- Liittynyt
- 26.8.2020
- Viestejä
- 1 991
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ei voi kuin ihmetellä, miten tuolla olka- tai kyynärvarressa ei napsahda jotain poikki?Nostot aika linjassa keskenään
Tukilihat ja jänteet mintissä?Ei voi kuin ihmetellä, miten tuolla olka- tai kyynärvarressa ei napsahda jotain poikki?
View: https://youtu.be/ak1YMFUpc9Y
Myös Prudnyk osallistuu keskusteluun habakäännöistä. Ei huono taso sieläkää
Minkälaiset lie noilla jänteet?? Kun kuntosalillakin ala/ylätaljoissa teräsvaijeritkin joskus napsuu katki ja pinkassa yleensä rautaa 120-150kg.Tukilihat ja jänteet mintissä?
Minkälaiset lie noilla jänteet?? Kun kuntosalillakin ala/ylätaljoissa teräsvaijeritkin joskus napsuu katki ja pinkassa yleensä rautaa 120-150kg.
On tuo hullua, ukot vääntää hauista isommilla raudoilla kuin mitä suurin osa normi salilla kävijöistä ei edes kyykkää.
….niin, eikö Larrat sanonut cypin matsin jälkeen, että cypillä oli hauiksen kohdalla pakaralihas.
Katselin mielenkiinnosta tutkimusta jänteistä. Akillesjänne lienee kehon tutkituin jänne ja on huomattu, että juoksussa akillesjänteeseen kohdistuu joka askeleella 6-8 kertainen voima kehon painoon nähden. Jänne kestää hyvin suoraa vetoa mutta vaurioituu helpommin, jos veto tulee viistosti. Se on kuntotustutkimuksissa huomattu, että jänne vastaa voimaharjoitteluun hitaasti (paksuuntuminen ja erityisesti verisuonitus) eli mutulla sanoisin että puhutaan isojen kuormien kestävyyden kannalta pikemmin vuosista kuin kuukausista. Kädenvääntötreenin kannalta varmaan tarkoittaa, että eksentrisen maksimivoiman harjoittelun kanssa kannattaa olla maltillinen.Tollaset 120-150 kg on mitättömiä voimia verrattuna jänteiden kestävyyteen.
Tollaset 120-150 kg on mitättömiä voimia verrattuna jänteiden kestävyyteen.
Miettiny monesti miten helvetin vahvoja lihasten täytyy olla että ne pystyy niin surkeilla vipuvarsilla tuottamaan niin paljon vääntöä.
Tossa näkee ehkä myös genetiikan merkityksen voimailussa Joku oranki vs gorilla kädenvääntömatsi ois kyllä kova!Seuraavan näin muutama vuosi sitten eurooppalaisessa eläintarhassa.
Semmoinen Suzuki Jimmyn kokoinen oranki, taisi olla jo aika vanha, istui paikallaan pitkään laiskan oloisesti. Kourat oli kokoluokkaa ”helvetin isot”, käsivarret näytti ohuilta verratttuna ruhon kokoon.
Päätti kiivetä viereiseen kiipeilypuuhun, otti yhdellä kädellä yläoksasta kiinni ja veti itsensä ylös yhdellä kädellä niin kuin olisi ollut painottomassa tilassa. Hinasi itseään ylös tasaisella hidastetun näköisellä liikkeellä ylös puuhun.
Katsoin vain touhua monttu auki. Tuommoinen eläin repisi homo sapiensilta raajat irti kuin itse hyttyseltä siivet.
Tulee fiilis että käsiä katkeillu eniten naisilla, sekä miehillä jotka alottanu vasta lajin mutta lihasmassa on suuri. Molemmilla ryhmillä lihasvoima jänteitä kovempi suhteessa?Katselin mielenkiinnosta tutkimusta jänteistä. Akillesjänne lienee kehon tutkituin jänne ja on huomattu, että juoksussa akillesjänteeseen kohdistuu joka askeleella 6-8 kertainen voima kehon painoon nähden. Jänne kestää hyvin suoraa vetoa mutta vaurioituu helpommin, jos veto tulee viistosti. Se on kuntotustutkimuksissa huomattu, että jänne vastaa voimaharjoitteluun hitaasti (paksuuntuminen ja erityisesti verisuonitus) eli mutulla sanoisin että puhutaan isojen kuormien kestävyyden kannalta pikemmin vuosista kuin kuukausista. Kädenvääntötreenin kannalta varmaan tarkoittaa, että eksentrisen maksimivoiman harjoittelun kanssa kannattaa olla maltillinen.
Voimailun puolella muistan noita hauisvammoja tulleen kisailijoille ainakin voimamieslajeista, mm. kivistä ja mavesta, kun kuormat ovat kasvaneet suureksi. Mavessa tietysti osana voi jännevamman taustalla olla tekniikkavirhe eli käsi ollut koukussa isolla kuormalla. Noita jänteen vammatyyppejäkin erilaisia, tutultahan moni kuulostaa luultavasti monelle voimailua pitkään harrastaneelle. Kädenväännössä ei taida hauiksen jänteet olla ensimmäinen paikka joka prakaa? Ainakaan siten, että itse jänne vaurioituisi isommin.
Se mikä itseä kiinnostaisi on se että paljonkohan lienee genetiikkaa mukana. Itsellä ollut aina paksut akillesjänteet ja isot pohkeet vaikka pohkeita en ole treenannut salilla ollenkaan. Niistä valitettavasti kädenväännössä vähän hyötyä. Toisaalta tämä treenaamattomuus hiukan hämää eikä ole totta, sillä kun enemmän tai vähemmän punkerona on harrastanut aerobista, niin siinä tulee mäkisellä pururadalla ja metsässä melkoinen määrä työtä pohkeille. Ei siinä muutamat sarjat salilla tunnu missään kun yhdellä lenkillä tullee pohkeille kuormitusta kymmeniä/satoja tuhansia kiloja yhteensä. Varsinkin jos paljasjalkatossuilla kölkyttelee menemään niin pohkeet saa melkoista kuritusta. Jos nyt vielä ajatellaan, että olisin lenkkeilyn sijasta vedellyt leukoja ja leikkinyt tankoapinaa 1-2h päivässä, niin varmasti olisi käsivarsien jänteet kehittyneet sietämään paremmin kovia kuormia. Ehkä vääntäjä tarttis Tarzan-treenileirin. Köydellä lähiökuppilaan ja takaisin.
Ikuinen kädenvääntökeskustelu on, että kuinka paljon negoja tulisi ottaa reeneissä. Toinen koulukunta sanoo, että korkeintaan turnauksen finaaleissa, ja sitten toinen ääripää että reeneistä ei tuu mitään ellei kunnolla ota negoja Ite oon ainakin huomannu että negoja oppii kestämään paremmin jos niitä ottaa vastaan paljon. Tosin negojen suuri määrä kans opettaa vääntämään vähän tappiokulman kautta. Varmaan joku keskitie tässäkin paras?
Hyvää pohdiskeluaTässä varmaan tullaan siihen, että pitää miettiä mitä ominaisuuksia tarvitaan tietyn vastustajan päihittämiseen. Jos vastustajalla kova startti, niin onko hyödyllisintä treenata starttiasentoa, ettei joutuisi tappiokulmaan ylipäätään, vai olisiko järkevää myös tappiokulmaa ainakin sieltä alkupäästä treenata. Kovat negat on kuitenkin aina treenaamisajasta käytännössä pois kun kädet tarttee enempi lepoa. Jos vastustajalla on kova startti mutta heikko kestävyys, niin tappiokulman treenaaminen voi olla järkevääkin. Turnauksessa sitten vielä omat kysymyksensä kun pitää suorittaa niin monta vääntöä. Tappiokulmassa nuhjuaminen vie itseltäkin kovasti energiaa, loppukierroksilla olisi hyvä olla mahdollisimman tuore.
Se mikä itteä on askarruttanut, niin kovilla starttaajilla ja pääasiassa voittopuolen vääntäjillä probleema on enemmänkin se, että viimeiset sentit on vaikeita ja matsi kääntyy sielläkin hämmentävän usein. Jotenkin se voimantuottokäyrä notkahtaa, varmaan anatomiankin jne. takia mutta johtuuko se siitä, että niiden vastustajat juuri treenanneet "last line of defense" mentaliteetilla kovasti.
Mulla kanssa noissa voimanostolajeissa ollut sama juttu, että hidasta voimaa piisannut. Pätee varmaan vääntöönkin kyllä. Sain aikoinaan paljon hyötyä kun sain kokeneelta nostajalta jeesiä (voimanoston) nopeusvoiman harjoitteluun, reenasin nopeusvoimaa säännöllisesti myös perusvoimakaudella. Nyt oon ottanu tavaksi jokaisen reenin alkulämpän yhteydessä treenata starttia, kahdella kuminauhalla (eteen + sivulle kiinnitys), treenasin sitten punttia tai vääntöä. Siis nimenomaan mahdollisimman nopeasti.Monasti reeneissä näkee sen, että nopeus on voimaa. Sulla saattaa olla vastustaja kenet pystyt flässäämään, mutta jos hitaasti yrität viedä ni ei mihinkään. Monasti kova ja oikeeaikanen startti vie jo omalla painollaan käsiä tyynyyn. 2019 vääntelin EM kisojen lämppäpöydässä, ja siihen tuli moni sanomaan ja kokeilemaan että sulla on hyvin hidasta voimaa, mutta startit ihan of. Mikä olikin/on tilanne