Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Täytyy tosin sanoa ettei minulla ole kokemusta yli 100 kilon kyykyistä, en tiedä onko isommilla raudoilla haittaa, en kylllä käsitä miksi olisi.
 
Bill Starrin SF:n myötä opeteltu 3 krt/vk ass to grass kyykkäily on alkanut tuntumaan niin hyvältä, että tekisi mieli kyseenalaistaa nämä uskomukset syväkyykyn rasituksista polviin. Perinteisten uskomusten mukaanhan polvet rasittuu liikaa, jos mennään alemmas, kuin reiden vaakataso lattiaan nähden.

Joidenkin kirjoitusten mukaan syväkyykyt ovat petollisia polville ainakin raskailla painoilla ja nyt näyttäisi olevan täysin päinvastaistakin tietoa netissä.

Gallup: kumpi rasittaa enemmän polvia?

itse en ole huomannut vielä kummankaan rasittavan polvia.( Kertakaan en ole vielä treenatessa loukkaantunut, kop kop koputtaa puuta)
 
Ite huomaan selvän eron esim hack kyykyssä siinä, että jos jätän jalat 90 asteen kulmaan kaikki rasitus siirtyy polville ja kyykkäys loppuu siihen. Jos taas vedän ihan phjista hirmuisesti rykäisemättä liike tuntuu hyvinkin luonnolliselta eikä tunnu polvissa, sama on normikyykyn kanssa.
 
eipä täälläkään satu syväkyykyt polviin. rasitus on vähän erilainen syvissä ja puolikyykyissä, ja riippuu myös nostaako ne kyykyt selällä ja perseellä vai pystyasennossa kapealla. IMO luulisin että ongelmia aiheuttaa helpoiten polvien kohtuuton eteenpäin työntäminen ja paska tekniikka.
 
Voisin ainakin kuvitella, että tuo on aika paljon kiinni siitä, millaiseen kulmaan se vajaa kyykky lopulta jätetään. Jos pysäytän siihen "kuolleeseen" kulmaan, joka sijoittuu tuohon 90° tienoille, niin tuntuu siltä että ylös lähtiessä polvet lyö loukkua ja koko kroppa menee suurinpiirtein vatkuliksi. Lisäksi vajaassa kyykyssä käytetyt painot ovat kuitenkin suurimmalla osalla ihmisiä aika paljon isompia, kuin syvässä, joten senkin luulisi osaltaan puoltavan syviä kyykkyjä. Syväkyykkykin voi toki olla haitallista vähän tekniikasta riippuen. Jos kyykky päästetään vauhdilla pohjaan ja käytetään pohkeiden ja takareisien yhteen puristusta jousena nousuun, niin polvet vääntyvät varmasti hyvinkin ikävästi. Mulle kuitenkin ainakin etukyykyissä se parhaalta tuntuva syvyys kaikin puolin on reidet hieman alle vaakatason ja polvia aika reilusti eteenpäin. Noin selkä pysyy paremmin suorassa ja kyykky kasassa, kun tanko ei pyri karkaamaan olkapäiltä. Näin saa hienosti paikattua huonoa liikkuvuutta käsien osalta :)
 
Monet suoritustekniset ja mittasuhteelliset tekijät vaikuttavat, mutta yleisesti ottaen uskoisin, että syväkyykkäys on polviystävällisempää kuin vaakatasokyykkäys:

The knee has four main protective ligaments that keep the femur from displacing on the tibia (ACL, PCL, MCL, LCL). These four ligaments are most effective at their protection during full extension and full flexion. Full extension would be when you are standing; full flexion would be when there is no daylight between your hamstring and your calf. When the knee is at 90 degrees of flexion (the halfway point), these four ligaments are almost completely lax and cannot exert much if any of a protective force at the knee (Zatsiorsky V. Kinematics of human motion. 1998 - published by Human Kinetics - p.301).
 
Kyykyn syvyyden ei pitäisi olla pahasta polville, mikäli sen syvyyden vuoksi tekniikkaan ei tule virheitä. Miksi polven luontainen liikelaajuus olisi sille pahasta?

Polvilumpion takaosan nivelelle tulee kohtuutonta painetta sitä enemmän mitä pitemmälle polvet työntyvät varvaslinjan etupuolelle. Sivusiteille, kierukoille ja rustopinnalle hallaa tekee mikäli polvi ei pysy linjassa "toinen varvas-lumpio-lonkkanivel" koko suorituksen ajan. Tämän vuoksi jalkaterien asentoon tulisi kiinnittää aina huomiota.

Mutta mutta, polvissa voi olla rakenteellisia eroja eri henkilöiden välillä, piileviä vammoja ym. mitkä vaikuttavat aina suoritustekniikkaan. Hyvänä sääntönä voisi pitää sellaista, että mikäli se tuntuu hyvältä, se todennäköisesti onkin sitä ja sama toisin päin.
 
Luultavasti sekä syvä- että vajaassa kyykyssä polvien kipeytymisen syynä on juurikin tekniikkavirhe / liian suuret painot. Syväkyykyssä tiputetaan reilulla vauhdilla alas ja sieltä pompulla ylös -> polvet poks. Vajaassa kyykyssä käytetään voimiin / nivelten kestoon nähden liian suuria painoja, jolloin polvet luultavasti painuvat eteen, kun alas mentäessä liike pysäytetään. Ja kun noustaan ylös, polvet eivät pysy oikeassa linjassa liian suurten painojen ja huonon nostotekniikan vuoksi -> polvet poks.

Molemmat variaatiot luultavasti terveille polville aivan yhtä turvallisia oikein tehtynä.
 
Kyykyn syvyyden ei pitäisi olla pahasta polville, mikäli sen syvyyden vuoksi tekniikkaan ei tule virheitä. Miksi polven luontainen liikelaajuus olisi sille pahasta?

Eipä kai luonnollinen liikelaajuus sinällään ole pahasta, mutta epäluonnolliset määrät rasitusta äärirajoilla ei ensimmäisenä tuo mieleen terveellisen. Aivan persekenttään kyykyssä lumpio painuu aika voimalla reiden nivelpintaa vasten, mutta toisaalta niin se painuu myös, kun pysäyttää kyykyn puoleen väliin. Kumpi on sitten pahempi/parempi? Ei mitään hajua.

Toistorasitus harvemmin on millekkään osalle hyvästä, yleensä pienet vammat kummuloituvat jossain vaiheessa isoksi ongelmaksi. Varsinkin polvi ongelmissa monesti sen huomaa. Joten en itse ainakaan joka päivä kyykkäilis. Kohtuus kaikessa ja monipuoliset harjoitteet..
 
Syväkyykky vapailla painoilla tuntuu mulle paljon paremmalle kuin tuohon 90 asteeseen pysäytetty. Hack-kyykyssä taas ei, siinä polvet kipeytyy miten sitten teenkin. Sama juttu smithissä. Oikeestaan en oikein oo keksiny miksi kyykkyä yleensä pitäisi tehdä smithissä...

Potkimista ja heittelyä kisoissa kauan harrastaneena polvet oli lopulta siinä kunnossa ettei juoksulenkitkään enää onnistunu ilman vihlovaa kipua polvissa.

Kun syväkyykkyyn menee, ei pidä pompauttaa itteeään takaisin ylös polvinivelrustojen kimmoisuutta hyväksi käyttäen. Vaan rauhallisesti alas, kun pohkeet tuntuu reisissä (tai reidet pohkeissa), niin vauhtia kiihdyttäen ylös. Jos pysäytän tuohon 90 asteeseen (mitä se sitten tarkoittaakaan? Kisasyvyyttä?) niin paine polvissa on kovempi kuin jos antaa alas asti mennä.

Ei varmaan oo ihan eka kerta kun tälle foorumille kirjoitan tämän :) :
Kun alotin single factorilla tekemään kyykkyä, aluksi kevyesti mutta heti alusta pohjaan asti ja tekniikkaan perehtyen, polvet ei enää 2 viikon jälkeen kipeytyneet. 2kk:n single factor -tahkoamisen jälkeen juoksulenkit meni ongelmitta. Nyt on polvet olleet kunnossa jo puoltoista vuotta, jona aikana oon tehnyt kyykkyä kolmesti viikkoon ilman pidempiä taukoja Bill Starrin eri ohjelmilla. Tuntuu hyvältä ja polvet on jotenkin paljon tukevammat kuin ennen.
 
TJJ: -Niin, tuohan pätee harjoitteen kuin harjoitteen kohdalla. Miksi harjoituksen määrän pitäisi "epäluonnollinen" ollakkaan?

"Eipä kai luonnollinen liikelaajuus sinällään ole pahasta, mutta epäluonnolliset määrät rasitusta äärirajoilla ei ensimmäisenä tuo mieleen terveellisen"

Joillekkin kerran kahteen viikkoon kyykkäystä riittää, kun taas toiset kyykkäävät päivittäin, rasittumatta silti liiaksi. Kropalla kun on taipumus tottua siihen, mihin se totutetaan. Mutta taitaapi mennä (taas) ohi aiheen jo...
 
TJJ: -Niin, tuohan pätee harjoitteen kuin harjoitteen kohdalla. Miksi harjoituksen määrän pitäisi "epäluonnollinen" ollakkaan?

Niin pätee ja ei pidäkkään. Mutte alkup kysymys oli reippaisiin kyykkymääriin liittyvä. Ja tein muotoiluvirheen tekstiini. Eli tarkoitin, että eihän koko laajuuden liikeradassa sinällään mitään, hyväähän laajat liikeradat tekee, mutta kun niskassa on epäluonnollisen suuri lasti rautaa niin terveellisyys on tietenkin kyseenalaista. Mutta...

Joillekkin kerran kahteen viikkoon kyykkäystä riittää, kun taas toiset kyykkäävät päivittäin, rasittumatta silti liiaksi. Kropalla kun on taipumus tottua siihen, mihin se totutetaan. Mutta taitaapi mennä (taas) ohi aiheen jo...

...juurikin näin. Kukin siten miten kestää. Mutta kaikilla ei paikat kestä samaa vaikka kuinka totuttaisi. Jossakin se raja tulee vastaan itse kullakin, ja sen rajan ylittäminen ei ole yleensä kovinkaan miellyttävä kokemus.
 
Back
Ylös Bottom