Mulla on jäänyt useitakin unia mieleen niin lapsuudesta kuin myöhäisemmiltä vuosilta.
Tuohon unien näkemiseen. Ihmisen uniahan menee sykleissä ja ensimmäiset muutamat tunnit on syvempää unta (non-rem, tasot 1-4, jolloin unia ei esiinny juurikaan. Uni alkaa keventyä aamuyötä/aamua kohti ja noin 1,5 välein siirrytään lähelle valvetilaa, REM-uni eli vilkeuni lisääntyy. Osa ihmisistä, kuten meikä, herää helpostikin näissä vaiheissa ja osa taas ei. Eli suurin osa unista esiintyy enemmän tuolloin mutta veikkaa, että esim. tää tyyppi, joka näkee unet ennen vessareissua, on luultavasti siirtynyt ekaan REM-jaksoon ja siitä kevyeen uneen ja valvetilaan.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/11/RLS-Schlafmuster.png
Nyt ettei ihan pelkkää asiatekstiä, niin mun elävin unimuisto lapsuudesta on about vuodelta 1991. Mummo oli jo silloin sairaalassa. Heräsin yksi yö, siis aukaisin silmät ja näin mummon istumassa mun sängyn jalkopäässä. Alkoi pelottaa ihan kauheasti ja suljin silmät. Avasin uudestaan ja näin pelkkää mustaa ja pääkallon. Se vasta pelottikin ja taas silmät kiinni. Sen jälkeen näin vaan normaalin huoneeni. En kyllä edelleenkään tiedä oliko tuo unta vai ei. Mummo kuoli aika pian tuon jälkeen.
Mä nään usein aika villejä unia, ne on mun mielestä ihan mahtavia. Esim. Kylpyammeella voi ihan hyvin mennä rautatiekiskoja pitkin. Eripituisia viikonloppumatkoja varten oli vieläpä erilaisia ammeita, isommat ammeet pidempiä reissuja varten.