Kiipeily (seinä-, jää-, kallio-, vuorikiipeily)

[jto]

no ne väsyy useimmiten rentouden puutteeseen. eipä niitä kummemmin voi treenailla, ku paljolla lajisuorittelulla. toki lisätty voima tuo kestoonki reserviä. yleisvoimaa laajasti salilla ja sitten paljon vaan keskittymistä noiden lajitaitojen kehittämiseen niin hyvin menee.

 

[untalented]

Onkos teillä kokemuksia olkapään kiputiloista. Mulla alkoi reilu kuukausi sitten vasemmassa olkapäässä kivut. kipu on keskellä olkapäätä (ei ylhäällä, ei takana eikä edessä). Aluksi kipu tuli vain kättä nostettaessa yli vaakatason, tai tietyissä asennoissa työntäessä. Nyt viikon huili kiipeilystä ja kivut vaan pahenee. Eilisestä asti ollut pientä lepokipuakin. Netti on pullollaan tee-se-itse-diagnooseja, mutta ajattelin kysellä täältä, jospa joku tietäisi mitä vammoja olkapäihin kiipeilyssä useimmiten kehittyy? Mitään yksittäistä traumaa olkapää ei ole kokenut.

 

[jto]

tarkka paikka pitäs tietää. kaikkee siel voi olla vikana kiertäjäkalvosimesta labrumiin jne.

 

[untalented]

Deltoidin alapäässä (kolimion kärjessä).

Kivusta vielä tarkennusta. Sisään päin kierto (peck deck-tyylinen liike) ei satu yhtään, mutta vastaava liike ulospäin kiertäen sattuu. Lämmitellessä huomasin, että käsien pyöritys eteenpäin sattuu, mutta taaksepäin ei satu. Leuanvedossakaan ei tule suurta kipua, mutta punnertaessa pieni kipu.

 

[jto]

melki toi liikekipu viittais sinne kiertäjäkalvosinvamman puolelle. toi kipupaikka vaan ei siihen niin liity. vaikee kyl sanoo näin etänä.

 

[Inska]

Kävin tänään Konalan boulderkeskuksesta ja vähän pettynyt fiilis jäi. Varmasti hyvä paikka edistyneemmälle, mutta tälläiselle aloittelijalle selvästi huonompi paikka kuin Jkylän boulderpaja tai Kuopion voema. Kritiikkiä: valaistus oli paikoitellen surkea. Värisokeana tuo huono valaistus (ja huonosti valitut valon värisävyt) korostivat miten vaikea on nähdä reittejä. Tämä voi tuntua turhalta napinalta, mutta joka kymmenes mies kärsii värisokeudesta, eli kyseessä ei ole mikään aivan marginaaliryhmä. Toivoisin että paikkoja suunnitellessa perehdyttäisiin valaistuksen tärkeyteen, jolla on hyvin iso merkitys siihen miten otteet erottaa toisistaan.

Aloittelijalle lisäksi oli mielestäni hyvin vähän sellaisia 5-6 tason reittejä, joissa olisi päässyt kiipeämisen makuun. Reittien vaikeustasolla numeroina ei ole itselleni merkitystä, mutta "helpoilla" otteilla olevaa jyrkkää seinää en löytänyt. Tälläisiä on pari sekä boulderpajalla että voemassa. Konalassa oli itselleni joko helppoja tai sitten liian vaikeita. Sellaisia sopivia reittejä ei tainnut olla kuin 1-2. Sininen 5-tason reitti hallin vasemmalla laidalla aivan perällä oli itselleni oikeastaan ainoa hyvä. Ottaen huomioon paikan koon kahteen muuhun paikaan verrattuna, oli Konalassa mielestäni huonompi valikoima (aloittelijalle). Lisäksi reittien merkinnät olivat pakoitellen epäselviä Konalassa. Tulin vielä melko huonoon aikaa (mikä on tietenkin oma moka) ja halli oli nopeasti tupaten täynnä. Tämän kokemuksen jälkeen en menisi uudestaan. Hami, koska paikka olisi sopivasti työmatkan varrella.

Ei lienisi muuten vaikeaa tänä päivänä 3D-mallintaa reittejä ja julkaista ne netissä, missä tälläiset värisokeat voisivat halutessaan tutustua niihin etukäteen, tulostaa reitit ja otteet.

 

[jto]

napise asiasta omistajalle eli annusen jarmolle. vois olla kehittävämpää ku täällä. koodailu on sen ammatti, joten ottanee asiakseen. hyvin asiakaspalveluhenkinen ukko. reitit vaihtelee suht usein et 3d mallittaminen voi olla hankalaa eikä toimi kuten pitäs. värisokeuden huomioiminen automaattisesti jokaisessa urheilupaikassa on kyllä ylilyönti mitenkään vaivaa väheksymättä.

kyllä konalassa viimeksi käydessäni oli joka profiililla myös hyvin helppoja. tuli huomattua kun yks aloitteleva kamu oli mukana. pajalla on oma aloittelijaseinä siellä köysipuolella, mutta ei ne helpot kyllä pariin rajoitu konalassa. paikka on kuitenkin profiloitu laajasti kaikentasoisille. aina siellä on ollu laaja greidikate.

