Jos haluaisin politiikkaan, mikä tai kuka minut huolisi?

[narrisonford]

^ Ainakin mitä veljeni kautta nuorempaa ammattikorkeakoulu / yliopisto opiskelija porukkaa tunnen niin aika harva heistä edes kahdeksaa tuntia päivässä opiskelee, päälle saman mittaisista työpäivistä puhumattakaan. Mutta monella tosin "vasta" eka tutkinto menossa ja kyseessä on enemmänkin elämän opiskelu

Mutta enemmän kuin yksittäisten opiskelijoiden syyllistämistä tarvittaisiin tiukempaa aloituspaikkojen määrittelyä. Tiedän sattuneesta syystä montakin biologia jotka ovat ihan oikeasti halunneet opiskella ko ammatin itselleen. Ja tiedän myös mahdollisuudet työllistymiseen alalla, jotka ovat varmaan about 1% luokkaa. On se nyt vastuutonta kouluttaa uusia biologeja koko ajan kun suurin osa valmistuneista jää työttömiksi, vaihtaa alaa tai alkaa tekemään jotain alaan liittymätöntä työtä. Kyllä se on enemmän opetushallinnon ja poliitikkojen vika että näitä ihmisiä opiskelee ja valmistuu turhaan kuin ideologisten nuorten ihmisten joilla ei ole lukiota kummempaa kokemusta elämästä.

Arvelisin, että eivät tee tutkintoa Helsingin yliopistossa tai Aalto-yliopistossa tavoitteena valmistua alle viidessä vuodessa tai sitten vanhemmat rahoittavat opintoja.

Aloituspaikkojen määristä olen samaa mieltä. Niihin olisi kyllä syytä puuttua ihan työllistymiskysymysten vuoksi, mutta myös muista syistä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa suuressa osaa aloja opiskelijoita on aivan liian paljon suhteessa opettajien määrään. Tämän vuoksi lähiopetuksen määrä jää vähäiseksi suhteessa massaluentoihin. Aloituspaikkoja voisi siis vähentää, mutta ei opettajien määrää. Tosin nykyiselläänkin halutuimmille aloille sisäänpääsyprosentit ovat esimerkiksi HY:lla ja Aallolla kokeisiin osallistuiden osalta alle 10 prosentin luokkaa, joten opiskelemaan pyrkivät eivät varmaan tätä ideaa kannata.

Missäs ainakaan minä puhuin mitään lukukausimaksuista? Puhuin niistä vain harrasteluopiskelumielessä tai jos välttämättä haluaa alalle, jossa ei ole kunnolla työllistymismahdollisuutta. Ja mainitsin että opiskeluaikoja pitäisi saada lyhyemmäksi ja tämä onnistuisi karsimalla turhaa epäolennaisuutta pois. Itseään voi sivistää muutenkin kuin koulun penkillä yhteiskunnan piikkiin.

Eli ei todellakaan mitään lukukausimaksuja perus AMK tai yliopistokoulutuksiin. Mutta elämäntapaopiskelija voivat itse rahoittaa opiskelunsa. Ei tämä varmasti ole mikään iso rahakysymys, mutta taas yksi turha menoerä, jonka voi tukkia.

Eli ei tarvitse Narrisonfordinkaan tahallaan käsittää väärin. Vai kolahtiko kohdalle? Mun puolesta voit soittaa mun työantajalle ja tarjoutua tekeen mun hommia puoleen hintaan. Voin vaikka jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle ja sä voit mennä sinne minimituntipalkalla duuniin. Voi vain olla ettei pomo suostu tähän vaihtoon. Sitä kun on jotain kokemusta ja ammattiataitoa ehtinyt kohta 13 vuoden aikana hankkimaan. Vaikka tavallinen amispelle olenkin. Mutta enpähän ole opiskellut 30 vuotiaaksi asti vaan ollut jo viimeiset kohta 13 vuotta veronmaksajana. :D

