Ei ole kyllä tullut koskaan edes mieleen hankkiutua voimavalmennukseen ja minulla on siihen ihan selkeät perustelut. Näen, että voiman osuus pystyottelussa on varsin vähäinen. Jos laittaisi prosentteja, niin se olisi näillä kolmella aspektilla, mitä olen kuvannut jotain sellaista kuin voima 10%, kestävyys 20% ja taito 70%. Toki tämä on vain kuvannollinen, koska kuten aiemmin selitin, eri ominaisuudet vaikuttavat suorittamiseen eri tavoin.
Omalla urallani vahvuutena oli nimenomaan se kestävyyden ja lajivoiman yhdistelmä, missä olin ainakin Suomessa yleensä vastustajiani parempi, raskaan sarjan kikkailuja lukuunottamatta. Taito oli se, mikä rajoitti menestystä.
Nopeus on sellainen ominaisuus, joka on suurelta osin luontaista, ja jota on vaikea kehittää. Toki mahdollista ja olen tehnyt nopeusharjoituksia paljonkin, mutta se kehityspotentiaali siinä on rajallista ainakin lapsuusiän jälkeen. Hitaasta et tee nopeaa. Muistan aikoinaan Vaasassa tein erään toisen kilpailijan kanssa 400m vetojuoksuja. Kaveri lähti kuin raketti ja oli parhaimmillaan lähes 50m johdolla, mutta joka ainoa kerta ohitin hänet noin 300m kohdilla ja tulin ensimmäisenä maaliin. Tämä kertoo siitä, että minulla oli paljon huonompi nopeus, mutta hyvä nopeuskestävyys ja tietysti myös peruskestävyys, joka sen mahdollisti. Nopeusominaisuuksia voi kehittää tyyliin 20%, kun vaikka voimatasot voi kaksin- tai jopa kolminkertaistaa lähtötasosta.
Hallitsen fysiikkavalmennuksen perusjutut, koska olen ollut vuosia hyvässä valmennuksessa ja tehnyt niitä, sekä lisäksi lukenut ison määrän valmennuskirjallisuutta. En ole siinä asiassa mikään guru, mutta perusjutut kykenen tekemään oikein. Koska fysiikkaharjoittelu ja etenkin voimaharjoittelu on sen verran pienessä osassa, ei ole mielestäni järkevää laittaa kovin suurta panostusta sen opiskeluun. Alan guruksi en tulisi kuitenkaan ja vaikka tulisin, se ei nostaisi valmennettavien suoritustasoa kovin paljon.
Siksi panostan mieluummin taitoharjoittelun ja nimenomaan lajitaidon opiskeluun. Siellä on se suurin kasvupotentiaali, millä suomenmestarista tehdään maailmanmestari. Jos vielä mietin omaa uraa taaksepäin ja ajattelen että olisin panostanut enemmän, niin leireillä käyminen ja sparrireissut muihin seuroihin on se, mitä tekisin enemmän, ei mikään voimavalmentaja.