Kauppakorkeaan 2012

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja earth
  • Aloitettu Aloitettu
Onkos täällä kukaan tehny sillai, et ku ei varmaks tiiä pääseekö sisään, nii hakee varalta johonkin "helpompaan" ja lukee sit tyyliin ekan vuoden vain sivuaineena kauppatieteitä? Ja jos on, nii mihin aloille vai onko näillä käytännössä mitään väliä? Joensuu itellä tulee olemaan ykkösvaihtoehto. Taikka sit toisena vaihtoehtona minkälaista on avoimessa lukeminen? Ite oon tätä suunnitellu, ku en mikään megaluokan oppilas ole. Lukiossa ka about kasi ja jotkut M paperit, mut luin kans aika paljo, et en oo mikään älyttömän lahjakas oppilas. 2010 kesällä kävin kattelemassa minkälaiset nuo pääsykokeet on, mut sillon en lukenu käytännössä mitään. Nyt sitten intistä vuoden pestiltä kotiuduttiin, nii saapi nähä miten lukeminen lähtee käyntiin. Tarkotus ois alotella ens viikolla ja töitäki pitäs ettii, nii aika tiivis kevät tulee.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Joey Jordison sanoi:
Onkos täällä kukaan tehny sillai, et ku ei varmaks tiiä pääseekö sisään, nii hakee varalta johonkin "helpompaan" ja lukee sit tyyliin ekan vuoden vain sivuaineena kauppatieteitä? Ja jos on, nii mihin aloille vai onko näillä käytännössä mitään väliä? Joensuu itellä tulee olemaan ykkösvaihtoehto. Taikka sit toisena vaihtoehtona minkälaista on avoimessa lukeminen? Ite oon tätä suunnitellu, ku en mikään megaluokan oppilas ole. Lukiossa ka about kasi ja jotkut M paperit, mut luin kans aika paljo, et en oo mikään älyttömän lahjakas oppilas. 2010 kesällä kävin kattelemassa minkälaiset nuo pääsykokeet on, mut sillon en lukenu käytännössä mitään. Nyt sitten intistä vuoden pestiltä kotiuduttiin, nii saapi nähä miten lukeminen lähtee käyntiin. Tarkotus ois alotella ens viikolla ja töitäki pitäs ettii, nii aika tiivis kevät tulee.
Click to expand...

Aika monikin noin tekee, trellä "normaalisti" mennään matikkaa lukeen tai tietojenkäsittelytieteisiin joka on vuodesta toiseen tainnu olla yks helpompia päästä sisään, sitten luetaan kauppiksessa ainakin peruskursseja. Jos sulla Joensuu on ykkösenä niin pistäsin kaikki panokset sinne ja lukisin 4 mielenkiintosinta/helpointa kirjaa mennen heittämällä sisään. Joensuun pisterajat on sen verran alhaset et sinne pitäs kyllä ekalla yrittämällä päästä ilman suurempia hankaluuksia :)

Kerrostalo kävin viime keväänä tuolla Jyväskylän kansiksen pääsykokeessa kans ja siitä ei kannata tosiaan hirveesti stressata, se oli 80-90% sama koe mikä edellisenä vuonna ja joka löytyy netistä. Anto Jyväskylän kauppakorkeakoulusta aika ala-arvosen kuvan, kun eivät viitsi edes koetta uusia :/ Muutenkin kysymykset huomattavasti helpompia kuin yhteisvalinnassa. Kirja on uusin painos.

Olen noista tiivistelmistä sun muista viikon kahen kuluttua uudelleen yhteyksissä, jollen ole saanu niitä pakettina menemään. "e. Onkos noita tiivistelmiä ja kysymyksiä saatavilla jossain?" Valmennuskurssithan noita myy erikseen. Itelle kertyny 3v aikana niitä ite ostettuna ja kavereilta saatuna melkonen pino.
 
Antakaas vinkkejä mitä tässä nyt kannattas tehä: oon jonkun verran yrittäny tuota tun kvantitatiivisen analyysin laskuja laskeskella ja asioita päntätä, mutta jo näin alkuvaiheessa alkaa tuntua siltä, että tuota asiaa on niin älyttömästi ja mikään ei tahdo onnistua. Perus derivoinnit ja logaritmit ym vielä onnistuu, mutta melkein siihen se sitten jää. Kuinka paljon tähän nyt olis järkevää vielä uhrata kallista lukuaikaa? Pitäskö suosiolla jättää todella vähälle lukemiselle ja panostaa muihin kirjoihin vähän enemmän? Laskentatoimen kirja ois enää jäljellä enkä tiedä yhtään mitä siellä on tulossa...
 
Laskentatoimesta saa oman kokemuksen mukaan helpoimmat pisteet. Mulla oli lukiossa lyhyt matikka E ja en kyllä tota matikkaa osannu valmennuskurssista huolimatta. Ehkä kannattaa ne helpoimmat jutut sieltä matikasta opetella kun varmasti kokeessakin on jotain helppoja kysymyksiä siitä.
 
earth sanoi:
Antakaas vinkkejä mitä tässä nyt kannattas tehä: oon jonkun verran yrittäny tuota tun kvantitatiivisen analyysin laskuja laskeskella ja asioita päntätä, mutta jo näin alkuvaiheessa alkaa tuntua siltä, että tuota asiaa on niin älyttömästi ja mikään ei tahdo onnistua. Perus derivoinnit ja logaritmit ym vielä onnistuu, mutta melkein siihen se sitten jää. Kuinka paljon tähän nyt olis järkevää vielä uhrata kallista lukuaikaa? Pitäskö suosiolla jättää todella vähälle lukemiselle ja panostaa muihin kirjoihin vähän enemmän? Laskentatoimen kirja ois enää jäljellä enkä tiedä yhtään mitä siellä on tulossa...
Click to expand...

Jos pitäis jostain veikata kysymys matikan puolelta niin se olis joustoista ja toisena ehkä jotkut perus lineaariset optimoinnit.
 
earth sanoi:
Antakaas vinkkejä mitä tässä nyt kannattas tehä: oon jonkun verran yrittäny tuota tun kvantitatiivisen analyysin laskuja laskeskella ja asioita päntätä, mutta jo näin alkuvaiheessa alkaa tuntua siltä, että tuota asiaa on niin älyttömästi ja mikään ei tahdo onnistua. Perus derivoinnit ja logaritmit ym vielä onnistuu, mutta melkein siihen se sitten jää. Kuinka paljon tähän nyt olis järkevää vielä uhrata kallista lukuaikaa? Pitäskö suosiolla jättää todella vähälle lukemiselle ja panostaa muihin kirjoihin vähän enemmän? Laskentatoimen kirja ois enää jäljellä enkä tiedä yhtään mitä siellä on tulossa...
Click to expand...
Ei sitä asiaa nyt niin paljoa ole. Katso aikaisempien vuosien kysymyksiä, niin huomaat, että aika sitä yhtä ja samaa siellä kysytään. Taisin johonkin aikaisempaan viestiin jotain tärppejä ehdottaakin. Loppujen lopuksi tuossa ei hirveän syvällistä matematiikkaa tarvita, lähinnä kykyä poimia paskan kirjan seasta oleelliset asiat. Esimerkiksi jonkin pareto-optimin laskemisesta selviät ala-asteen toisen luokan oppimäärällä, jos vaan tiedät mikä on pareto-optimi. Samaa koskee min-max - periaatetta. Tai pystyt erottamaan konkaavin ja konveksin funktion toisistaan, jos vain katsot kirjasta mitä ne ovat. Lineaarisen optimoinnin graafinen ratkaisu on helppo ja looginen kunhan sen jaksaa käydä pari kertaa paperilla läpi. Ja koska kokeessa on käytössä vain nelilaskin, niin vaativimpien laskujen ohi voi melkeinpä hypätä. Jouston kaava vaan takaraivoon alusta, konveksit ja konkaavit funktiot, lineaarisen optimoinnin graafinen ratkaisu ja sitten vain alleviivaustussin kanssa määritelmät läpi erityisesti viimeisestä luvusta. Sanoisin, että tehokkaasti lukien koko kirjan oppimäärän voi sisäistää jopa muutamassa tunnissa, sillä sivumäärästä huolimatta oikeaa asiaa on todella vähän.
 
Jos mietityttää opintojen kesto tai muuten vaan kiinnostaa esimerkiksi perhetilanteen takia tykitellä opintoja, niin kannattaa selvittää kuinka joustavasti kussakin paikassa pystyy opintoja suorittamaan. Joissain kauppatieteellisissä on esimerkiksi etenemisesteitä (et pääse aiheen jatkokurssille saamatta 1. kurssista kolmosta tms.) ja muuten vain hankala järkkäillä opintojen suorittamisia (määritellyt kurssien suoritusjärjestykset jne.). Esimerkiksi Joensuussa pystyi ainakin aiemmilla tutkintorakenteilla suht hyvin järkkäilemään paprut käteen vaikkapa alle kolmeen vuoteen. Opetukseen sisältöön Joensuussa en sitten otakaan kantaa ;)
 
Hyi helvetti tota matikan kirjaa :D Ite oon aina oppinu kaikki pitkan matikan asiat suht hyvin, jos oon vaa ite ajatuksella kaynyt ne lapi. Nyt ku 2v sitten paasin ylioppilaaksi niin en sen jalkeen oo noit logaritmet ja eksponenttei ja derivointei yms laskeskellut, niin on kylla niin vitun vaikee ymmartaa noit asioit ton kirjan perusteel ku ne on kerran unohtanut. Ihan ku tost ois tarkotuksel tehty mahdollisiman epaselva ja vaikeesti ymmarrettava :D tai sit oon vaa tyhmistynyt 2v aikana tosi paljon :( Pakko yritta vaa, koska ainoastaan toi eka luku on vaikee. sen jalkeen on pelkkaa kertaust mulle ku mediaanit, moodit yms on ihan kertuasta ja yksinkertaista kamaa.
 
Nikki rekisteröity..

Kauppiksen pääsykokeet ajatuksissa ensi kesälle ja valmennuskurssin kautta tarkoitus lähteä ponnistamaan. Valmennuskeskuksen kursseja on suositeltu ainakin muita hakukohteita ajatellen, mutta ilmeisesti kauppiksenkin kurssit ovat olleet ihan hyviä?

Hakupaikkakunta on vielä vähän auki. Hyvin todennäköisesti vuoden kuluttua tulee lähtö paremman puolison töiden perässä ulkomaille. Kaipailisikin eri oppilaitoksissa opiskelevilta tietoa siitä onko yleisenä käytäntönä se, että opintoja voi tenttiä vai kuinka yleistä kurssien/luentojen läsnäolopakko on missäkin kouluissa?
 
Kirjoitukset eessä ja sen jälkeen tarkoitus hakea kauppakorkeaan. Minkälaista lukusuunnitelmaa suosittelisitte ? Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa hankittu, mutta alkuun ei vielä päästy. Vaikutti aika puuduttavalta tekstiltä :D
 
harmaaeminenssi sanoi:
Hakupaikkakunta on vielä vähän auki. Hyvin todennäköisesti vuoden kuluttua tulee lähtö paremman puolison töiden perässä ulkomaille. Kaipailisikin eri oppilaitoksissa opiskelevilta tietoa siitä onko yleisenä käytäntönä se, että opintoja voi tenttiä vai kuinka yleistä kurssien/luentojen läsnäolopakko on missäkin kouluissa?
Click to expand...

Tampereella taitaa enimmäkseen olla vielä luennot ja lopputentti -suoritustapa käytössä, mutta jo aika moni kurssi etenkin laskiksen ja markkinoinnin puolelta järjestetään seminaarityyppisenä ja/tai monimuoto-opetuksena. Myös harjoitustöiden esittely luennoilla on yleistynyt. Kielikursseilla täytyy tietysti istua aika pirusti täällä, siinä mennä viilettää kolme-neljä vuotta helposti ennenkuin alkaa olla kielet suoritettu ja pääsee vähän vapaammin osallistumaan.
(Talousruotsi 6 op, B1+-taso, Talousenglanti tai -saksa 6 op, toinen vieras kieli väh. jatkokurssitasoisena 6 op, tieteellinen kirjoittaminen plus yrityksen kirjallinen viestintä 3 op _kandin_ tutkintoon). Maisteritason kielet sitten siihen päälle, että lycka till vero-oikeuden opiskelijat ;)
 
Ominous sanoi:
Esimerkiksi jonkin pareto-optimin laskemisesta selviät ala-asteen toisen luokan oppimäärällä, jos vaan tiedät mikä on pareto-optimi. Samaa koskee min-max - periaatetta. Tai pystyt erottamaan konkaavin ja konveksin funktion toisistaan, jos vain katsot kirjasta mitä ne ovat. Lineaarisen optimoinnin graafinen ratkaisu on helppo ja looginen kunhan sen jaksaa käydä pari kertaa paperilla läpi. Jouston kaava vaan takaraivoon alusta, konveksit ja konkaavit funktiot, lineaarisen optimoinnin graafinen ratkaisu ja sitten vain alleviivaustussin kanssa määritelmät läpi erityisesti viimeisestä luvusta. Sanoisin, että tehokkaasti lukien koko kirjan oppimäärän voi sisäistää jopa muutamassa tunnissa, sillä sivumäärästä huolimatta oikeaa asiaa on todella vähän.
Click to expand...
Noh, kyllähän tuossa se pari viikkoa meni päntätessä (ei nyt ihan joka päivä montaa tuntia kyllä ehtinyt lukemaan) ja kyllä se lopulta kannatti. :) Viimeisen luvun asiat (esim. käypien lukujen joukko tms.) ei vaan avautunu ja jäi nyt vähän auki. Mut nuo muut ylläolevat asiat oppi ymmärtämään kun vähän aikaa jakso miettiä ja piirrellä. Ehkä sitä vielä ennen koetta ehtii kertailla tärkeimpiä asioita.

Omasta mielestä ihan hyvässä tahdissa lukemiset etenee, vielä pitäs tuo laskentatoimen kirja hakea ja lukea läpi, jonka jälkeen aikaa jää vielä hyvin toiselle kierrokselle.
 
earth sanoi:
Noh, kyllähän tuossa se pari viikkoa meni päntätessä (ei nyt ihan joka päivä montaa tuntia kyllä ehtinyt lukemaan) ja kyllä se lopulta kannatti. :) Viimeisen luvun asiat (esim. käypien lukujen joukko tms.) ei vaan avautunu ja jäi nyt vähän auki. Mut nuo muut ylläolevat asiat oppi ymmärtämään kun vähän aikaa jakso miettiä ja piirrellä. Ehkä sitä vielä ennen koetta ehtii kertailla tärkeimpiä asioita.

Omasta mielestä ihan hyvässä tahdissa lukemiset etenee, vielä pitäs tuo laskentatoimen kirja hakea ja lukea läpi, jonka jälkeen aikaa jää vielä hyvin toiselle kierrokselle.
Click to expand...
Tsemppiä, siitä se lähtee. Rakettitiedettä se ei ole, vain erittäin huonosti kirjoitettu kirja. Käypien lukujen joukko liittyy muistaakseni juurikin siihen lineaariseen optimointiin. Eli rajoitusehtoina voi olla vaikkapa x>0 ja x<1, jolloin x:n käypien lukujen joukko ovat kaikki nollan ja yhden väliltä. Kahden muuttujan tehtävissä tulee toki vielä muuttuja y, jolloin rajoitesuorat rajaavat sisälleen kuvion, joka muodostaa käypien lukujen joukon. Sen voi sitten optimoida graafisesti viivottimen avulla eli asetat viivottimen tavoiteyhtälön mukaisesti ja liikutat sitä oikealle tai vasemmalle riippuen onko kyseessä minimointi- tai maksimointitehtävä ja selvität siten mikä leikkauspisteistä on ratkaisu. Tai sitten lasket kaikki mahdolliset ratkaisut, joita ei yleensä ole montaa, koska optimi on aina joissain leikkauspisteissä.
 
OT: Tehtävä liittyi monitavoitteisiin päätösongelmiin ja tehtävänantona oli "Piirrä käypien tavoitepisteiden (g1, g2) joukko G" Pisteet (x1, x2) toteuttavat ehdot -1< x1 <2 ja 3< x2 <5 (tai yhtä suuri kuin) ja maksimoitavat tavoitteet g1=1,5x1+x2 ja g2=-2x1+x2. Kyllä se tästä vielä aukeaa..
 
ibnz sanoi:
Kielikursseilla täytyy tietysti istua aika pirusti täällä, siinä mennä viilettää kolme-neljä vuotta helposti ennenkuin alkaa olla kielet suoritettu ja pääsee vähän vapaammin osallistumaan.
(Talousruotsi 6 op, B1+-taso, Talousenglanti tai -saksa 6 op, toinen vieras kieli väh. jatkokurssitasoisena 6 op, tieteellinen kirjoittaminen plus yrityksen kirjallinen viestintä 3 op _kandin_ tutkintoon). Maisteritason kielet sitten siihen päälle, että lycka till vero-oikeuden opiskelijat ;)
Click to expand...
Mitä pakollisia kielikursseja vero-oikeuden ja yritysjuridiikan lukijoille tulee? Kuvailisitko vielä vaikeustasoa?
 
S-kolmonen sanoi:
Mitä pakollisia kielikursseja vero-oikeuden ja yritysjuridiikan lukijoille tulee? Kuvailisitko vielä vaikeustasoa?
Click to expand...

Vero-oikeuden ja yritysjuridiikan kandin ja maisterin kieliopinnot. Eli nuo yllä luettelemani plus syventävät ruotsin ja englannin kurssit nimenomaan oikeustieteilijöille tarkoitettuna. Vaikeustaso on aika vaativa noilla Talous-alkuisilla kursseilla - kirjallisilla kursseilla ("moduuleilla") kotitöitä on viikottain ihan kiitettävästi pistemäärään nähden ja opetus on luonnollisesti tuolla kyseisellä kielellä. Esim. Englannin laudaturilla sai painia ihan tosissaan tehtävien kanssa (talousenkku kakkonen palauttaa aika rankasti maan päälle jos luulee olevansa hyväkin..), mutta joka kurssi on mielekäs ja opetushenkkunta puskee jengin kurssista läpi puoliväkisin, että no sweat. Aikaa pitää varata kyllä. Ei saa jännittää suullisia esityksiä ryhmän edessä - niitä tulee pelkästään kielikursseilla puolisen tusinaa helposti..
 
earth sanoi:
OT: Tehtävä liittyi monitavoitteisiin päätösongelmiin ja tehtävänantona oli "Piirrä käypien tavoitepisteiden (g1, g2) joukko G" Pisteet (x1, x2) toteuttavat ehdot -1< x1 <2 ja 3< x2 <5 (tai yhtä suuri kuin) ja maksimoitavat tavoitteet g1=1,5x1+x2 ja g2=-2x1+x2. Kyllä se tästä vielä aukeaa..
Click to expand...
Tämä on samaa kuin mistä äsken kirjoitin, mutta vain astetta monimutkaisempi. Tuo on vain suorien piirtelyä koordinaatistoon. Se on täysin samaa mitä olet tehnyt itsekin yläasteelta lukioon, mutta x:n ja y:n sijaan merkitset vaaka-akselin x1 ja pystyakselin x2. Sitten piirrät nuo rajoitteet eli pystysuorat viivat kohtiin -1 ja 2 vaaka-akselilla sekä vaakasuorat viivat kohtiin 3 ja 5 pystyakselilla. Nyt sinulla pitäisi olla jonkinnäköinen suorakulmio edessäsi. Sitten piirrät nuo maksimoitavat suorat g1 ja g2. Molempien käppyröiden pitäisi mennä tuon suorakulmion läpi. Optimi (Pareto??) voi olla näiden leikkauspiste tai jompi kumpi janoista tuon rajoitesuorakulmion sisällä. Se selviää vain laskemalla...

... näin asia muistaakseni ainakin menee, mutta suhtaudu skeptisesti. Melkein neljä vuotta aikaa, kun viimeksi näihin olen ajatusta uhrannut :)
 
ibnz sanoi:
Vero-oikeuden ja yritysjuridiikan kandin ja maisterin kieliopinnot. Eli nuo yllä luettelemani plus syventävät ruotsin ja englannin kurssit nimenomaan oikeustieteilijöille tarkoitettuna. Vaikeustaso on aika vaativa noilla Talous-alkuisilla kursseilla - kirjallisilla kursseilla ("moduuleilla") kotitöitä on viikottain ihan kiitettävästi pistemäärään nähden ja opetus on luonnollisesti tuolla kyseisellä kielellä. Esim. Englannin laudaturilla sai painia ihan tosissaan tehtävien kanssa (talousenkku kakkonen palauttaa aika rankasti maan päälle jos luulee olevansa hyväkin..), mutta joka kurssi on mielekäs ja opetushenkkunta puskee jengin kurssista läpi puoliväkisin, että no sweat. Aikaa pitää varata kyllä. Ei saa jännittää suullisia esityksiä ryhmän edessä - niitä tulee pelkästään kielikursseilla puolisen tusinaa helposti..
Click to expand...
Okei. Kiitos vastauksesta. Itsellä aloituspaikka ko. putkitutkintoon ja vähän korvaan särähti, tarvitseeko kauppatieteilijän lukea jokin vaativa virkamiesruotsi. Pitänee siis varautua lukuhommiin kielien osalta, mutta linja on muuten itseä kiinnostava, niin kai sitä voi asettua epämukavuusalueellekin. :) Ensimmäiseksi ja toiseksi vieraaksi kieleksi saksaa ja englantia (6 op). Myönnetään, että hiukan vielä hakusessa, mitä kaikkea tulevat opinnot tarkalleen sisältävät.
 
Back
Ylös Bottom