 

[Inska]

Suomessa ei vaan saa kritisoida, ei vaikka se olisi rakentavaa :D Kommentoin jo asiasta myös paikan suuntaan. Valaistus oli paikoitellen huono ja vertasin sitä suoraan kahteen muuhun paikkaan, missä olen käynyt. Parempi valaitus olisi varmasti myös muiden etu, ei pelkästään värirajoittuneiden. Huono valaistus vaan tekee värien erottamisen vielä mahdottomammaksi. Reittivalikoimassa en kokenut niinkään hyvin helppojen reittien puutetta, vaan hyvin helppojen ja vähän vaativampien reittien välissä oli mielestäni huono valikoima, varsinkin kun otetaan huomioon isompi seinäpinta-ala. Tätä kokemusta vertasin suoraan noihin mainittuihin kahteen muuhun paikkaan, missä olen käynyt. Kaipasin siis "helpoilla" otteilla muutamaa reittiä joissa olisi enemmän jyrkkyyttä. Boulderpajalla on yksi tälläinen harmailla otteilla siinä "pääseinällä". Voemassa yksi mustilla otteilla ja yksi keltaisilla "pääseinällä".

3D-mallinnuksen ei pitäisi olla mikään mahdottomuus nykytekniikalla vaikka otteiden paikat muuttuvat. Seinät (ei siis otteet) eivät varmasti niin usein muutu ja otteiden tarkat mittasuhteet tuskin olisivat se juttu. Uskoisin että olisi boulderpaikkojen etu jos reittivalikoimaa voisi katsella selaimella kotisivuilta mistä tahansa. Olisipahan myös esim. nyt helppo osoittaa että olisin väärässä noiden kaipaamieni reittien suhteen ;) Tarratulostin olisi kova sana reittien merkinnässä. Tarraan tulostaen reitin väri ja vaikeusaste ja muu oheistieto. Tarran väri vaikka lisäksi vielä otteiden mukaan valittuna. Ei pitäisi olla kummoinen vaiva.

 

[jto]

mä en kritisoinut sun kritisointia. annoin kohteliaasti vinkin, jota jo olit noudattanut.

 

[Sepp]

3D-mallinnuksen ei pitäisi olla mikään mahdottomuus nykytekniikalla vaikka otteiden paikat muuttuvat. Seinät (ei siis otteet) eivät varmasti niin usein muutu ja otteiden tarkat mittasuhteet tuskin olisivat se juttu. Uskoisin että olisi boulderpaikkojen etu jos reittivalikoimaa voisi katsella selaimella kotisivuilta mistä tahansa. Olisipahan myös esim. nyt helppo osoittaa että olisin väärässä noiden kaipaamieni reittien suhteen ;) Tarratulostin olisi kova sana reittien merkinnässä. Tarraan tulostaen reitin väri ja vaikeusaste ja muu oheistieto. Tarran väri vaikka lisäksi vielä otteiden mukaan valittuna. Ei pitäisi olla kummoinen vaiva.

Olisi kyllä ihan hauska ominaisuus. Vähentäisi ainakin hallin puolella tuskailua hieman, jos pääsisi ennalta suunnittelemaan sessioitansa. Ei kyllä välttämättä yksittäisenä toimenpiteenä kovin kummoinen vaiva, mut tietokannan päivittely voi olla vähän turhauttavaa. Itekkin näyttäisin peukkua valaistukseen ja muihin reitinlukuun vaikuttaviin tekijöihin(otteiden samankaltaisuus ja värien sävyt) panostamiselle! Pajalla oli eilen kyllä ihan tuskaisen kuuma ...

Ps. voihan niitä keskivaikeita reittejä luoda joillain pienillä twiikkauksilla helpommista tai vaikeammista reiteistä, jos mieli sallii joidenkin ekstraotteiden käytön tai eliminoimisen. ;)

 

[untalented]

Tarratulostin olisi kova sana reittien merkinnässä. Tarraan tulostaen reitin väri ja vaikeusaste ja muu oheistieto. Tarran väri vaikka lisäksi vielä otteiden mukaan valittuna. Ei pitäisi olla kummoinen vaiva.

Konalassa olisi kyllä kehittämisen varaa reittien merkinnässä. Ensikertalaisella menee pitkään ihmetellessä miten reitti menee. Ei tosissaan olisi suuri vaiva merkata selkeästi aloitusotteita, greidiä jne.

 

[jto]

sisägreidit on vielä enemmän riippuvaisia kiipeilijän pituudesta, joten ne ei koskaan oo kovin tarkkoja. joku summittaisempi värikoodi tms. ois toimivampi kuin ulkogreidaustyyli. viimeinen ote on se viimeinen eli siihen kummatkin kädet 2 sekunniksi. tai sitten sinne seinän päälle kummatkin kädet.

lähtöotteessahan se infolappu usein on. eri paikoissa on eri systeemejä, joten menee sitä hetki aikaa usein kokeneemmallakin. ei kaikkea pidä tuoda valmiiks pureskeltuna eteen. kiipeilyyn kuuluu hyvin vahvasti sen oman betan eli reitin selvittämistavan funtsiminen ja monet jopa suuttuu, jos siihen tulee joku ohjeistamaan ilman pyyntöjä.

sama ajatusmaailma sopis aloittelijallekin varsin hyvin. eli ei oleteta, että ne reitit sopii juuri itelle noin vaan ja saman tien. englanniksi puhutaan boulder problemeista. jos se reitti ei heti aukee, useimmiten se on kiinni kiipeilijän malttamattomuudesta paneutua asiaan kunnolla.

sitä on ite joskus ollut hyvin tyytyväinen jollain ulkoreitillä, jos yks muuvi menee ees hieman paremmin, eikä ees perille. ja tämä esimerkiksi kun kyseistä reittiä on työstänyt päivätolkulla. ulkona on lisäksi mukavaa, kun ne värit ei sekota päätä. eli ehdottomasti inskakin ulos ulos ulos kunhan tästä kevät taas saapuu.

 

[Inska]

Tunnustan että mulla on pieni pakkomielle yrittää noudattaa niitä värejä orjallisesti. Kai siinä on se juju, että tulisi enemmän sitä onnistumisen iloa kun selvittää "valmiin" reitin. Alastullessa tosin luovutin jo ajatuksesta yrittää noudataa niitä värejä. Ylhäältäpäin mahdotonta erottaa värejä kun pinnassa on mustaa tossuista. Sama ongelma on kun yrittää katsoa mihin laittaa jalkansa. Kyllä se tästä. En tiedä kaun tuo sormen kuntoon tuleminen kestää, mutta vielä on arka kun painaa sormea esim. pöytää vasten kovaa.

 

[jto]

joo et ole ainoa. monilla se jopa haittaa treeniä, kun "pitää" päästä sinne toppiin. sisätreeni on kuitenkin enemmän treeniväline ja ite tulee tehtyy erilaisia hybridireittejä yhdistelemällä valmiita joko vaikeuttamaan tai helpottamaan tarpeen mukaan. noin mä ohjeistan mun koutsattaviakin aina. aloittelijoille toi vaikeusasteen määrittely itekseen on tietenkin hankalampaa, mutta pikkuhiljaa siihenkin tottuu ja pystyy ees suurin piirtein hahmottaan oliko toi nyt vaikeempi rykäys ku aiemmin. eiku nakki kuntoon ja muovii nöyräksi

 

[Ayana]

Oliskohan kellään (tai siis vaikka jollila ) jotain tietoa seuraavanlaisesta asiasta.

Kävin urheiluhierojalla hierotuttamassa jumeja auki (viisi 1,5h selkäsessiota), eikä ole siis mikään yllätys, että kireyttä on siellä sun täällä. Hieroja sanoi, että mulla on tosi paljon kireyttä selän syvissä pienissä ryhtiä ylläpitävissä lihaksissa. Pohdin tovin voisko kiipeilyllä olla tähän vaikutusta, mut hieroja ei osannut vastata kysymykseen, kireys kun yleensä liittyy ryhtiin ja esim. eri pituiset jalat voi aiheuttaa vastaavaa kireyttä. En muista, että mulla olis ollut aiemmin tällasta. Unohdin tietysti kysyä mitä lihakset on kyseessä, mut epäilen, että ne on kuvassa oikealla olevat.

Ja siis se mikä tässä nyt mietyttää on se, että voiko kiipeily aktivoida näitä lihaksia? Boulderoin syksyllä useita viikkoja ja siinähän tulee välillä staattisia pitoja ja keskivartalon vääntöjä. Vai pitäiskö mun ennemmin olla ryhdistä huolissani? Ryhdistä kyllä löytyi korjattavaa, kun jännitän jatkuvasti lavankohottajia. Mutta siis onko kellään minkäänlaista tiedonjyvästä tarjota?

 

[jto]

no kyl monipuolinen boulderointi on liikunnallisesti tosi monipuolista. kaikenlainen yksipuolisuus tuppaa kyllä suht nopeesti tuntumaan kropassa. eli siel syvemmissäkin selkälihaksissa. hieronta ei aina noihin yllä, mutta tärinä on kyl kova juttu. eli se autonvahauskone... me ollaan kai tuttuja, kun tolla nimellä mut tiiät?

 

[Ayana]

Blogia on tullut luettua, mutta luulen etten ole saanut kunniaa tavata miestä livenä

Siis kiipeilyvuosia on takana nippanappa 3, josta pääasiassa köysihommia. Boulderoisin enemmänkin, mut meillä alkaa kotirintamalla viikon sisään rutina mikset haluu köysitellä mun kaa?. Kun yritän ukkelille ehdottaa, että voihan se jonkun toisenkin kaa köysihommia, niin ei se halua :jahas: Nyt tuli syksyllä rykästyä tavanomaista enemmän boulderia, paljon hänkkiä ja tiukempaa projektointia (siis mulle tiukat on jotain 6C-7A, omat maksimit boulderissa on ulkona 6C+ ja sisällä 6C). Eli voimahommia ja sitte tuota hermostollista puolta. Kehittymisen kannalta mulle taitais olla oleellisempaa kehittää tekniikkaa, että pääsis sinne seiskan puolelle; kyllä sillä greidillä on sen verran väliä, että kun huomaa itse kehittyvänsä ja oppivansa uutta, niin kyllä siitä saa kiksit. Greidihän ei oo mitenkään absoluuttinen, joku tosi pitkien vetojen 6A saa fiiliksiin, kunhan siinä on ollut tarpeeksi haastetta tälle pätkälle.

Jollain tapaa kyllä ajattelinkin, että kiipeily ja etenkin boulderi on niin intensiivistä ja keskikroppa on töissä koko ajan, voisi siis kuvitella, että ne pienet rankalihaksetkin joutuu töihin. Mene ja tiedä.

Yksipuolisuudesta sen verran, että kiipeilyn ohella teen 2-5 tuntia viikossa joogaa + venyttelyjä ja satunnaista muuta aktiviteettia. Ilman joogaa mun kroppa varmaan hajoaisi.

Löysin ihan mielettömän hyvän hierojan, paras mitä mulla on koskaan ollut. Ja lihakset on kyllä hyvin auennut, on kuulemma hyvä aineenvaihdunta lihaksissa, kun on "näin vähällä" pehmittynyt suhteessa alkutilanteeseen. Toi autonvahauskone kuulostaa vaan niin brutaalilta :D

 

[jto]

no eiku tapaamaan vaan sitte. siitä kunniasta ny en niin varma oo sinne blogiin en oo enää hetkeen kirjoitellut ja videotkin laitan suoraan vimeoon nykyään.

köysikiipeilynki kestävyys tehdään voiman pohjalle, joten lähes ympärivuotinen boulderointi on kyl korkeella mun suosituslistalla. ukko mukaan blokeille siis vaan! se autonvahauskone on ihan liian hyvä ja halpa kone etteikö kaikilla ois semmosta. brutaalia siinä ei kyl oikein mikään oo

hyvä et sulla on noita tukevia juttuja. en jättäis pois.

 

[Ayana]

köysikiipeilynki kestävyys tehdään voiman pohjalle, joten lähes ympärivuotinen boulderointi on kyl korkeella mun suosituslistalla.

Tällasessa käsityksessä itsekin olen ja pyrin aika ajoin bouldereille (boulderointi on eniten se mun juttu). Ukkoakin raahaan, mut sille boulderointi on vaan "ihan kivaa" ja on kuulemma "liian iso" boulderoimaan. Äijä on suurinpiirtein samaa kokoluokkaa kun Klem Loskot :D , et kokoon on turha vedota jos ei kulje (ja kyllä sillä kulkee, ei se oo niin huono mitä se kuvittelee). Köysihommia tulee kuitenkin määrällisesti enemmän, vaikka ilman miehenturjaketta :haart: varmaan lähes yksinomaan boulderoisin. Varsinkin ulkona se on tosi vapauttavaa, saa käyttää mielikuvitusta, ratkoa ongelmia, saa kokeilla ja yrittää, epäonnistua ja onnistua. Parhautta on, jos boulderoi ilman topoa ja etsii vaan omaa silmää miellyttävät linjat.

Kattoin, että Motonetista saa 19,90 tollasen härpäkkeen, jospa ensin testailisin sitä tohon turjakkeeseen

Ehkäpä me joskus jossain, vaikka kivellä, tavataan

 

[jto]

meillä idässä on karmeen paljon kiviä ja hyviä kallioita kans. koko on aika heikko selitys boulderboikotille. reiteillä se koko pahemmin haitaksi on. mä oon ite 193cm ja kumpikin kulkee, mut boulderit on nyt ollu enempi pinnalla pari viime vuotta. se on hyvä kone ja ukko on hyvä koepupu.