Joulu sukulaisten kanssa. Ei siinä mitään jos sukulaiset ovat leppoisia ja muuten mukavia, on kiva nähdäkin pitkästä aikaa, mutta kun sekaan osuu vanhuksia joiden pääasia on valittaa kaikesta. Ok, muilla on mukavaa, puhutaan niitä näitä, sitten vali-vali iskee keskustelun väliin "voi voi kun on pimeää ja mitään ei nää... voi voi kun ketään ei enää nää, voi voi kuinka tämäkin nyt tällei, voi voi kun valot kiiluu ja silmiin sattuu ja voi voi voi"
Alkaa meinaan kiristelemään hermoja. Ok, on vanha, sairas ja masentunut, mutta voisiko pitää hetken suunsa kiinni ettei latista muiden fiiliksiä kärsimysnäytelmällään? Oikein sellaista melodramaattista uikutusta milloin mistäkin, tiedättekö kuinka sellainen alkaa jo viidessä minuutissa kiristämään hermoja? En vaan viitsinyt nyrkkiäkään kesken kahvituokion lyödä pöytään ja sanoa että pää kiinni.
