Kvu:lta hyviä pointteja. Useat laithan on vain tehty massojen ohjailemiseksi ja sitä kautta yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi, ei sinänsä yksittäisen henkilön rankaisemiseksi.
Voisi ehkä miettiä olisiko syytä joissain rikoksissa siirtyä enemmän hallinnolliseen menettelyyn massojen ohjailussa, esim. huumausainerikollisuus. Nyt on vähän ikävästi sekaisin rikoslaissa rikokset joissa on selkeästi vääryyttä kärsinyt asianomistaja, kuin myös tällaiset abstraktit rikokset jotka vaikuttavat yhteiskuntaan vain välillisesti ja silloinkin vain siksi kun systeemi itsessään ei tarjoa keinoa sen kontrollointiin.
Siinäkin olen samaa mieltä kvu:n kanssa, että systeemiä pitää sparrata, ja kiistää kaikki oletukset joille ei ole perusteltua pohjaa. Ei voida antaa asioiden tapahtua liiaksi omalla painollaan, koska se ei ole hyvä asia poliisille ja koko oikeuskäytännön soveltamiselle pitkällä juoksulla. Ei ole järkeä olla liian lainkuulianen, koska se rappeuttaa yhteiskuntaa ohjaten sitä liiaksi kohti totalitaristista ajattelumaailmaa. Sellainen päivä jolloin punaisiin kävely tyhjällä kadulla tulee absoluuttisesti aina rangaistavaksi teoksi ollaan jo menty liian pitkälle. Pitäisi olla pelivaraa, ettei oikeudenvalvojan toimista tulisi sokeaa automaattia. Tehdyt rötökset on tietysti moraalisesti syytä tunnustaa, mutta mihinkään vastapuolen mielivaltaiseen toimintaan suostumista ei saa hyväksyä.
Itseasiassa joskus ihmetyttää poliisikomisarioiden yksipuoliset lausunnot joissain asioissa, kuten myös poliisimyönteisten fanipoikien ajatusmaailma. Tavallaan haluttaisiin valtio, jossa ei tapahdu mitään, ja jossa ei saakaan tapahtua mitään. Ymmärän kyllä että omaa reviiriä pitää puolustaa mutta jokin kohtuus pitäisi olla tuossa oman reviirin merkkauksessa. Joskus on nähtävillä vähän sama asenne kuin jollain potkupallotiimillä joka haluaisi vain voittaa muiden luovutuksella, ilman että pelaa ja testaa sitä kautta kumman on syytä jatkaa.
