Kädenvääntö

[FJM]

- YouTube

YouTubessa voit nauttia parhaista videoista ja musiikista, ladata alkuperäistä sisältöä ja jakaa kaiken ystäviesi, perheesi ja koko maailman kanssa.

www.youtube.com

Viime yöltä matseja.

Harvoin näkee että joku laittais ihan noin rankasti jenkaa starttiasentoon mitä Taranenko tekee kohdassa 2:39 00

Mut selkeesti oli toimiva asento ku sai stoppia aikaseks Pavloa vastaan

 

[Rikkeri]

Harvoin näkee että joku laittais ihan noin rankasti jenkaa starttiasentoon mitä Taranenko tekee kohdassa 2:39 00

Mut selkeesti oli toimiva asento ku sai stoppia aikaseks Pavloa vastaan

Katselin ihan samaa, mies kiertyy kuin vieteriukko

Oletin että Artem jää täysin jyrän alle, pieni stoppi yllätti.

 

[Rikkeri]

View: https://www.youtube.com/shorts/D6ePXy3r_Lw

 

[number_one]

View: https://www.youtube.com/shorts/D6ePXy3r_Lw

Nostot aika linjassa keskenään

 

[waldorf]

Nostot aika linjassa keskenään

Ei voi kuin ihmetellä, miten tuolla olka- tai kyynärvarressa ei napsahda jotain poikki?

 

[number_one]

Ei voi kuin ihmetellä, miten tuolla olka- tai kyynärvarressa ei napsahda jotain poikki?

Tukilihat ja jänteet mintissä?

 

[FJM]

View: https://youtu.be/ak1YMFUpc9Y


Myös Prudnyk osallistuu keskusteluun habakäännöistä. Ei huono taso sieläkää

 

[number_one]

"Disappointed to find out @genadi_kvikvinia does not have baby hands!!
I have been deceived!!"

 

[number_one]

View: https://youtu.be/ak1YMFUpc9Y


Myös Prudnyk osallistuu keskusteluun habakäännöistä. Ei huono taso sieläkää

#myskihärkänen

 

[waldorf]

Tukilihat ja jänteet mintissä?

Minkälaiset lie noilla jänteet?? Kun kuntosalillakin ala/ylätaljoissa teräsvaijeritkin joskus napsuu katki ja pinkassa yleensä rautaa 120-150kg.

On tuo hullua, ukot vääntää hauista isommilla raudoilla kuin mitä suurin osa normi salilla kävijöistä ei edes kyykkää.

….niin, eikö Larrat sanonut cypin matsin jälkeen, että cypillä oli hauiksen kohdalla pakaralihas.

 

[AnttiSalmi]

Vappu tai ei, niin pitihän niitä käsiä takoa, kun EM-kisoihin on aikaa jäljellä se 2,5 viikkoa!

Vasen käsi tuntui tänään aivan hämmentävän hyvältä oman seuran Fenneä ja Villeä vastaan, joista jälkimmäisestä startit videolla.

Ainakin on fiilis, että olen omassa kaikkien aikojen parhaassa kunnossani, vaikka EM-kisoissa tulisikin pelkkä selkäsauna


View: https://www.instagram.com/reel/CrtXhiItAAz/?igshid=YmMyMTA2M2Y=

 

[Force]

Minkälaiset lie noilla jänteet?? Kun kuntosalillakin ala/ylätaljoissa teräsvaijeritkin joskus napsuu katki ja pinkassa yleensä rautaa 120-150kg.

On tuo hullua, ukot vääntää hauista isommilla raudoilla kuin mitä suurin osa normi salilla kävijöistä ei edes kyykkää.

….niin, eikö Larrat sanonut cypin matsin jälkeen, että cypillä oli hauiksen kohdalla pakaralihas.

Tollaset 120-150 kg on mitättömiä voimia verrattuna jänteiden kestävyyteen.
Miettiny monesti miten helvetin vahvoja lihasten täytyy olla että ne pystyy niin surkeilla vipuvarsilla tuottamaan niin paljon vääntöä.

Esimerkki:
40cm pitkään kyynärvarteen 160 kg kuormalla kohdistuu hauiskäännössä kovimmillaan 0,4 m x 1600 N = 640 Nm / 2 = 320 Nm per käsi. Kyynärniveleen siis kohdistuu tuo vääntö.
Hauiksen kyynärvarren kiinnitys on keskimäärin hikiset 2,3cm kyynärnivelestä. Että hauis pystyy tolla 2,3cm varrella tuottamaan 320 Nm väännön niin voiman pitää olla 320 Nm/ 0,023 m = 14000 N eli 1400 kg per käsi pitääkseen paikallaan tankoa ja vähän enemmän että se nousisi. Jänteen pitää kestää se voima tietysti.

Kukaan ei käännä läheskää tollasia painoja tietenkää pelkästään habalihasten avulla.

 

[darker]

Tollaset 120-150 kg on mitättömiä voimia verrattuna jänteiden kestävyyteen.

Katselin mielenkiinnosta tutkimusta jänteistä. Akillesjänne lienee kehon tutkituin jänne ja on huomattu, että juoksussa akillesjänteeseen kohdistuu joka askeleella 6-8 kertainen voima kehon painoon nähden. Jänne kestää hyvin suoraa vetoa mutta vaurioituu helpommin, jos veto tulee viistosti. Se on kuntotustutkimuksissa huomattu, että jänne vastaa voimaharjoitteluun hitaasti (paksuuntuminen ja erityisesti verisuonitus) eli mutulla sanoisin että puhutaan isojen kuormien kestävyyden kannalta pikemmin vuosista kuin kuukausista. Kädenvääntötreenin kannalta varmaan tarkoittaa, että eksentrisen maksimivoiman harjoittelun kanssa kannattaa olla maltillinen.

Voimailun puolella muistan noita hauisvammoja tulleen kisailijoille ainakin voimamieslajeista, mm. kivistä ja mavesta, kun kuormat ovat kasvaneet suureksi. Mavessa tietysti osana voi jännevamman taustalla olla tekniikkavirhe eli käsi ollut koukussa isolla kuormalla. Noita jänteen vammatyyppejäkin erilaisia, tutultahan moni kuulostaa luultavasti monelle voimailua pitkään harrastaneelle. Kädenväännössä ei taida hauiksen jänteet olla ensimmäinen paikka joka prakaa? Ainakaan siten, että itse jänne vaurioituisi isommin.

Se mikä itseä kiinnostaisi on se että paljonkohan lienee genetiikkaa mukana. Itsellä ollut aina paksut akillesjänteet ja isot pohkeet vaikka pohkeita en ole treenannut salilla ollenkaan. Niistä valitettavasti kädenväännössä vähän hyötyä. Toisaalta tämä treenaamattomuus hiukan hämää eikä ole totta, sillä kun enemmän tai vähemmän punkerona on harrastanut aerobista, niin siinä tulee mäkisellä pururadalla ja metsässä melkoinen määrä työtä pohkeille. Ei siinä muutamat sarjat salilla tunnu missään kun yhdellä lenkillä tullee pohkeille kuormitusta kymmeniä/satoja tuhansia kiloja yhteensä. Varsinkin jos paljasjalkatossuilla kölkyttelee menemään niin pohkeet saa melkoista kuritusta. Jos nyt vielä ajatellaan, että olisin lenkkeilyn sijasta vedellyt leukoja ja leikkinyt tankoapinaa 1-2h päivässä, niin varmasti olisi käsivarsien jänteet kehittyneet sietämään paremmin kovia kuormia. Ehkä vääntäjä tarttis Tarzan-treenileirin. Köydellä lähiökuppilaan ja takaisin.

 

[waldorf]

Tollaset 120-150 kg on mitättömiä voimia verrattuna jänteiden kestävyyteen.
Miettiny monesti miten helvetin vahvoja lihasten täytyy olla että ne pystyy niin surkeilla vipuvarsilla tuottamaan niin paljon vääntöä.

Seuraavan näin muutama vuosi sitten eurooppalaisessa eläintarhassa.

Semmoinen Suzuki Jimmyn kokoinen oranki, taisi olla jo aika vanha, istui paikallaan pitkään laiskan oloisesti. Kourat oli kokoluokkaa ”helvetin isot”, käsivarret näytti ohuilta verratttuna ruhon kokoon.

Päätti kiivetä viereiseen kiipeilypuuhun, otti yhdellä kädellä yläoksasta kiinni ja veti itsensä ylös yhdellä kädellä niin kuin olisi ollut painottomassa tilassa. Hinasi itseään ylös tasaisella hidastetun näköisellä liikkeellä ylös puuhun.

Katsoin vain touhua monttu auki. Tuommoinen eläin repisi homo sapiensilta raajat irti kuin itse hyttyseltä siivet.

 

[number_one]

Seuraavan näin muutama vuosi sitten eurooppalaisessa eläintarhassa.

Semmoinen Suzuki Jimmyn kokoinen oranki, taisi olla jo aika vanha, istui paikallaan pitkään laiskan oloisesti. Kourat oli kokoluokkaa ”helvetin isot”, käsivarret näytti ohuilta verratttuna ruhon kokoon.

Päätti kiivetä viereiseen kiipeilypuuhun, otti yhdellä kädellä yläoksasta kiinni ja veti itsensä ylös yhdellä kädellä niin kuin olisi ollut painottomassa tilassa. Hinasi itseään ylös tasaisella hidastetun näköisellä liikkeellä ylös puuhun.

Katsoin vain touhua monttu auki. Tuommoinen eläin repisi homo sapiensilta raajat irti kuin itse hyttyseltä siivet.

Tossa näkee ehkä myös genetiikan merkityksen voimailussa Joku oranki vs gorilla kädenvääntömatsi ois kyllä kova!

 

[number_one]

Katselin mielenkiinnosta tutkimusta jänteistä. Akillesjänne lienee kehon tutkituin jänne ja on huomattu, että juoksussa akillesjänteeseen kohdistuu joka askeleella 6-8 kertainen voima kehon painoon nähden. Jänne kestää hyvin suoraa vetoa mutta vaurioituu helpommin, jos veto tulee viistosti. Se on kuntotustutkimuksissa huomattu, että jänne vastaa voimaharjoitteluun hitaasti (paksuuntuminen ja erityisesti verisuonitus) eli mutulla sanoisin että puhutaan isojen kuormien kestävyyden kannalta pikemmin vuosista kuin kuukausista. Kädenvääntötreenin kannalta varmaan tarkoittaa, että eksentrisen maksimivoiman harjoittelun kanssa kannattaa olla maltillinen.

Voimailun puolella muistan noita hauisvammoja tulleen kisailijoille ainakin voimamieslajeista, mm. kivistä ja mavesta, kun kuormat ovat kasvaneet suureksi. Mavessa tietysti osana voi jännevamman taustalla olla tekniikkavirhe eli käsi ollut koukussa isolla kuormalla. Noita jänteen vammatyyppejäkin erilaisia, tutultahan moni kuulostaa luultavasti monelle voimailua pitkään harrastaneelle. Kädenväännössä ei taida hauiksen jänteet olla ensimmäinen paikka joka prakaa? Ainakaan siten, että itse jänne vaurioituisi isommin.

Se mikä itseä kiinnostaisi on se että paljonkohan lienee genetiikkaa mukana. Itsellä ollut aina paksut akillesjänteet ja isot pohkeet vaikka pohkeita en ole treenannut salilla ollenkaan. Niistä valitettavasti kädenväännössä vähän hyötyä. Toisaalta tämä treenaamattomuus hiukan hämää eikä ole totta, sillä kun enemmän tai vähemmän punkerona on harrastanut aerobista, niin siinä tulee mäkisellä pururadalla ja metsässä melkoinen määrä työtä pohkeille. Ei siinä muutamat sarjat salilla tunnu missään kun yhdellä lenkillä tullee pohkeille kuormitusta kymmeniä/satoja tuhansia kiloja yhteensä. Varsinkin jos paljasjalkatossuilla kölkyttelee menemään niin pohkeet saa melkoista kuritusta. Jos nyt vielä ajatellaan, että olisin lenkkeilyn sijasta vedellyt leukoja ja leikkinyt tankoapinaa 1-2h päivässä, niin varmasti olisi käsivarsien jänteet kehittyneet sietämään paremmin kovia kuormia. Ehkä vääntäjä tarttis Tarzan-treenileirin. Köydellä lähiökuppilaan ja takaisin.

Tulee fiilis että käsiä katkeillu eniten naisilla, sekä miehillä jotka alottanu vasta lajin mutta lihasmassa on suuri. Molemmilla ryhmillä lihasvoima jänteitä kovempi suhteessa?

Ikuinen kädenvääntökeskustelu on, että kuinka paljon negoja tulisi ottaa reeneissä. Toinen koulukunta sanoo, että korkeintaan turnauksen finaaleissa, ja sitten toinen ääripää että reeneistä ei tuu mitään ellei kunnolla ota negoja Ite oon ainakin huomannu että negoja oppii kestämään paremmin jos niitä ottaa vastaan paljon. Tosin negojen suuri määrä kans opettaa vääntämään vähän tappiokulman kautta. Varmaan joku keskitie tässäkin paras?

Pohkeista pakko sanoa, että uskon että lihasryhmä ei oo sen geneettisempi kuin mikään muukaan, mutta koska kaikki kävelevät ja reenaavat pohkeita paljon sitä kautta, kasvaa genetiikan merkitys, kun kilpailuetua ei saa samallalailla kuin monissa muissa lihasryhmissä reenaamalla. Sama kuin en usko että kädenvääntö ois mitenkään vähemmän genetiikkaa vaativa laji kuin moni muu, ihmiset vaan harrastaa sitä niin vähän, joten reenin merkitys kasvaa yhtälössä. Ainahan hyvyys jossain lajissa on kuitenkin suhteessa muihin ihmisiin, ei mikään absoluuttinen taso. 160cm mies on nykysin lyhyt, 200v sitten keskimittanen.

 

[darker]

Ikuinen kädenvääntökeskustelu on, että kuinka paljon negoja tulisi ottaa reeneissä. Toinen koulukunta sanoo, että korkeintaan turnauksen finaaleissa, ja sitten toinen ääripää että reeneistä ei tuu mitään ellei kunnolla ota negoja Ite oon ainakin huomannu että negoja oppii kestämään paremmin jos niitä ottaa vastaan paljon. Tosin negojen suuri määrä kans opettaa vääntämään vähän tappiokulman kautta. Varmaan joku keskitie tässäkin paras?

Tässä varmaan tullaan siihen, että pitää miettiä mitä ominaisuuksia tarvitaan tietyn vastustajan päihittämiseen. Jos vastustajalla kova startti, niin onko hyödyllisintä treenata starttiasentoa, ettei joutuisi tappiokulmaan ylipäätään, vai olisiko järkevää myös tappiokulmaa ainakin sieltä alkupäästä treenata. Kovat negat on kuitenkin aina treenaamisajasta käytännössä pois kun kädet tarttee enempi lepoa. Jos vastustajalla on kova startti mutta heikko kestävyys, niin tappiokulman treenaaminen voi olla järkevääkin. Turnauksessa sitten vielä omat kysymyksensä kun pitää suorittaa niin monta vääntöä. Tappiokulmassa nuhjuaminen vie itseltäkin kovasti energiaa, loppukierroksilla olisi hyvä olla mahdollisimman tuore.

Se mikä itteä on askarruttanut, niin kovilla starttaajilla ja pääasiassa voittopuolen vääntäjillä probleema on enemmänkin se, että viimeiset sentit on vaikeita ja matsi kääntyy sielläkin hämmentävän usein. Jotenkin se voimantuottokäyrä notkahtaa, varmaan anatomiankin jne. takia mutta johtuuko se siitä, että niiden vastustajat juuri treenanneet "last line of defense" mentaliteetilla kovasti.

