Keskustelua silikoneista yms. muusta kauneuskirurgiasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Faidra
  • Aloitettu Aloitettu
On siis hyväksyttävää, että pienirintainen haluaa takaisin pienen kuppikokonsa, mutta ei hyväksyttävää, että suurempirintainen haluaa takaisin suuremman kuppikokonsa (vaikka sitten kirurgin kautta)? Yhtä lailla sitä nainen on tottunut siihen omaan kokoonsa ja sinut sen kanssa. Pienirintaiselle imetysajan rinnat voivat olla kauhistus, suurempirintaiselle laihdutuksen jälkeinen lattarinta ihan yhtä inhottava kokemus.

Ihan mielettömän terävä pointti, Faidra! Periaatteessahan kyse on aivan samasta asiasta! Onko se sitten niin, että isojen rintojen "inhottavuutta" voi perustella sillä, että ne häiritsevät elämää, urheilua, nukkumista, liikkumista, voivat aiheuttaa niska ym särkyjä, jolloin paluu siihen omaan pienempään kuppiin on helpotus. Kun taas isoja, dietin takia kuihtuneita rintojaan surevalla ei ole tällaista haitta/terveysperustetta, joka ikään kuin oikeuttaisi kaipaamaan "omaa" kokoa takaisin? Kysehän on silloin juuri näistä ulkonäkö/identiteetti/turhamaisuus -syistä.

Hyvä thread.
 
Täytyypi sanoa muutama sana täältäkin. Henk.koht. ovat omat kauneusihanteeni olleet jo ikuisuuden jotenkin "omia" eli enpä piittaa tisseistä tuon taivaallista. Aina jaksaa ihastuttaa selkeää lihasta ja verisuonia oleva naisen kroppa, jonka maitorauhasetkin ovat silkkaa tiukkaa lihaa. Haluaisin itsekin päästä b-rinnoista siihen ihanaan tilanteeseen, jossa rintaliivien käyttö tulisi tarpeettomaksi. Miesten ja naisten mielipiteistä suhteessa kaikkeen naiselliseen ulkonäköön voin sanoa vain: EVVK.

Vaihdetaanko?

Tissit ovat nyt 66kg painavana a-kupit. Jos laihdutan 5-6kg, rintoja ei enää juurikaan ole. Todella "viehättävän" näköistä, kun takamus on kuitenkin leveämpi kuin Esterillä... :itku:

Mielenkiintoista on tuo erilaisten "alibien" etsiminen silvojen hankkimiselle: kehon tasapainottaminen kilpailullisesti, itsetunnon koheneminen, jne. Mikä noiden lauseiden sisältö edes oikeasti tarkoittaa?jostain ulkoa tullutta määrittelyä, joka on bodymaailmassa ja muutenkin juurtunut niin tavanomaiseksi, että se koetaan muka omasta itsestä ja omasta tahdosta lähtöisin olevaksi, vaikka kysymys on kokonaisuudessaan hyvin robottimaisesta ja luonnottomasta suhtautumisesta koko ihmiskehoon.

Hmm... Itse olen ajatellut hankkivani silikonit, joiden jälkeen kuppikokoni olisi B. Sitä isompia en tahdo.

Syitä? Kai niitä löytyy. A-kupit ovat hankalat, sillä topit eivät näytä päällä miltään. Rintaliivejä ja sporttiliivejä on hankala pitää. Vatsa näyttää isommalta kuin onkaan, samoin takamus.

Miksi juuri b-kuppi? Koska minusta b-kuppi ei ole vielä liian iso. Pelkään, että C-kupit alkavat jo roikkua ja ovat rumat. Tahdon kuitenkin, että rintani ovat terhakkaat enkä ole nähnyt moniakaan pystyjä c-kuppeja luonnossa (verrattuna tietysti omiini, mikäs niitä a-kuppeja roikottaisi kun painovoima ei vaikuta näin pieneen massaan :lol2:). B-kuppi olisi - minusta - kuitenkin jo naisellisempi ja seksikkäämpi. Sen lisäksi yhden kuppikoon suurennus näyttää minusta vielä melkoisen aidolta.

Jokainen hankkikoon silikonit jos haluaa, mutta jotenkin se tuntuu niin lyhytnäköiselle ajattelulle; jossain vaiheessa ne kuitenkin joudutaan käsittääkseni uusimaan eli uusi leikkaus. Fittness/body ura ei jatku ikuisuuksiin- elämä heittelee...no, ehkä carpe diem-asenne pätee implanttien hankintaan, mutta 80v ja silikonit?! Ehkä nää on tyhmiä perusteluja, koska ei mulla ole mitään antipatiaa silikoneja vastaan-kuten sanottu, jokainen tekee niinkuin haluaa..tai luulee haluavansa.

Silikonit voi poistaa, jos niihin kyllästyy. En minä aio olla implanttien kanssa 80-mummona, jos silloin ylipäätään elän.
 
Mutta hampaat... Haluaisin suorat hampaat. Kuka tietää mistä ja miten saa suorat hampaat (raudat ei auttaneet)? Tänne neljä etuhammasta, kiitos! Eiku tosissaan, mistä noita korjaushommia voi kysellä?


Täällä sama homma, ylärivistö hieman "ristissä". Itse oon menossa parin viikon päästä korjaukseen tampereella ja suunnitelma on että hampaat hiotaan suoraks riviks ja päälle laitetaan pinnoite. Mikäli haluat voin kertoo sitten jälkitunnelmia ja antaa kyseisen lääkärin numeron privalla:)
 
Sunin kanssa samoilla linjoilla :). Itseasiassa kuitenkin luulen, että kisadieetti on paljon rankempi koettelemus isotissisille. Muutos jostain C:stä A:han voi olla henkisesti koettelevaa, isorintaisilla kun nuo tissit ovat näistä kirjoituksistakin päätellen iso tekijä naisellisuudessa. Näin pienempirintaisena sitä on varmaan etsinyt aina muitakin tekijöitä ja tavallaan se ajatus ihannekropastakin on muodostunut enemmän sporttisen timmiksi ja lihaisaksi, ehkäpä jonkun mielestä jopa hieman poikamaiseksi, kuin naisellisen kurvikkaaksi.

Itse pystyin käyttämään samoja B-kupin rintsikoita läpi dieetin, vaikka rasvaa päältä jonkin verran kuoriutuikin, onneksi on ilmeisesti rintafileissä kuitenkin sen verran hyvin lihaa. Ja pienirintaisten etuna on myös se, että rinnat säilyttävät muotonsa hyvin ja välttyy tuolta koirankorva-ilmiöltä.

Mitä puolestaan tulee threadin varsinaiseen aiheeseen, silikoneihin, en ole kovin vakavasti harkinnut. Myönnän että ajatuksena tuo on joskus mielessä käynyt, lähinnä juuri sen takia mitä vilma-liinakin sanoi, fitnesissä tavoiteltavan fysiikan tasapainottamiseksi. Itselläni myös lapset kuuluvat tulevaisuuden haaveisiin, joten harkitaan niitä silikoneja uudestaan vasta sitten kun nähdään, miten raskaus ja imetys on tissejä muokannut :).

Pienenä mutinana on pakko lisäksi sanoa, että silikonirintoja vakavasti harkitsevien kannattaa suhtautua kriittisesti tällaisiin keskusteluihin. Tuo toimenpide ei kuitenkaan ole täysin riskitön ja ne, joilla jotain ongelmia on ollut tai muuten vain ovat tyytymättömiä lopputulokseen, eivät välttämättä aina halua siitä puhua esimerkiksi tällaisella forumillakaan.



Samaa mieltä. Sporttisen timmi ehkä hiukan poikamainenkin (mielellään rehellisellä urheilulla hankittu, milja heino:kuola: ). Tissit on kuitenkin
iso osa naiseutta, paitsi omaani:D Rinnat on osana kauneutta ja osaa imarella kehon muotoja. On myös totta että silareiden laiton myötä tulee niistä mukana vastuu.
 
Tähän aiheeseen liittyen haluaisin tietää, onko joku ihan rinnaton punttimimmi sinut kroppansa kanssa. Sillä jos on, se on todella hatun noston arvoinen juttu tämän päivän yhteiskunnassa!:worship: OLöytyykö täältä joku pikkupojan rintavarustuksen omaava itseensä tyytyväinen nainen?

En ole kisaava mimmi, joten esteettisyysnäkemykseni ei ehkä edusta palstan valtavirtaa, ja juuri nyt rintavarustustakin on kesälihomisen seurauksena, mutta kun olen pari kertaa laihduttanut, niin rintojen pieneneminen on ollut aina pelkästään myönteinen juttu. Rinnoista ei ole erityisempää hyötyä imetyksen ohella, ja imetys onnistuu yhtä hyvin pienillä kuin suurilla. Juokseminen ja pomppiminen on mukavampaa, kun rinnat ovat pikku-a-kuppia.
 
Mutta hampaat... Haluaisin suorat hampaat. Kuka tietää mistä ja miten saa suorat hampaat (raudat ei auttaneet)? Tänne neljä etuhammasta, kiitos! Eiku tosissaan, mistä noita korjaushommia voi kysellä?

Kuin myös :) Hampaita voi suoristaa rautojen lisäksi kuorilla (laminaatit tai posliinikruunut).

Suomessa laminaatit on noin 300-400e/kpl. Posliinikruunujen hintoja en tiedä. Tallinnassa on puolet halvempaa kuin Suomessa jopa niissä hyvin mainostetuissa firmoissa.
 
Mun eräs ystävä kävi leikkauttamassa nenäänsä pienemmäksi jo 16 vuotiaana. Vanhempien suostumuksella ja takauksella otti itselleen lainan ja lähti veitsen alle. 24 vuotiaana oli laina maksettu pois. Sitä kun oltiin kiusattu niin paljon isonenäisyydestä, halus kerrankin kävellä kadulla ilman tuijottelua. Hassu juttu kun siitä on näin jälkeenpäin jutellut, niin sanoi, että joskus miettii että olis pitänyt käydä amerikoissa leikkaamassa koska siellä ne on paljon "rohkeampia" noiden leikkausten ja muotoilujen kanssa - "tyyliin, tehdään vaikka iso muutos nenän muotoon, kunhan lopputulos näyttää hyvältä", että scandinaaveissa pyritään just enemmän sellaiseen discreettiin tulokseen - tyyliin "pienennetään nenään juuri ja juuri sen verran että se ei ole enää häiritsevä".

Itsestäni voin sanoa, että aina pienestä pitäen huutanut teini angsteihin saakka, että jos mun rinnat kasvaa yhtään isommaksi A:stai tai pienestä B:stä niin käyn leikkaa ne takas pieneks - tykkäsin niistä niin paljoni:D Nyt on ollut sit mielenkiintoista huomata, että kun sairauden takia lihoi paljon ja rupes tulee rintavarustusta ja nyt kun on laihtunut niin tilalla on huomattavast "lapasmaisemmat" varustukset, jotka ei yhtään täsmää siihen kuvaan minkälaiset mä haluisin et ne olis. En oo vielä menossa veitsen alle, koska haluun nähdä miltä ne tissit näyttää eka kun saan itseni optimaali painoon (tietenkin), mut jos ne yhtään tosta lapasemmaksi menee, niin sit kyl taitaa olla joku muovaus/"kohennus"/nosto/pyöristys edessä. Ikävä niitä aikoja kun pystyi kesähelteillä kävelemään ilman rintsikoita ja silti ne näytti pirun hyvältä.

Ihanaa, et ne jotka on sellaiset ottanut on uskaltautunut kertomaan mielipiteistään ja kokemuksistaan kyseisestä asiasta:thumbs:

Oma henk koht mielipide on kyllä aika lailla tuolta "liberaalimmasta" suunnasta - mikäs siinä jos haluaa itseään modifoida jos tajuaa siihen liittyvät riskit ja on käynyt läpi tietyt "henkiset toimenpiteet" "filosofiset katsaukset" ja mietinnät, et se on oikeesti sitä mitä haluaa ja kohtaa myös ne omat syynsä siihen jne.

Jos mulla olis nyt heti tässä ja nyt rahaa, niin kävisin saman tien valkaisuttamassa ja pinnoittaa mun hampaat oiken urakalla, kävisin imemässä leuan alta tulevan heltan pois ja poistaisin reidestä olevat jo 11-vuotiaana tulleet "suonet" pois. Se jälkeen olis bueno ja tyytyisin vaan lisäämään tatuointeja;) Tissejä vielä tarkkaillaan mitä niiden kanssa tehdään;)
 
Jos mulla olis nyt heti tässä ja nyt rahaa, niin kävisin saman tien valkaisuttamassa ja pinnoittaa mun hampaat oiken urakalla, kävisin imemässä leuan alta tulevan heltan pois ja poistaisin reidestä olevat jo 11-vuotiaana tulleet "suonet" pois. Se jälkeen olis bueno ja tyytyisin vaan lisäämään tatuointeja;) Tissejä vielä tarkkaillaan mitä niiden kanssa tehdään;)

:D Ihanasti sanottu " tissejä tarkkaillaan"
 
Jatkan sitä vielä. Onhan toki ns. "tissimiehiä", mutta sitten on myös näitä "persemiehiä", jotka tykkää enemmän että peppu on hyvä. Eli kaikki ei tissien perään ole.

Lisää:offtopic: : mulla mies selän perään. Eli kaikkein tärkein on se selän lihasten muodostama piirto selässä jatkuen perseen kaareen. Tisseillä ei niin väliä. Valitan vielä :offtopic: oli pakko.:nolo:
 
Tuli tosta hammaskeskustelusta edellisel sivul mieleen, ni itel ollu kans haaveis käydä laittaa jonkunlaiset kuoret. Hampaista lähteny kiille jonkunverran ja muutenki rumat. On oiottu jnejne, mut pirun keltaset ja pirun kärsineet. Hammaslääkäri joskus sanoki, et jos toi kiille viel yhtään tost lähtee ni pitäs jotkut kuoret laittaa.
 
Luin keskustelun alusta loppuun ja mielenkiintoista tekstiä...

Itse olen kärsinyt rinnoistani viitisen vuotta. Olen imettänyt tyttäreni, jonka jälkeen rintani eivät enää kauniisti sanottuna olleet entisensä. Ennen ollut C-kuppi ja nyt B, mutta tuo maan vetovoima niihin vaikuttaa, koska paino putosi synnytyksen jälkeen 20 kg niin nopeasti (rintojen koolla ei niin väliä). Itseasiassa en edes enää muista millaiset tisuni ovat joskus olleet. Olen aina ollut silikoneja vastaan, mutta kun olen näitten tissien kanssa yrittänyt jo viis vuotta tulla toimeen ja se ei ole onnistunut niin olen alkanut niitä harkitsemaan. Ajatus leikkauksesta vaan pelottaa ja tämän hetkinen rahatilanne (opiskelija) on mikä on, joten en ole vielä vakavasti harkinnut asiaa, mut kyl se tuolla päässä koko ajan joku muistuttaa etten ole näihin tyytyväinen :( Jotenkin tuntuu että nämä tissit eivät ole ne minun oikeat ja haluan niitä korjata, vaikka hölmöltä kuulostaa :D Niin voihan sitä kauniisti ajatella että niissä näkyy elämä ja ei se tietenkään sinänsä haittaa, että ne imetyksen takia ovat veltostuneet, mutta jos ne ei itseltä tunnu hyvältä ni ne ei vaan tunnu ja asialle ois silloin varmaan ihan hyvä tehdä jotain??
 
itse en välitä leikellä naamaani tai muutakaan vaikka jotkut viat häiritsevätkin.
hampaani ovat sensijaan ollut jo vuosia aivan kamalat. ei siinä muuta mutta etuhampaat ovat kuin jäniksen, etuhampaiden välissä ainakin 2mm rako, hampaita vinossa ja ne kellertää teenjuonnin takia (jo nuorena join paljon teetä)

hirveä kipukammo vaivaa. kun olin viimeksi reikiä korjauttamassa niin pelkkä nukutus maksoi 300e koska en pysty valveilla olemaan ko. operaation aikana.
hieman pelottaa hakeutua hoitoon mutta toisaalta olisi ihana vihdoin olla häipeilemättä hampaitani
 
Onko jollakin tietoa seuraavsta:

Olen ajatellut vihdoinkin leikkauttaa nenäni. Kyseessä on osittain korjaava toimenpide vamman jälkeen. Voisi se noinkin jäädä, mutta haluaisin toisaalta omani takaisin. Ongelmana on vain se, että leikkausjälkeä tulee myös päällepäin, jolloin pelkona on arpi. Kuinka hyvin arven voi odottaa paranevan nenän päällä, kun yleensä arvet ovat parantuneet ihan kohtuullisen hyvin?

Saako meileillä vaaleita kasvojen arpia hyvin piiloon?
 
Entä jos tisseissä koko eroa?

Itselläni on toinen rinta olematon, kun taas toinen on melkein B-kuppikokoa.
Rinnat kehittyivät muutenkin myöhään, vasta yläasteen lopulla. Kun huomasin, että toinen jää kokonaan kehittymättä olin täysin maassa. Nuorelle tytölle rintojen kasvaminen oli elämääkin tärkeämmältä tuntuva asia, joten häpesin itseäni suuresti. En mennyt mihinkään yhteisiin saunailtoihin, uimaan tai rannalle. Olin myös varma, että kukaan poika ei tule ikinä kiinnostumaan minusta. Välillä halusin laihtua, että isompi rinta pienenisi samankokoiseksi kuin pieni, ja välillä taas lihotin itseäni siinä toivossa, että pienempi rintani kasvaisi. Paino vaihteli, rinnat ei.

En kehdannut kertoa asiasta edes äidilleni, jonka kanssa keskustelimme asiasta vasta pari vuotta sitten. Hän ei ollut kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, kun käytin rintaliiveissä aina toppausta toisessa kupissa. Muutaman ystäväni kanssa puhuimme kerran asiasta iltana, jolloin itkimme yhdessä kaikkien omia ongelmia. He tukivat minua ja lohduttivat, että jos en jollekin omana ihanana itsenäni kelpaa, niin sellaiset tyypit saavatkin mennä. Olen edelleen onnellinen siitä illasta ja että ystäväni olivat niin ymmärtäviä.

Olen päättänyt, että en ikinä aio tehdä mitään rintojenparannusleikkausta. Koen, että tämä poikkeavuus vahvistaa minua, sillä joka päivä hyväksyn itseni yhä paremmin juuri sellaisena kuin olen. Tässä on auttanut myös rakkaani, joka oli myös ensimmäinen poikaystäväni. Hän kysyi kerran, miksi rintani ovat eriparia, jolloin selitin, että ei siihen ole erityistä syytä, vaan, "niistä vaan tuli tällaiset":) Sanoin, että asia on ollut minulle ongelma, mutta hän sanoi, että hänestä rintani ovat kauniit. Yksi syy, miksi rakastankin tätä henkilöä on, että hän pitää minusta juuri tällaisena ja on opettanut myös itseäni siinä.

Välillä, kun emme seurustelleet ja minulla oli muita poikaystäviä, heistä kukaan ei sanonut rinnoistani mitään. Sekin opetti, että nainen ei ole nainen vain rintojensa takia, vaan persoona ratkaisee.

Nykyään käyn normaalisti saunomassa ja uimassa, mutta käytän yhä rintaliiveissä toppausta. Tämä siksi, että en jaksa ihmisten ihmettelyjä ja sääliviä katseita ("onkohan sillä jo noin nuorena leikattu rintasyöpä?!" yms.) ja koska vaatteet vaan yksinkertaisesti istuvat paremmin.:D

Naisellisuuteni ei ole rinnoissa, vaan tavassa kantaa itseäni, kävelyssä, käytöksessä ja persoonassa. Tulevaisuudessa toivon, että voin imettää itse lastani, jos se vaan on mahdollista. Muuta en rinnoiltani enää halua vaatia.:)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
En tosin väitä että rintojen koko olisi minulle tai kenellekään muullekaan ainoa tai tärkeinkään itsevarmuuden osatekijä - kuitenkin "rintojen saaminen" vaikutti kohdallani positiivisesti.
Samalla tavalla olen itsekin kokenut asian.

Itselleni laitettiin pari vuotta sitten pyöreän malliset implantit enkä leikkauspäivästä tähän hetkeen ole asiaa katunut päinvastoin:) Ei itselläni aikaisemminkaan ollut rintojen koko (kuppikoko suureni implanttien myötä b:sta c.hen) tai muoto ongelma, silikonien ottaminen vain oli pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa ja sitä tarkkaan harkittuani päätin sitten toteuttaa sen, mitä olin halunnut.
Leikkaus sujui hyvin eikä operaation jälkeen ilmennyt komplikaatioita eikä muitakaan ongelmia.

Kyllä implanttien ottaminen ainakin minulle toimi piristysruiskeena (ja vaikutus jatkuu edelleen kahden vuoden jälkeenkin:) ) toi juuri sen pienen mutta niin tärkeän lisän itsevarmuuteeni.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Rintojen "eriparisuus" on hyvin tavallista.

Tiedän, että se on tavallista, mutta jos toinen rinnoista on vaikkapa kokoa B ja toinen C, niin sitä ei huomaa yhtä selvästi kuin, että toinen rinta on esim. B ja toista ei ole lainkaan. Muodon erilaisuuden tai rintojen eri korkeudenkin saa hyvin feidattua liiveillä ja vaatteilla. Vaikka eriparisuus siis onkin tavallista, niin usein sitä ei ulkopuoliset huomaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom