Ketoosidieetti

Se onkin sitten ihan eri keskustelu jos ainoa tavoite on viettää mahdollisimman monta syntymäpäivää, silloin ei kannata salillekaan mennä kasvattamaan tarpeettoman suuria lihaksia vaan istua nurkassa ja hidastaa aineenvaihdunta minimiin.
Jos haluaa tuosta aiheesta lukea niin tässä hyvä kirja:
C604AA6C-BAF2-4942-ADB0-2BD39F6FAED6.jpeg
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Tietysty hiilarit on paras polttoaine lajissa, missä poltetaan paljon hiilareita.
Olis mielenkiintoista nähdä miten noi, vaikkapa hiihtäjät, menestyis jos olis ruokavalio sellainen että treenien mukaan kohdennettu hiilarit mutta muuten mentäis aina rasvapainoitteisesti. Nythän ne treenaa rasva-aineenvaihduntaa vain pitkillä lenkeillä, koska syövät jatkuvasti helv paljon hh. Siinä ei paljo rasvaa poltella.
 
Olis mielenkiintoista nähdä miten noi, vaikkapa hiihtäjät, menestyis jos olis ruokavalio sellainen että treenien mukaan kohdennettu hiilarit mutta muuten mentäis aina rasvapainoitteisesti. Nythän ne treenaa rasva-aineenvaihduntaa vain pitkillä lenkeillä, koska syövät jatkuvasti helv paljon hh. Siinä ei paljo rasvaa poltella.
Mä haluaisin olla sun kanssa eri mieltä tuosta.
Eliitti tason kestävyysurheilijoilla on volyymi niin suuri, että se kyllä myös kehittää rasva-aineenvaihduntaa. Hiihtäjistä en tiedä, mutta ainakin muissa kestävyyslajeissa tuota myös ihan tarkoituksella kehitetään matalan hh saatavuuden harjoituksilla.

Viitteenä tuosta nyt ainakin Scott Johnstonin, Steve Housen ja Killian Jornetin yhteinen kirja.
 
Mä haluaisin olla sun kanssa eri mieltä tuosta.
Eliitti tason kestävyysurheilijoilla on volyymi niin suuri, että se kyllä myös kehittää rasva-aineenvaihduntaa. Hiihtäjistä en tiedä, mutta ainakin muissa kestävyyslajeissa tuota myös ihan tarkoituksella kehitetään matalan hh saatavuuden harjoituksilla.

Viitteenä tuosta nyt ainakin Scott Johnstonin, Steve Housen ja Killian Jornetin yhteinen kirja.
Onko sulla tietoa siitä, että jos treenataan paljon kovan tehon kestävyyttä. Vaikka ne hiihtäjät. Ruokavalio hh voittoinen, niin kuinka se menee esim treenin jälkeen kun syödään reilusti hiilareita. Meneekö kaikki tyhjiin lihaksiin ja maksa jää vajaaksi vai kuinka se noiden välillä menee? Mä olen siinä käsityksessä että defaulttina maksa on mieluusti enempi tyhjä ja lihas taas täysi.

Tuossa valossa olet varmaankin oikeassa siinä että jos treenivolyymiä on paljon niin voidaan olla melko tyhjillä maksan glykogeeneillä ja sen myötä rasva-aineenvaihdunta saa harjoitetta.
 
Onko sulla tietoa siitä, että jos treenataan paljon kovan tehon kestävyyttä. Vaikka ne hiihtäjät. Ruokavalio hh voittoinen, niin kuinka se menee esim treenin jälkeen kun syödään reilusti hiilareita. Meneekö kaikki tyhjiin lihaksiin ja maksa jää vajaaksi vai kuinka se noiden välillä menee? Mä olen siinä käsityksessä että defaulttina maksa on mieluusti enempi tyhjä ja lihas taas täysi.

Tuossa valossa olet varmaankin oikeassa siinä että jos treenivolyymiä on paljon niin voidaan olla melko tyhjillä maksan glykogeeneillä ja sen myötä rasva-aineenvaihdunta saa harjoitetta.
Yhdessä podcastissa oli vieraana Australiasta joku rouva/neiti jonka titteliä nyt en muista, mutta teki töitä olympiajoukkueen kanssa ja kestävyysurheilun puolella ravitsemusasiantuntiana.
Tämän rouvan mukaan trendinä on maailmalla ravinnon jaksottaminen harjoituskauden mukaan.
Eli siis peruskuntokaudella hiilaria vähempi ja rasvaa enempi. Sitten niinä kausina kun otetaan tehoja irti enempi niin kyseeseen tulee korkea hiilarinen ruokavalio, kun tehdään glykolyyttisellä alueella paljon töitä.
Ainakin mun korvaan toi kuulosti fiksulta tavalta toteuttaa isoa kokonaisuutta ja ruokkia polttoaineella kulloistakin kulutusta.

Scott Johnston spekuloi sillä harjoitus määrällä sitä, ettei niitä varastoja ehditä koskaan täyttää siinä määrin, ettei se menisi sinne rasva-aineenvaihdunnalle. Toki samalla kertoi, ettei meillä normi harrastajilla ole niin paljoa harjoitustunteja normaalisti ettei sitä kannattaisi erikseen kehittää. Rajavetona taisi olla 10-11h viikkoon volyymi.
Tosin ainakin triathlonin puolella tuota matalan hh harjoitusta käytetään käsittääkseni hyvinkin laajasti kuten myös ultralajeissa.
 
Toki samalla kertoi, ettei meillä normi harrastajilla ole niin paljoa harjoitustunteja normaalisti ettei sitä kannattaisi erikseen kehittää. Rajavetona taisi olla 10-11h viikkoon volyymi.
Tosin ainakin triathlonin puolella tuota matalan hh harjoitusta käytetään käsittääkseni hyvinkin laajasti kuten myös ultralajeissa.
Itse näen että juurikin tälläisen harrastelijan näkökulmasta rasvapainoitteinen toimii erittäin hyvin. Mulla näkyy olevan vuositasolla vain n 80h keskimäärin kestävyystreeniä salihommien päälle. Itse näen että kun elän valtaosin rasvan varassa, niin pystyn suoriutumaan huomattavan pienellä treenimäärällä näistä pitkistä lenkeistä. Lisäksi arki on helppoa, kun ei ole päivän sisällä niin väliä koska syö.

Tuossa katsoin velogi äijän videon Pirkan pyöräilyyn liittyen. Puhu siinä että 10-kertainen määrä olis hyvä saada pohjia ennenkuin lähtee 134/217km matkaan. Itsellä se on ollut aina että n 200km pohjille ja hyvä tulee. Sama 90km hiihdossa. 200km pohjille riittää. Ei sillä treenillä tietysti kärkeen mennä mutta hyvin pääsee homman läpi ilman sippailuja.
 
Johnstoni suositteli sellasta 25-50-25 (hh/rasva/prot) jakaumaa harrastelijalle jolla volyymi on matalampi. Tuosta sitten riittää kyllä hh määrät siihen, että voidaan intensiivisempään vetoon ottaa hiilaria alle ja jälkeen. Tollasia ohjeita antoi valmennettavilleen.

Henkilö auktoriteettiin vetoaminen on aina vähän huonosta, mutta hän on kuitenkin valmentanut sen n.30v taviksesta olympia tason urheiljaan ja esim nyt vaikka Kilian Jornettia. Mainitsi mm tuosta Jornetin uskomattomasta kyvystä mennä rasvoilla ja ravinnotta sellaisia n.40h rypistyksiä vuorijuoksuja. Sillä ei tainnut olla matkassa, kuin jokunen geeli, patukka ja vettä. Kilian siis oli esimerkkinä siitä miten tarpeeksi isolla volyymilla se rasva-aineenvaihduntakin kehittyy kyllä.
 
Oikein mielenkiintoista keskustelua ja hyviä näkemyksiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä eri energialähteet toimivat päällekkäin eivätkä ole siis toisiaan poissulkevia. Osuudet kylläkin vaihtelevat rasitustasosta riippuen. Elimistö oppii tai pitäisikö sanoa sopeutuu erilaisiin ärsykkeisiin. Siten vähillä hh-varastoilla treenaaminen voisi hyvinkin olla keino totuttaa elimistöä tehokkaampaan rasvan hyödyntämiseen rasituksessa, liekö sillä sitten väliä tapahtuuko se ravinnon vai (pitkäkestoisen) treenin kautta? Ei taida kestävyyskunto kuitenkaan kasvaa pelkällä hiilareitten vähentämisellä, mutta ehkäpä siitä voisi olla lisäapua?
 