 

[number_one]

Tässä varmaan tullaan siihen, että pitää miettiä mitä ominaisuuksia tarvitaan tietyn vastustajan päihittämiseen. Jos vastustajalla kova startti, niin onko hyödyllisintä treenata starttiasentoa, ettei joutuisi tappiokulmaan ylipäätään, vai olisiko järkevää myös tappiokulmaa ainakin sieltä alkupäästä treenata. Kovat negat on kuitenkin aina treenaamisajasta käytännössä pois kun kädet tarttee enempi lepoa. Jos vastustajalla on kova startti mutta heikko kestävyys, niin tappiokulman treenaaminen voi olla järkevääkin. Turnauksessa sitten vielä omat kysymyksensä kun pitää suorittaa niin monta vääntöä. Tappiokulmassa nuhjuaminen vie itseltäkin kovasti energiaa, loppukierroksilla olisi hyvä olla mahdollisimman tuore.

Se mikä itteä on askarruttanut, niin kovilla starttaajilla ja pääasiassa voittopuolen vääntäjillä probleema on enemmänkin se, että viimeiset sentit on vaikeita ja matsi kääntyy sielläkin hämmentävän usein. Jotenkin se voimantuottokäyrä notkahtaa, varmaan anatomiankin jne. takia mutta johtuuko se siitä, että niiden vastustajat juuri treenanneet "last line of defense" mentaliteetilla kovasti.

Hyvää pohdiskelua

Varmaan syynä usein se että tappiokulmassa on anatomisesti monasti helpompi pitää kuin vastaavasti vääntää tyynyä kohti siellä. Toinen seikka myös että usein starttaajilla on vahva se keskialue ja "starttikulma", sitten taas puolustajat pystyvät tuottamaan voimaa paremmin siellä kun hauiskulma 90 asteessa (tyynyn päällä). Siitä kulmasta taas vaikea startata. Toinen seikka kans voimantuotto nopeus. Toinen pääsee omaan maksimiinsa nopeammin, toinen taas hitaammin mutta maksimi saattaa olla korkeempi.

Monasti reeneissä näkee sen, että nopeus on voimaa. Sulla saattaa olla vastustaja kenet pystyt flässäämään, mutta jos hitaasti yrität viedä ni ei mihinkään. Monasti kova ja oikeeaikanen startti vie jo omalla painollaan käsiä tyynyyn. 2019 vääntelin EM kisojen lämppäpöydässä, ja siihen tuli moni sanomaan ja kokeilemaan että sulla on hyvin hidasta voimaa, mutta startit ihan of. Mikä olikin/on tilanne

 

[number_one]

 

[darker]

Monasti reeneissä näkee sen, että nopeus on voimaa. Sulla saattaa olla vastustaja kenet pystyt flässäämään, mutta jos hitaasti yrität viedä ni ei mihinkään. Monasti kova ja oikeeaikanen startti vie jo omalla painollaan käsiä tyynyyn. 2019 vääntelin EM kisojen lämppäpöydässä, ja siihen tuli moni sanomaan ja kokeilemaan että sulla on hyvin hidasta voimaa, mutta startit ihan of. Mikä olikin/on tilanne

Mulla kanssa noissa voimanostolajeissa ollut sama juttu, että hidasta voimaa piisannut. Pätee varmaan vääntöönkin kyllä. Sain aikoinaan paljon hyötyä kun sain kokeneelta nostajalta jeesiä (voimanoston) nopeusvoiman harjoitteluun, reenasin nopeusvoimaa säännöllisesti myös perusvoimakaudella. Nyt oon ottanu tavaksi jokaisen reenin alkulämpän yhteydessä treenata starttia, kahdella kuminauhalla (eteen + sivulle kiinnitys), treenasin sitten punttia tai vääntöä. Siis nimenomaan mahdollisimman nopeasti.

Yksilöllisiä juttuja nää hermostohommat, mulla kroppa tottuu nopeasti mutta myös unohtaa nopeasti, siksi pitää tuota nopeutta erikseen reenata. Ja sitten vielä se, että vasurilla tuntuu räjähtävä startti paljon luontevammalta kuin oikealla, vaikka oon oikeakätinen ja oikeassa motoriikka parempi. Ehkä se on joku päänsisäinen juttu/asenne, että yrittää kompensoida kehnoa motoriikkaa voimalla.