Kauppakorkeaan 2008
- Keskustelun aloittaja Nakertaja
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 15.3.2010
- Viestejä
- 31
Tokalla, tosin hain sinne tietotekniikka puolelle...Kauppatieteeseen kuitenki.
- Liittynyt
- 27.9.2009
- Viestejä
- 28
Ei ole tullut. Ei onnistu myöskään sähköpostin luominen vaikka tästä päivästä alkaen piti onnistua
- Liittynyt
- 16.5.2006
- Viestejä
- 1 562
Opiskelijanumero on, koska kävin avoimessa viime vuonna ja orientaatioviikolla saa lisää tietoa opintosuunnitelmasta (lähetin spostia sinne).
E: Sähköpostikin taitaa toimia.
- Liittynyt
- 18.8.2010
- Viestejä
- 2
Kirjoitin pitkän sepustuksen, mutta se katosi juuri bittiavaruuteen.
Tällä palstalla on ilmeisesti useita HSE:n entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, joten kokeilen kepillä jäätä, ja esitän muutaman bränikkää mursua askarruttavan kysymyksen. Vaatimattomana tavoitteenani on valmistua rahoituksesta 3-4 vuodessa, mutta projektin käytännön toteutus on vielä hämärän peitossa. Käsittääkseni suhteellisen monet kuitenkin valmistuvat alle viidessä vuodessa, joten jossain täytyy olla siitä tietoa.
Tässä on jotain mieleeni nousseita kysymyksiä, joihin en ole ainakaan vielä löytänyt vastausta. Miten kurssit kannattaa jaksottaa? Ekana vuonna joutuu varmaan käymään aika paljon syventäviäkin pääaineen kursseja vaikka ei ole sinne vielä valittu vai saako sen 120op täyteen sivuaineilla ja kieliopinnoilla? Mitä kaikkia kursseja voi suorittaa kirjatenteillä tai esseillä ja mistä tämän saa kurssikohtaisesti selville? Missä sivuaineissa yhdistyy kilpailukyky (kansainvälisillä) työmarkkinoilla (vai onko sivuaineilla siinä mitään merkitystä?) ja nopea suoritus? Kuka koululla neuvoo näissä asioissa?
Kävin opintotoimistolla, mutta sieltä jäi käteen tyhjä arpa. Kehottivat odottamaan orientaatioviikkoa ja puhumaan tutorin kanssa, mutta en ole vakuuttunut tämän olevan paras vaihtoehto. Olen todella kiitollinen kaikista muistakin vinkeistä, tiedoista ja kokemuksista asiaa koskien. Tällä hetkellä olen etsinyt tietoa hse:n nettisivuilta, opinto-oppaasta ja varjo-opinto-oppaasta.
Tällä palstalla on ilmeisesti useita HSE:n entisiä ja nykyisiä opiskelijoita, joten kokeilen kepillä jäätä, ja esitän muutaman bränikkää mursua askarruttavan kysymyksen. Vaatimattomana tavoitteenani on valmistua rahoituksesta 3-4 vuodessa, mutta projektin käytännön toteutus on vielä hämärän peitossa. Käsittääkseni suhteellisen monet kuitenkin valmistuvat alle viidessä vuodessa, joten jossain täytyy olla siitä tietoa.
Tässä on jotain mieleeni nousseita kysymyksiä, joihin en ole ainakaan vielä löytänyt vastausta. Miten kurssit kannattaa jaksottaa? Ekana vuonna joutuu varmaan käymään aika paljon syventäviäkin pääaineen kursseja vaikka ei ole sinne vielä valittu vai saako sen 120op täyteen sivuaineilla ja kieliopinnoilla? Mitä kaikkia kursseja voi suorittaa kirjatenteillä tai esseillä ja mistä tämän saa kurssikohtaisesti selville? Missä sivuaineissa yhdistyy kilpailukyky (kansainvälisillä) työmarkkinoilla (vai onko sivuaineilla siinä mitään merkitystä?) ja nopea suoritus? Kuka koululla neuvoo näissä asioissa?