Tuo kirjoitus ei ollut pelkästään sinulle suunnattu, vaan asiaa käsittelivät muutkin tässä ketjussa. Kukaan ei esimerkiksi vaivautunut määrittelemään mikä on "elämäntapaopiskelija"? Eipä se opiskelu niin mukavaa ole, että sitä kukaan vapaaehtoisesti kovin pitkään tekisi. Suurin osa tässä maassa haluaa kuitenkin sen yhden tutkinnon, jotta pääsisi tekemään työtä alalle, joka itseään kiinnostaa. Täällä esitetään että olisi jotenkin helvetin helppoa tehdä esimerkiksi kaksi tutkintoa tai ylipäätään päästä sisään yliopistoon UUDELLEEN suorittamaan toista tutkintoa. Tervemenoa kokeilemaan. Itse pidän kyllä äärimmäisen kannatettavana sitä, että niillä joilla motivaatiota ja rahkeita opiskeluun riittää myös käyttävät niitä.

Itse tuli tehtyä töitä lähes koko opiskeluaika joka tarkoitti muun muassa sitä että sen aikaisilla tulorajoilla ei esimerkiksi opintotukia nosteltu, vaan sen sijaan maksoin veroja. Työnteko kyllä näkyi opintosuoritusten arvostelussa reippaasti, eli jälkikäteenkin tarkasteltuna näkee opintosuoritusotteen kurssien arvosanoista milloin on tullut opiskeltua täyspäiväisesti ja milloin käytyä töissä. Työnteossa oli toisaalta se hyvä puoli, että sen kautta oli heti työpesti tiedossa valmistumisen jälkeen.

 

[Zimpanssi]

Pitää muistaa että loppujen lopuksi opiskelu ei itsessään merkitse yhtään mitään ellei sillä ole käyttöä työelämässä. Usein tulee sellainen olo, että joillekin opiskelu itsessään on se juttu. Käydään luennoilla, tehdään tenttejä ja suoritetaan opintopisteitä systeemin mukaisesti. Sitten ollaan ihan pihalla työelämään siirtyessä ja ihmeissään kun sitä johtajan paikkaa ei tullutkaan automaattisesti. Joudutaan sitten ottamaan vastaan perustason duuneja, katkeroidutaan, aletaan protestoimaan ja mennään kortistoon tai uudestaan kouluun.. Näitä esimerkkejä on varmasti kaikkien tuttavapiireissä.

Minusta tähän ongelmaan on kaksi ratkaisua. Ensiksi tulee antaa oikea kuva työelämästä. Muistan hyvin kun (muistaakseeni taloushallinnon) opettaja sanoi että "kaikki aloittavat pohjalta, joten asennoitukaa siihen oikein". Urakehitys vaan on aluksi aika hidasta vaikka olisikin se maisterin tutkinto siltä alalta. Ehkä kaikille tämä ei ole selvää?

Toiseksi tulee tukea voimakkaasti työelämässä opiskelua. Pitäisi olla mahdollisuus tehdä esimerkiksi huonompina aikoina (työttömyyden vaihtoehtona) osa-aikaista työtä ja opiskella samalla esim. yliopistossa. Korkeakoulujen tulisi räätälöidä enemmän opintokokonaisuuksia, joita voisi suorittaa työn ohessa. jne.. Tämä sitoisi korkeakouluja tiivimmin yrityksiin. Toisaalta se myös tarkoittaisi sitä, että esim. kandit lähtisivät töihin aikaisemmin ja valmistuminen maisteriksi olisi siksi hitaampaa, mikä taas ei ole korkeakoulujen etu nykyisessä systeemissä.

 

[Heikki M.]

Arvelisin, että eivät tee tutkintoa Helsingin yliopistossa tai Aalto-yliopistossa tavoitteena valmistua alle viidessä vuodessa tai sitten vanhemmat rahoittavat opintoja.

Aloituspaikkojen määristä olen samaa mieltä. Niihin olisi kyllä syytä puuttua ihan työllistymiskysymysten vuoksi, mutta myös muista syistä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa suuressa osaa aloja opiskelijoita on aivan liian paljon suhteessa opettajien määrään. Tämän vuoksi lähiopetuksen määrä jää vähäiseksi suhteessa massaluentoihin. Aloituspaikkoja voisi siis vähentää, mutta ei opettajien määrää. Tosin nykyiselläänkin halutuimmille aloille sisäänpääsyprosentit ovat esimerkiksi HY:lla ja Aallolla kokeisiin osallistuiden osalta alle 10 prosentin luokkaa, joten opiskelemaan pyrkivät eivät varmaan tätä ideaa kannata.



Tuo kirjoitus ei ollut pelkästään sinulle suunnattu, vaan asiaa käsittelivät muutkin tässä ketjussa. Kukaan ei esimerkiksi vaivautunut määrittelemään mikä on "elämäntapaopiskelija"? Eipä se opiskelu niin mukavaa ole, että sitä kukaan vapaaehtoisesti kovin pitkään tekisi. Suurin osa tässä maassa haluaa kuitenkin sen yhden tutkinnon, jotta pääsisi tekemään työtä alalle, joka itseään kiinnostaa. Täällä esitetään että olisi jotenkin helvetin helppoa tehdä esimerkiksi kaksi tutkintoa tai ylipäätään päästä sisään yliopistoon UUDELLEEN suorittamaan toista tutkintoa. Tervemenoa kokeilemaan. Itse pidän kyllä äärimmäisen kannatettavana sitä, että niillä joilla motivaatiota ja rahkeita opiskeluun riittää myös käyttävät niitä.

Itse tuli tehtyä töitä lähes koko opiskeluaika joka tarkoitti muun muassa sitä että sen aikaisilla tulorajoilla ei esimerkiksi opintotukia nosteltu, vaan sen sijaan maksoin veroja. Työnteko kyllä näkyi opintosuoritusten arvostelussa reippaasti, eli jälkikäteenkin tarkasteltuna näkee opintosuoritusotteen kurssien arvosanoista milloin on tullut opiskeltua täyspäiväisesti ja milloin käytyä töissä. Työnteossa oli toisaalta se hyvä puoli, että sen kautta oli heti työpesti tiedossa valmistumisen jälkeen.

Hyvä että toi vitun suorittamiskulttuuri ole vielä tarttunut Suomeen. Ja hyvin on pärjätty.

Edit: Väärälle meni. Siis tuohon tuohon Naksun jenkkisuorittamisjuttuun vastasin. Suomihan ja pohjoismaat pärjää kansainvälisesti hyvin verrattuna näihin suorittajamaihin, Hong Kong, Japani, Korea, osin Jenkkilä.

 

[naksu]

Pitää muistaa että loppujen lopuksi opiskelu ei itsessään merkitse yhtään mitään ellei sillä ole käyttöä työelämässä. Usein tulee sellainen olo, että joillekin opiskelu itsessään on se juttu. Käydään luennoilla, tehdään tenttejä ja suoritetaan opintopisteitä systeemin mukaisesti. Sitten ollaan ihan pihalla työelämään siirtyessä ja ihmeissään kun sitä johtajan paikkaa ei tullutkaan automaattisesti. Joudutaan sitten ottamaan vastaan perustason duuneja, katkeroidutaan, aletaan protestoimaan ja mennään kortistoon tai uudestaan kouluun.. Näitä esimerkkejä on varmasti kaikkien tuttavapiireissä.

Minusta tähän ongelmaan on kaksi ratkaisua. Ensiksi tulee antaa oikea kuva työelämästä. Muistan hyvin kun (muistaakseeni taloushallinnon) opettaja sanoi että "kaikki aloittavat pohjalta, joten asennoitukaa siihen oikein". Urakehitys vaan on aluksi aika hidasta vaikka olisikin se maisterin tutkinto siltä alalta. Ehkä kaikille tämä ei ole selvää?