Oikein mielenkiintoista keskustelua ja hyviä näkemyksiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä eri energialähteet toimivat päällekkäin eivätkä ole siis toisiaan poissulkevia. Osuudet kylläkin vaihtelevat rasitustasosta riippuen. Elimistö oppii tai pitäisikö sanoa sopeutuu erilaisiin ärsykkeisiin. Siten vähillä hh-varastoilla treenaaminen voisi hyvinkin olla keino totuttaa elimistöä tehokkaampaan rasvan hyödyntämiseen rasituksessa, liekö sillä sitten väliä tapahtuuko se ravinnon vai (pitkäkestoisen) treenin kautta? Ei taida kestävyyskunto kuitenkaan kasvaa pelkällä hiilareitten vähentämisellä, mutta ehkäpä siitä voisi olla lisäapua?
Se ajatus tuossa on se, että saadaan se sykekohta nousemaan harjoittelun ja ravinnon ajoittamisen yhdistelmällä, siihen pisteeseen, että käytät suurimman osuuden rasvaa hiilarin sijaan. Esim jos nyt vaikka omaat huonon ominaisuden käyttää rasvaa polttoaineena niin se kohta jossa elimistö siirtyy glukoosi dominantiksi voisi olla vaikka 120. Mikäli pitkä kestoinen suoritus kestää tarpeeksi pitkään niin bonkkaat eli elimistö koittaa etsiå glukoosia kropasta jota sillä ei ole enää käytössä. Hiilari varastot ovat aika rajalliset. Tulee nyt mieleen heti Mark Allen, joka toteutti tuon noston jonka jälkeen ei juuri hävinny kertaakaan, kun polttoainetta riitti loppuun asti.
Hän käytti 4-6kk kaudesta pelkästään tuon ja perus aerobisen kunnon nostoon.
Toki otetaan hiilari suorituksen aikana, mutta se määrä jonka saat imeytymään ei riitä siihen mitä poltat. Sinun täytyy siis hidastaa vauhtia ja tämä on suorituskyvyn suhteen epäoptimaalista.

Esim vuorikiipeily, triathlon, maraton ja oikeastaan kaikki kestävyyslajien urheilijat hyötyvät siitä, että se sykepiste jossa kroppa siirtyy hiilari dominantiksi. Ts säästetään hiilaria loppu kiriin.
Tuosta siinä on kyse ja väittäisin, että aikalailla suurelle osalle kestävyysurheilijoita tuo ihan kuuluu ohjelmaan.

Tehdäänkö se sitten paasto vai matalan hh saatavuuden harjoittelulla erilaisin variaatioin ei ole varmaaankaan oleellista. Se pointti on siinä, että tuota kulminaatio pistettä voidaan ravinnon ajoittamisella ja harjoittelulla siirtää.
 
Eikös tämä nyt käytävä debatti ole juuri sitä Noakesin ja kumppaneiden esittämää asiaa...


View: https://youtu.be/-mWrH2tzVjs


Tosin Noakeskin on kai nykyään sitä mieltä, että aivan huipputason ultraurheilijat hyötyvät rajatusti hiilareista. Muiden kannalta sillä ei ole mitään väliä, sillä rasva-adaptoituneet kykenevät polttamaan rasvaa kovillakin tehoilla ja ennen kaikkea nämä harrastelijat sillä teholla, jolla he kykenevät suorituksen viemään loppuun.
 
Lähinnä hiilarin määrästä tuossa väitellää. Kukaan ei varmaan ole eri mieltä siitä, etteikö urheilusuorituksessa tarvita hiilaria siihen optimaaliseen tulokseen. Eikä kukaan ole varmaankaan eri mieltä siitä, että tehokas aerobinenkunto ja rasva-aineenvaihdunta olisi hyväksi kestävyysurheilussa.
 
Varmaan yks syy miksi keto ja carnivore toimii monella autoimmuunisairauksiin.


Screenshot_20210623_071925_com.android.chrome.jpg
 

Conclusion: This is the first report of confirmed IDH1-mutant GBM treated with KMT and surgical debulking without chemo- or radiotherapy. The long-term survival of this patient, now at 80 months, could be due in part to a therapeutic metabolic synergy between KMT and the IDH1 mutation that simultaneously target the glycolysis and glutaminolysis pathways that are essential for GBM growth. Further studies are needed to determine if this non-toxic therapeutic strategy could be effective in providing long-term management for other GBM patients with or without IDH mutations
 
Jos ketolla yrittää nostaa kehonpainoa, niin kuinka ylös proteiinit uskaltaa nostaa? Oma paino noin 80kg ja 3500kcal olis tarkoitus vuorokaudessa syödä.
 
Jos ketolla yrittää nostaa kehonpainoa, niin kuinka ylös proteiinit uskaltaa nostaa? Oma paino noin 80kg ja 3500kcal olis tarkoitus vuorokaudessa syödä.
Kui paljo luulet saavasi hyötykäyttöön ?
Perus 2xOP aivan kepoon/normaali voimaurheilijalle millävaan valiolla, 3x ei vielä oo ihan sairasta munuaisille ja sekin ois alle 1k kaloreista, en usko että rupeaa muuttumaan hiilariksi silloinkaan, jos haluat vetää enempi kuin sen ~2xop niin nosta kerralla siihen mitä haluat ja kuulostele oloa ja ota ketoainemittauksia, tosta 3sta ylöspäin en osaa sanoa kun en oo ite kokenut 2x enempää tarviivani juurikaan ja 4 en ole koskaan vain sattumalta nähnyt käytetyn.
5stä sanoivat ettei oo enää hyvä munuaisille ja tarvii muutenki anaboliset ettei tuu kaakelina sekin ulos mikä ei mee väärään osoitteeseen.
 
Back
Ylös Bottom