesti noin 20 min yhteensä. Vein kissan kotiin kun se oli vielä narkoosissa. Sen palleissa oli ihan pienet viillot ja lääkäri laittoi jotain pulverimaista juttua niihin mahdollista verenvuotoa tyrehdyttämään ilmeisesti. Sain myös mukaan sellaisen vaippamaisen makuualustan joka imi tehokkaasti pissat, se katti kun ei narkoosissa oikeen pysty pidättelemään. Pikkuisen tokkurassa se oli kun heräsi pieni WTF-ilme naamalla, mutta loikki pitkin seiniä jo seuraavana päivänä eikä muistanu palleistansa mitään. Merkkailu ja mouruaminen loppui sitten samalla.

Tuosta kusen hajusta vielä, leikattu tai ei, kyllähän se kollin kusi haisee aina. Hajuhaitat voi kyllä poistaa. Kannattaa ostaa kunnon katettu kissan wc ja sinne laadukasta hiekkaa. Jos käytät paakkuuntuvaa, muista poistaa paakut samantien ku kissa on käyny kusella. Samoin paskat, ainakin mun kissan shitti haisee noin kolme kertaa pahemmalle kuin ihmispaska! :urjo: Itse en tykkää paakkuuntuvasta hiekasta kun jatkuvasti saa olla lapioimassa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom