Kielioppi on kivaa!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hippa
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Milloin päätemerkki tulee lainausmerkkien sisään, milloin ulkopuolelle? Esko sanoi että "muovipullosta tulee estrogeenia". Aili kysyi Irmalta: "Onko hyppysähköä olemassa?" Asdas. En tiedä, kertokaa viisaammat.
Eihän tuossa ensimmäisessä lauseessa edes voi käyttää lainausmerkkejä. Että-sanan eteen tulee muuten pilkku...

Esko sanoi, että muovipullosta tulee estrogeeniä. Esko sanoi: "Muovipullosta tulee estrogeeniä."
 
Muistaakseni päätemerkit tulevat pääsäntöisesti lainausmerkkien sisä- tai ulkopuolelle riippuen lainattavasta virkkeestä.

Jos lainaat asiaa virkkestä esimerkiksi siten, että virkettä päättävää merkkiä ei ole lainattavan osan lopussa, jätetään päätemerkki lainausmerkin ulkopuolelle. Mikäli lainattava virke päättyy päätemerkkiin, tulee merkki silloin lainausmerkin sisäpuolelle. (Toivottavasti oli tarpeeksi vaikeasti selitetty!)

Puheen lainaamisen yhteydessä en osaa sanoa. Ulko- tai sisäpuolelle, kunhan et alle laita.
 
Eihän tuossa ensimmäisessä lauseessa edes voi käyttää lainausmerkkejä. Että-sanan eteen tulee muuten pilkku...

Esko sanoi, että muovipullosta tulee estrogeeniä. Esko sanoi: "Muovipullosta tulee estrogeeniä."

Älä niuhota. :D Pikku pienissä skriivasin esimerkin tynkää että tulee selväksi mistä puhun.

Muistaakseni päätemerkit tulevat pääsäntöisesti lainausmerkkien sisä- tai ulkopuolelle riippuen lainattavasta virkkeestä.

Jos lainaat asiaa virkkestä esimerkiksi siten, että virkettä päättävää merkkiä ei ole lainattavan osan lopussa, jätetään päätemerkki lainausmerkin ulkopuolelle. Mikäli lainattava virke päättyy päätemerkkiin, tulee merkki silloin lainausmerkin sisäpuolelle. (Toivottavasti oli tarpeeksi vaikeasti selitetty!)

Puheen lainaamisen yhteydessä en osaa sanoa. Ulko- tai sisäpuolelle, kunhan et alle laita.

Kiitos vaivannäöstä mutta tuon linkin takana on jo kaikki mahdolliset esimerkit selitetty. :)
 
Kysymys.

Mites jaetaan lauseenjäseniin lause: Kirja ei kiinnosta häntä.

Omasta mielestäni kirja on objekti, ei kiinnosta predikaatti ja häntä subjekti. Opeopas sanoo, että kirja on subjekti ja häntä objekti, mutta tuntuu tosi oudolta.

Perustelut ovat tarpeen myös. Tarkistin Isosta suomen kieliopista objektin sijat ja molemmin päin sopisi ainakin siten.. Plääh.
 
Molemmat varmaan vois olla oikein? Mutta jos kirja olisi subjekti, voisin asian ajatella niin että kirja "luo" tekemisen/verbin eli kiinnostuksen. Vrt. esim "Kirja lyö häntä", täysin mieletön mutta kuitenkin. :D Vaikeaa tuossa voi olla tajuta että miten eloton esine voi tehdä jotain, mutta mieti vaikka "Kivi putoaa maahan". =D
 
Kysymys.

Mites jaetaan lauseenjäseniin lause: Kirja ei kiinnosta häntä.

Omasta mielestäni kirja on objekti, ei kiinnosta predikaatti ja häntä subjekti. Opeopas sanoo, että kirja on subjekti ja häntä objekti, mutta tuntuu tosi oudolta.

Perustelut ovat tarpeen myös. Tarkistin Isosta suomen kieliopista objektin sijat ja molemmin päin sopisi ainakin siten.. Plääh.

Syntaktisesti kirja on subjekti ja häntä objekti. Sinua varmaankin hämää se, että yleensä lauseissa subjekti on semanttisesti tekijä ja objekti puolestaan tekemisen kohde (vrt. Hän ei ole kiinnostunut kirjasta), kun taas tässä esittämässäsi tapauksessa semanttiset roolit menevät päinvastoin, eli subjekti on tekemisen kohde ja objekti tekijä.
 
Nyt menee englannin kielen puolelle, mutta kieliopista on kuitenkin kyse.

Mitä pepositiota käytän kun sanon, että olen töissä firmassa X.
Eli oliskiko se working for, in vai kenties at
 
Nyt menee englannin kielen puolelle, mutta kieliopista on kuitenkin kyse.

Mitä pepositiota käytän kun sanon, että olen töissä firmassa X.
Eli oliskiko se working for, in vai kenties at

I work for X.
 
Nyt on jo kauan vaivannut tämä asia. Golftii, se sellainen tikku, joka maahan lykätään. Miten sen monikkomuodot taipuu? "Minulla on tässä yksi tii. Montako tiitä (?) sinulla on?" :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom