Oikein mielenkiintoista keskustelua ja hyviä näkemyksiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä eri energialähteet toimivat päällekkäin eivätkä ole siis toisiaan poissulkevia. Osuudet kylläkin vaihtelevat rasitustasosta riippuen. Elimistö oppii tai pitäisikö sanoa sopeutuu erilaisiin ärsykkeisiin. Siten vähillä hh-varastoilla treenaaminen voisi hyvinkin olla keino totuttaa elimistöä tehokkaampaan rasvan hyödyntämiseen rasituksessa, liekö sillä sitten väliä tapahtuuko se ravinnon vai (pitkäkestoisen) treenin kautta? Ei taida kestävyyskunto kuitenkaan kasvaa pelkällä hiilareitten vähentämisellä, mutta ehkäpä siitä voisi olla lisäapua?
Se ajatus tuossa on se, että saadaan se sykekohta nousemaan harjoittelun ja ravinnon ajoittamisen yhdistelmällä, siihen pisteeseen, että käytät suurimman osuuden rasvaa hiilarin sijaan. Esim jos nyt vaikka omaat huonon ominaisuden käyttää rasvaa polttoaineena niin se kohta jossa elimistö siirtyy glukoosi dominantiksi voisi olla vaikka 120. Mikäli pitkä kestoinen suoritus kestää tarpeeksi pitkään niin bonkkaat eli elimistö koittaa etsiå glukoosia kropasta jota sillä ei ole enää käytössä. Hiilari varastot ovat aika rajalliset. Tulee nyt mieleen heti Mark Allen, joka toteutti tuon noston jonka jälkeen ei juuri hävinny kertaakaan, kun polttoainetta riitti loppuun asti.
Hän käytti 4-6kk kaudesta pelkästään tuon ja perus aerobisen kunnon nostoon.
Toki otetaan hiilari suorituksen aikana, mutta se määrä jonka saat imeytymään ei riitä siihen mitä poltat. Sinun täytyy siis hidastaa vauhtia ja tämä on suorituskyvyn suhteen epäoptimaalista.
Esim vuorikiipeily, triathlon, maraton ja oikeastaan kaikki kestävyyslajien urheilijat hyötyvät siitä, että se sykepiste jossa kroppa siirtyy hiilari dominantiksi. Ts säästetään hiilaria loppu kiriin.
Tuosta siinä on kyse ja väittäisin, että aikalailla suurelle osalle kestävyysurheilijoita tuo ihan kuuluu ohjelmaan.
Tehdäänkö se sitten paasto vai matalan hh saatavuuden harjoittelulla erilaisin variaatioin ei ole varmaaankaan oleellista. Se pointti on siinä, että tuota kulminaatio pistettä voidaan ravinnon ajoittamisella ja harjoittelulla siirtää.