Kävin opintotoimistolla, mutta sieltä jäi käteen tyhjä arpa. Kehottivat odottamaan orientaatioviikkoa ja puhumaan tutorin kanssa, mutta en ole vakuuttunut tämän olevan paras vaihtoehto. Olen todella kiitollinen kaikista muistakin vinkeistä, tiedoista ja kokemuksista asiaa koskien. Tällä hetkellä olen etsinyt tietoa hse:n nettisivuilta, opinto-oppaasta ja varjo-opinto-oppaasta.
- Liittynyt
- 23.3.2005
- Viestejä
- 513
- Ikä
- 36
Olen laskiksen opiskelija HSE:llä, joten osaan varmaan jotain vinkkejä antaa.
Rahiksen kurssien vaativuudesta tiedän vain sen verran, mitä olen itse käynyt. Olen käynyt muutaman kurssin, ja ne ovat kyllä suht vaativia olleet, ja sisältäneet myös ryhmätöitä yms. osioita.
3-4 vuodessa valmistuminen on kyllä mahdollista, mutta paljon kursseja pitää käydä "väärässä" järjestyksessä, eli joutuu tinkimään kurssien pohjavaatimuksista yms., mikä ei välttämättä hirveästi ongelmia aiheuta, jos opiskelukykyä löytyy. Nopeasti valmistuminen todennäköisesti poissulkee myös vaihdossa käynnin, työskentelyn opiskeluaikana (mahdollisesti myös kesätyöt) sekä sosiaalisen elämän :D Itse olen siinä perus viiden vuoden tahdissa, eikä noista mistään ole tarvinnut luopua.
Kursseja voi ekasta vuodesta lähtien käydä haluamassaan järjestyksessä, kaikille otetaan kyllä sisään (jollain pienellä syventävällä maisterikurssilla voi luennoitsija tietysti karsastaa mursua hieman). Kielten kursseissa on kuitenkin arvontasysteemi ilmottautumisessa, eli niitä ei helposti saa enempää kuin 2 per periodi, ja tämäkin vaatii jo suht hyvää tuuria. Noitakin voi kyllä yrittää sopia maililla kurssien pitäjien kanssa.
Kirjatenttejä ovat käytännössä kaikki kurssit, joissa ei ole muita osasuorituksia kuin tentti (100% tentti). Suoritustavan näkee weboodista jokaisen kurssin kohdalla. Mursukursseissa on tällaisia suht monta, lisäksi esim. matikan kurssit (80% tentti, 20% harkat) voi käydä vain tenttimässä. Kansainvälisyydestä en tiedä, mutta yleisesti on tiedossa, että yritysjuridiikan sivuaine on helpoin/nopein suorittaa, ja onnistuu kirjatenteillä lähes joka kurssilla.
Tiedonsaanti koululta/opintotoimistolta on kyllä usein todella vaikeaa. Tietoa on niin monessa paikassa, ja se voi olla ristiriidassa keskenään, lähteestä riippuen. Lisäksi koulun/opintotoimiston mielestä jokainen 6op kurssi sisältää saman työmäärän, ja kielten 3op kurssit puolet tästä työmäärästä, joka on tietenkin aivan bullshittiä.
En ehdi nyt enempää kirjoittaa, kysele jos jäi jotain epäselväksi...
- Liittynyt
- 18.8.2010
- Viestejä
- 2
Kiitos, viestisi auttoi suuresti jäsentämään asioita. Nopean valmistumisen eteen joutuu tietysti tekemään kovaa duunia sekä kompromisseja elämän muiden osa-alueiden suhteen. Suurin syy tavoitteeseen on se, että olen 24-vuotias, alan suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoani, ja työelämä houkuttelee tällä hetkellä jo enemmän kuin opiskelijaelämä. Vaihto ei hirveästi kiinnosta, koska olen viimeisten 4 vuoden aikana asunut pitkiä pätkiä ulkomailla. Uskon kuitenkin, että tehokkaalla ajankäytöllä (missä en ole aikaisemmin ollut mestari) pääsee pitkälle, ja balanssi opiskelun ja vapaa-ajan välillä on löydettävissä. Jos luuloni osoittautuu vääräksi tai motivaatio hiipuu, niin sitten otetaan iisimmin ja löysätään tavoitetta. Rahallisesti minulla ei ole tarvetta tehdä töitä opiskelun aikana tai kesäisin, mutta valmistumisen jälkeisten rekrymahdollisuuksien vuoksi kannattaisi kai ainakin joku summer internship hankkia.
Katsoin uudestaan opinto-opasta, ja ilmeisesti melkein kaikki rahoituksen kandivaiheen pääaineopinnot kuuluvat johonkin sivuainekokonaisuuteen, eli kursseille päässee osallistumaan helposti vaikka heti ekan vuoden alussa? Sivuaineista nopealla silmäilyllä tulevaisuuden kannalta hyödyllisimpiä olisivat ehkä kvantitatiiviset menetelmät ja laskentatoimi. Eivät varmasti ne kaikkein helpoimmat, mutta osaatko sanoa mitään näiden vaativuudesta? Ilmeisesti tarkoitit kvantitatiivisia menetelmiä puhuessasi matematiikan kursseista, eli ne voi vetää kirjatentteinä?
Oletetaan, että päädyn tuohon rahoitus + kvantitatiiviset menetelmät + laskis komboon. Voisin siis esimerkiksi suorittaa ensimmäisenä vuonna yhteiset opinnot (60op) ja siihen päälle kvantitatiiviset menetelmät sivuaine (30op) ja rahoituksen sivuaineopintoja + syventäviä (n. 30op). Eikö jotakuinkin näin?
Tiedätkö muuten tarkemmin kandiohjelmien valintaperusteista? Rahoitukseen valitaan siis jengiä ensimmäisen vuoden opintomenestyksen perusteella, mutta miten menestys määritellään? Onko se pakollisten peruskurssien keskiarvo vai saako ylimääräisiä kursseja lukemalla lisäpisteitä?
Nyt en jaksa, mutta voin kirjoitella joskus myöhemmin fiiliksiäni pääsykokeesta. Sain ainakin itse huhtikuun alussa paljon irti tästä ketjusta, kun aloitin omaa lukuprojektiani.
- Liittynyt
- 23.3.2005
- Viestejä
- 513
- Ikä
- 36
En nyt ole ihan varma mitä tarkoitit sivuainekokonaisuudella, mutta kyllä noille rahiksen kandikursseille varmasti pääsee osallistumaan varmaan ihan hyvin heti alusta alkaen. Laskiksella ja rahoituksellahan on 3 yhteistä kurssia, eli jos toinen näistä on pääaine, ja toinen sivuaine, niin joutuu/saa käydä enemmän muita kursseja sivuaineesta. Nämä ohjelman yhteiset kurssit olisivat myös riskittömimpiä valintoja käydä ekana vuonna, jos ei vaikka ovet rahiksen pääaineeseen aukenisi.
Kvantsu ei taida olla kovin yleinen sivuainevalinta, joten en siitä tiedä hirveästi. Ilmeisesti kuitenkin noista Quantitative Methods kursseista ei yksikään ole 100% tentti, eli vaativat varmaan jonkin verran muutakin työtä. Varmaan ovat aika vaativiakin kursseja, riippuen tietty matemaattisen lahjakkuuden tasosta.
Kanditutkintoonhan kuuluu virallisesti vain yksi sivuaine, eli jos nopea valmistuminen on tavoite, niin ei enempää kannata käydä
Itsellä tuli ekana vuonna perusopintoja+kieliopintoja reilu 60op, ja enemmänkin olisi kyllä ehtinyt käydä. Ongelmaksi voi tulla semipakollisten luentojen/harkkojen päällekäisyys ja ryhmätöiden organisointi. Tuntuu, että 90% luennoista on sijoitettu aikoihin TI/TO 10-12 ja TI/TO 12-14. MA/KE kursseja noilla ajoilla on myös suht paljon, mutta perjantaisin on vain joitain kielten kursseja. Jotkut ovat tehneet ryhmätöitä yksin, jolloin työmäärä tietysti lisääntyy, mutta aikataulut on helpompi suunnitella. Jotkut kurssinvetäjät eivät kyllä salli ryhmätöiden yksintekemistä, koska se lisää heidän työmääräänsä.Kandiohjelmien valintaperusteet määräytyvät hakijamäärien mukaan, eli periaatteessa kaikkiin ohjelmiin voi olla karsintaa. Perinteisesti kuitenkin vain rahikseen on ollut karsintaa, ja sinne onkin vaadittu aika kova keskiarvo. Hakemisessa käytetään keskiarvolukua, jossa painotetaan keskiarvoa suoritettujen kurssien määrällä, ja jaetaan se läsnäololukukausilla. Suoritettuihin kursseihin otetaan tässä vain pakolliset kurssit, eli ahkeruudesta ja ylimääräisten kurssien suorittamisesta ei tässä käsittääkseni ole hyötyä. Eli käytännössä vain keskiarvolla on väliä, koska useimmat mursut ovat muilta osin samalla viivalla.
Rahikseen on käsittääkseni (0-100) -asteikolla vaadittu yli 80p keskiarvo, nyt (1-5) -asteikolla varmaan yli neljä. Ei sinne helppo ole päästä, mutta kun kaikkiin mursukurssien tentteihin vaan panostaa kunnolla, ja tarvittaessa uusii tarvittavan monta kertaa, niin ei se mikään mahdoton suoritus ole.
- Liittynyt
- 1.10.2003
- Viestejä
- 7
En tunne uutta tutkintorakennetta tarkasti, mutta suurin piirtein näin se meni ainakin wanhoina hyvinä aikoina (oma pääaine ei tosin ollut rahoitus):
Kolmessa vuodessa valmistuivat ne, jotka olivat ahkeria, kenties hieman lahjakkaitakin. Kyllä näitäkin kavereita bileissä näkyi, mutta usein olivat hieman vanhempia ja siten suurimmat juhlintatarpeet jo takana.
Neljässä vuodessa valmistuivat laiskat lahjakkaat ja nekin vähä-älyiset, jotka vain jaksoivat istua luennoilla ja lukusaleissa riittävästi. Mikäli opiskeluun käytti aikaa 5-6 tuntia arkisin, ehti viikonloput hyvin bilettää ja tehdä töitä kesäisin. Jotkut viettivät jopa lukukauden ulkomailla.
Viidellä vuodella selvisivät he, joille koulu ei ollut ainoa asia elämässä. Töitä, perhettä, harrastuksiakin sai jo olla. Useimmilla vaihdossa olleilla taisi myös mennä viisi vuotta.
Kuudessa vuodessa valmistuivat puolestaan he, jotka olivat kokonaan jo siirtyneet työelämään, mutta silti pomot hoputtivat valmistumaan. Tai olivat urheilijoina hieman muuta kuin harrastelijoita.
Kolmessa vuodessa valmistuivat ne, jotka olivat ahkeria, kenties hieman lahjakkaitakin. Kyllä näitäkin kavereita bileissä näkyi, mutta usein olivat hieman vanhempia ja siten suurimmat juhlintatarpeet jo takana.
Neljässä vuodessa valmistuivat laiskat lahjakkaat ja nekin vähä-älyiset, jotka vain jaksoivat istua luennoilla ja lukusaleissa riittävästi. Mikäli opiskeluun käytti aikaa 5-6 tuntia arkisin, ehti viikonloput hyvin bilettää ja tehdä töitä kesäisin. Jotkut viettivät jopa lukukauden ulkomailla.
Viidellä vuodella selvisivät he, joille koulu ei ollut ainoa asia elämässä. Töitä, perhettä, harrastuksiakin sai jo olla. Useimmilla vaihdossa olleilla taisi myös mennä viisi vuotta.
Kuudessa vuodessa valmistuivat puolestaan he, jotka olivat kokonaan jo siirtyneet työelämään, mutta silti pomot hoputtivat valmistumaan. Tai olivat urheilijoina hieman muuta kuin harrastelijoita.
- Liittynyt
- 16.8.2004
- Viestejä
- 84
En tiedä olisiko jo aika uuden ketjun mut kokeillaan alotella nyt vanhalla tutulla.
Vuoden 2011 kirjat on julkaistu ja nehän ovat:
Organisaatiot ja johtaminen
Tienari, Janne & Meriläinen, Susan
Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa
WSOYpro 2009, ISBN 978-951-0-35364-6
Tämä koeosio (organisaatiot ja johtaminen) toteutetaan aineistokokeena, joka pohjautuu tässä mainittuun kirjaan sekä kokeessa jaettavaan aineistoon.
Laskentatoimi
Kinnunen, Juha & Laitinen, Erkki K. & Laitinen, Teija & Leppiniemi, Jarmo & Puttonen, Vesa
Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen
KY-Palvelu Oy, Keuruu 2007 (myös uudempi käy), ISBN 978-952-99060-4-8
Markkinointi
Vuokko, Pirjo
Nonprofit-organisaatioiden markkinointi
WSOY Porvoo 2004 (myös uudempi käy), ISBN 978-951-0-28693-7
Kansantaloustiede
Pohjola, Matti
Taloustieteen oppikirja, 4. uudistettu painos (aiemmat painokset eivät käy)
WSOY 2010, ISBN 978-951-0-36875-6
:dance:
Valmennuskurssi on itelle hommattu ja pänttäämisen pitäis kuukauden sisällä alkaa hitaasti, mutta toivottavasti erittäin varmasti. Kansiksen kirjassa herätti mielenkiinnon, et onkos toi sama kun viime vuonna vai onko toi jotenkin uudistunu? Kahet kokeet oon jo kahlannu samalla ni onko nyt tarpeen vaihtaa. Markkinoinnin kirja näyttäs olevan ihan mehevä 316 sivun lukuelämys vailla vertaistaan, tuskin maltan odottaa sen avaamista. Ei muuta kun paljon puhetta ja tsemppiä heille jotka kevään meinavat raataa näiden kirjojen kanssa! :hyvä:
Vuoden 2011 kirjat on julkaistu ja nehän ovat:
Organisaatiot ja johtaminen
Tienari, Janne & Meriläinen, Susan
Johtaminen ja organisointi globaalissa taloudessa
WSOYpro 2009, ISBN 978-951-0-35364-6
Tämä koeosio (organisaatiot ja johtaminen) toteutetaan aineistokokeena, joka pohjautuu tässä mainittuun kirjaan sekä kokeessa jaettavaan aineistoon.
Laskentatoimi
Kinnunen, Juha & Laitinen, Erkki K. & Laitinen, Teija & Leppiniemi, Jarmo & Puttonen, Vesa
Avain laskentatoimeen ja rahoitukseen
KY-Palvelu Oy, Keuruu 2007 (myös uudempi käy), ISBN 978-952-99060-4-8
Markkinointi
Vuokko, Pirjo
Nonprofit-organisaatioiden markkinointi
WSOY Porvoo 2004 (myös uudempi käy), ISBN 978-951-0-28693-7
Kansantaloustiede
Pohjola, Matti
Taloustieteen oppikirja, 4. uudistettu painos (aiemmat painokset eivät käy)
WSOY 2010, ISBN 978-951-0-36875-6
:dance:
Valmennuskurssi on itelle hommattu ja pänttäämisen pitäis kuukauden sisällä alkaa hitaasti, mutta toivottavasti erittäin varmasti. Kansiksen kirjassa herätti mielenkiinnon, et onkos toi sama kun viime vuonna vai onko toi jotenkin uudistunu? Kahet kokeet oon jo kahlannu samalla ni onko nyt tarpeen vaihtaa. Markkinoinnin kirja näyttäs olevan ihan mehevä 316 sivun lukuelämys vailla vertaistaan, tuskin maltan odottaa sen avaamista. Ei muuta kun paljon puhetta ja tsemppiä heille jotka kevään meinavat raataa näiden kirjojen kanssa! :hyvä:
- Liittynyt
- 15.12.2009
- Viestejä
- 150
Oho, oikeastaan ihan samat kirjat kuin viime vuonna paitsi markkinointi muuttunut. Kansiksen kirja oletettavasti muuten sama, mutta uudistettu vastaamaan "nykypäivän talouskriisin ilmiöitä"..
Eli varmaan ihan samaa settiä, mutta otettu pari nykypv:n tilannetta mukaan
Eli varmaan ihan samaa settiä, mutta otettu pari nykypv:n tilannetta mukaan