Toiseksi tulee tukea voimakkaasti työelämässä opiskelua. Pitäisi olla mahdollisuus tehdä esimerkiksi huonompina aikoina (työttömyyden vaihtoehtona) osa-aikaista työtä ja opiskella samalla esim. yliopistossa. Korkeakoulujen tulisi räätälöidä enemmän opintokokonaisuuksia, joita voisi suorittaa työn ohessa. jne.. Tämä sitoisi korkeakouluja tiivimmin yrityksiin. Toisaalta se myös tarkoittaisi sitä, että esim. kandit lähtisivät töihin aikaisemmin ja valmistuminen maisteriksi olisi siksi hitaampaa, mikä taas ei ole korkeakoulujen etu nykyisessä systeemissä.

Olet tassa taysin oikeassa. Minusta laitosten pitaisi olla yhteydessa alansa opiskelijoiden mahdollisiin tyonantajiin ja pyrkia luomaan hyvia suhteita laitosten ja tyonantajien valille, jota kautta voitaisiin ohjata opiskelijoita jarkeviin ja hyodyllisiin kesatoihin. Omassa yliopistossani on yliopiston ja tyonantajien valilla todella paljon yhteispelia. Tassa vaiheessa lukuvuotta jarjestetaan jo kampuksella rekrytointitapahtumia, joiden tarkoituksena on loytaa kesaduuneja opiskelijoille. Naissa on tyypillisesti paikalla suuri joukko alueen tyonantajia ja opiskelijat voivat kiertaa tyonantajalta toiselle ja antaa heille CV:nsa seka rekisteroitya tyohaastattelua varten. Tyonantajat kutsuvat noin puolet lyhyeen noin 5min tyohaastatteluun joko samana paivana tai seuraavana, josta parhaat sitten pyydetaan ns. oikeaan tyohaastatteluun.

Minusta 3 vuoden kandin pitaisi olla se tutkinto johon opinto-oikeus saadaan paasykokeen yhteydessa. Maisteria tultaisiin tekemaan, jos jostain syysta on tarvetta suuremmalle maaralle teoriaa nykyisessa tyossa. Suurin osa ei tee maisterivaiheen kurssien sisallolla tasan mitaan.

 

[Timba79]

Ja on tiettyjä aloja, joissa ei pitäisi päästä edes suunnittelu ja johtotehtäviin ennenkuin on oltu siellä ruohonjuuritasolla duunissa joku järkevä aika. Tästä yksi erittäin hyvä esimerkki on raksa. Jokainen vähänkään alalla työskennellyt tietää minkälainen on suoraan lukiosta AMK:hon mennyt vasta valmistunut inssi jolla on pikkuisen vielä liian isot luulot omasta osaamisestaan. Käsittämätöntä että tällaisille aloille edes pääsee opiskelemaan ilman työkokemusta. Tosin varmasti iso osa valmistuneista suhtautuu huomattavasti nöyremmällä asenteella uusiin töihinsä.

Tähänkin olisi ratkaisu se, että olisi PALJON enemmän sitä oikeaa työtä opiskeluun kytkettynä.

Yliopisto-opiskelusta en tiedä juuri mitään, joten siihen nyt on paha ottaa juuri mitään kantaakaan. Siis sitä miten tuolla pitäisi työelämä ottaa kylkeen. Varmasti ihan vastaavasti.

Mutta kaikenkaikkiaan pitäisi aloituspaikat sopeuttaa työllistymisen mukaan, sekä tarpeen mukaan. Aivan turha ylikouluttaa ihmisiä. Täälläkin valitettavan moni enempi opiskellut ei pidä vähempi opiskellutta minään. Sitten unohtaa että jonkun on niitä perusduunejakin tehtävä. Aivan sama vaikka kaikki ois käyneet AMK:n tai yliopiston, jonkun ne veskit on silti pestävä ja kaupan kassalla oltava tai tämä yhteiskunta ei vain pyöri. Ei oikein ole perusteltua, että kaikki käy koulua 18 vuotta elämästään...

Jokaista meitä tarvitaan että tämä oravanpyörä pyörii. Turha siis olla katkera jos ei ole käynyt kouluja ja ihan yhtä turha katsoa nenänvartta pitkin vähemmän kouluja käynyttä.

 

[takomo]

Katsos kun lähti keskustelut taas käyntiin kun Timba löysi aiheen, joka koskettaa lähemmin Pakkiksen käyttäjien ikäryhmää!

Ja kaikki näyttäisivät olevan vaihteeksi yhtä mieltä siitä, että meillä on ongelma koulutusjärjestelmässä. Ja positiivista on se, että ilmeisesti ongelma on tiedostettu myös päättäjien osalta. Nyt jäämme jännityksellä odottamaan, jääkö jäljelle järjestelmän savuavat rauniot vai mitä.

 

[Zimpanssi]

Olet tassa taysin oikeassa. Minusta laitosten pitaisi olla yhteydessa alansa opiskelijoiden mahdollisiin tyonantajiin ja pyrkia luomaan hyvia suhteita laitosten ja tyonantajien valille, jota kautta voitaisiin ohjata opiskelijoita jarkeviin ja hyodyllisiin kesatoihin. Omassa yliopistossani on yliopiston ja tyonantajien valilla todella paljon yhteispelia. Tassa vaiheessa lukuvuotta jarjestetaan jo kampuksella rekrytointitapahtumia, joiden tarkoituksena on loytaa kesaduuneja opiskelijoille. Naissa on tyypillisesti paikalla suuri joukko alueen tyonantajia ja opiskelijat voivat kiertaa tyonantajalta toiselle ja antaa heille CV:nsa seka rekisteroitya tyohaastattelua varten. Tyonantajat kutsuvat noin puolet lyhyeen noin 5min tyohaastatteluun joko samana paivana tai seuraavana, josta parhaat sitten pyydetaan ns. oikeaan tyohaastatteluun.

Minusta 3 vuoden kandin pitaisi olla se tutkinto johon opinto-oikeus saadaan paasykokeen yhteydessa. Maisteria tultaisiin tekemaan, jos jostain syysta on tarvetta suuremmalle maaralle teoriaa nykyisessa tyossa. Suurin osa ei tee maisterivaiheen kurssien sisallolla tasan mitaan.

Alumnitoiminta on Suomessa ihan olematonta. Minusta tiedekunnilla voisi olla vaikkapa kerran kvartaalissa alumni-ilta, jolloin tavattaisiin valmistuneita opiskelijoita ja vaikka esiteleltäisiin valmistuneita graduja/väikkäreitä. Uskoisin, että näihin saisi sponsoreitakin kivasti mukaan, jos porukka tottuisi silloin tällöin käymään paikalla. Rekry-, sijoitus- yms firmat voisivat hyvinkin olla kiinnostuneita.

Kandiksi vaan ja sitten työelämään. Työn ohessa sitten ne syventävät kurssit etänä ja tenttien. Lopuksi valmistuisi varmaan myös sellainen gradu, jolla olisi jotain merkitystäkin oikeassa elämässä. Valtio voisi tulla vaikkapa sillä tavalla vastaan, että antaisi mahdollisuuden jäädä opintovapaalle korotetulla opintotuella vaikka 4 kuukaudeksi 4 vuoden aikana tutkinnon ollessa kesken. Tämä olisi varmasti työnantajallekin edullinen diili. Hiljaisina aikoina voisi ehdottaa työntekijälle opintovapaata.

 

[narrisonford]

Mutta kaikenkaikkiaan pitäisi aloituspaikat sopeuttaa työllistymisen mukaan, sekä tarpeen mukaan. Aivan turha ylikouluttaa ihmisiä. Täälläkin valitettavan moni enempi opiskellut ei pidä vähempi opiskellutta minään. Sitten unohtaa että jonkun on niitä perusduunejakin tehtävä. Aivan sama vaikka kaikki ois käyneet AMK:n tai yliopiston, jonkun ne veskit on silti pestävä ja kaupan kassalla oltava tai tämä yhteiskunta ei vain pyöri. Ei oikein ole perusteltua, että kaikki käy koulua 18 vuotta elämästään...

Jokaista meitä tarvitaan että tämä oravanpyörä pyörii. Turha siis olla katkera jos ei ole käynyt kouluja ja ihan yhtä turha katsoa nenänvartta pitkin vähemmän kouluja käynyttä.

Varmastikin ihan perusteltuja pointteja, mutta unohdat tässä sen, että suuri osa opiskelevista nuorista tekee niin paljon töitä, että on epäselvää kumpi on päätoimista: opiskelu vai työnteko. Lisäksi ne työt nimenomaan ovat noita ihan perushommia. Omasta kaveripiiristä tulee heti mieleen esimerkiksi yksi joka oli laivasiivojana ja yksi työskenteli teurastamossa. Varastotyöt ovat myös hyvin yleisiä ja niitä tuli myös itse tehtyä opiskeluiden ohessa. Niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin niin harvalla on mahdollisuutta opiskella päätoimisesti pelkällä opintotuella pääkaupunkiseudulla.

Kandiksi vaan ja sitten työelämään. Työn ohessa sitten ne syventävät kurssit etänä ja tenttien. Lopuksi valmistuisi varmaan myös sellainen gradu, jolla olisi jotain merkitystäkin oikeassa elämässä. Valtio voisi tulla vaikkapa sillä tavalla vastaan, että antaisi mahdollisuuden jäädä opintovapaalle korotetulla opintotuella vaikka 4 kuukaudeksi 4 vuoden aikana tutkinnon ollessa kesken. Tämä olisi varmasti työnantajallekin edullinen diili. Hiljaisina aikoina voisi ehdottaa työntekijälle opintovapaata.

Tämähän on jo olemassa aika lähelle siinä muodossa kuin toit sen esille (linkki: aikuiskoulutustuki). Itse käytin tätä tutkintoni viimeistelyyn. Vaaditaan tosin useiden vuosien työhistoria, mutta ainakaan pääkaupunkiseutulaisille opiskelijoille tuskin on ongelma. Töitä kun on ollut lähes pakko tehdä.

 

[Zimpanssi]

Tämähän on jo olemassa aika lähelle siinä muodossa kuin toit sen esille (linkki: aikuiskoulutustuki). Itse käytin tätä tutkintoni viimeistelyyn. Vaaditaan tosin useiden vuosien työhistoria, mutta ainakaan pääkaupunkiseutulaisille opiskelijoille tuskin on ongelma. Töitä kun on ollut lähes pakko tehdä.

Tässä on juuri se erona, että tulee olla se pitkä työhistoria takana, joten ei sovellu juuri valmistuneille kandeille tutkinnon viimeistelyyn, jota siis tarkoitin.

IMO tuon järjestelmä ongelma on, että tuki on aika alhainen. 2300e/kk palkasta tulisi tulla alas 1300e/kk tukeen ja 3500e/kk palkasta 1600e/kk.. En nyt tiedä, että voisiko sitä edes nostaakaan, mutta se voisi olla vaikka verovapaata?

 

[narrisonford]

Tässä on juuri se erona, että tulee olla se pitkä työhistoria takana, joten ei sovellu juuri valmistuneille kandeille tutkinnon viimeistelyyn, jota siis tarkoitin.

IMO tuon järjestelmä ongelma on, että tuki on aika alhainen. 2300e/kk palkasta tulisi tulla alas 1300e/kk tukeen ja 3500e/kk palkasta 1600e/kk.. En nyt tiedä, että voisiko sitä edes nostaakaan, mutta se voisi olla vaikka verovapaata?

Juu, no itse olin nimenomaan vastavalmistunut kandi siinä vaiheessa kun tuota tukea hain ja käytin sitä tuohon opiskeluiden loppuunsaattamiseen.

Tuskinpa ovat muuttamassa tuota aikuiskoulutustukea ainakaan verovapaaksi, kun ovat näköjään kiristäneet tuen ehtoja muutoin. Itselläni oli muistaakseni hieman yli 5 vuoden työhistoria ja se riitti, koska 5 vuotta oli se raja silloin. Nyt sitä ollaan näköjään hilaamassa kahdeksaan vuoteen.

 

[Herra Mirandos]

Suomen kilpailukyky EU:n sisällä on vielä mitenkuten kohdallaan, mutta sen ulkopuolella meillä ei olisi mitään jakoa, ellei yhteiskunta yhtäkkiä hyväksyisi tulo- ja elintason pudottamista jonnekin Kiinan ja Vietnamin välimaastoon. Meillä on aidosti ongelma globaalin kilpailukyvyn kanssa, muuta niin on kaikilla muillakin EU-mailla. Yhdessä asialle on helpompi tehdä jotain.

.

Onkohan tuo asia näin, vai uskotteleeko media/poliittinen eliitti meille sen, ja me nielemme sen pureksimatta.

 

[Timba79]

Varmastikin ihan perusteltuja pointteja, mutta unohdat tässä sen, että suuri osa opiskelevista nuorista tekee niin paljon töitä, että on epäselvää kumpi on päätoimista: opiskelu vai työnteko. Lisäksi ne työt nimenomaan ovat noita ihan perushommia. Omasta kaveripiiristä tulee heti mieleen esimerkiksi yksi joka oli laivasiivojana ja yksi työskenteli teurastamossa. Varastotyöt ovat myös hyvin yleisiä ja niitä tuli myös itse tehtyä opiskeluiden ohessa. Niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin niin harvalla on mahdollisuutta opiskella päätoimisesti pelkällä opintotuella pääkaupunkiseudulla.

PK seudulla? Täällä landella kun ei tunnu läheskään kaikille opiskelijoille edes löytyvän töitä, vaikka haluaisivat. Se on sinällään huonokin juttu, koska sitä työelämän kokemusta tarvittaisiin, vaikka se ei opiskelun alussa olisi omalta alaltakaan.

 

[jambo]

No itse asiassa Jyväskylänkin seudulla palvelualaa pyöritetään hyvin pitkälle opiskelijoiden voimin. Tietenkään kaikille ei duunia ole, eikä varsinkaan oman alan töitä mutta oman kokemukseni mukaan hommia on kun jaksaa kaivella. Varsinkin sitten kun saa jalan ovenväliin niin hommia alkaa löytyä. Tosin oma kokemus on väliltä 96-2003 joten asiat saattavat olla muuttuneet ja varmaan ovatkin.

Tuohon opiskelu/työ yhtälöön oma kokemus. Itse tein peräkkäin kaksi tutkintoa, opistotason tutkinnon ja heti perään yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon. Ensimmäistä vuotta lukuunottamatta tein kaikki viikonloput ja lomat töitä, parhaimmillaan oli kolme osaaikaista duunia plus opinnot. Päivällä opiskelua, iltapäivällä salin respaan, viikonloppuna päivällä opetushommia ja illalla baariin tiskin taa viinaa myymään.

Toinen yhtälö oli yö hotellin respassa, pienet unet, päivä yliopistolla tutkimusassarina ja vapaapäivinä baariin viinaa myymään, aina jossain välissä luennolle ja tenttien hoitaminen.

Kun vihdoin sain tutkinnon valmiiksi ja paperit ulos ja ekan kokopäiväisen duunin niin en ollut uskoa kuinka helppoa työelämässä oli, siis verrattuna aikaisempaan. Aamulla duuniin, iltapäivällä pois ja kaikki loppuaika on vapaata, ihmeellistä!!

Itse olen kokenut niin että työnteko ei ole ollut rasite vaan jokaisesta on pystynyt hyödyntämään jotain jatkoa ajatellen, oli se sitten jotain teknistä osaamista tai erilaisten ihmisten ja työympäristöiden ymmärtämistä.

Ainakin sen on oppinut että jokaista työtä tekevää osaa arvostaa.

 

[keuhko-niko]

Lukio-iässä uskoin vakaasti opiskelun hyötyyn. Tärkeintä oli löytää kiinnostava ala taka-ajatuksella: "Kyllä töitäkin sitten löytyy, eihän valtion kannata panostaa kymmeniä tuhansia euroja maisterin koulutukseen, josta ei ole mitään hyötyä." Joo, ei kannata, mutta silti panostetaan. Ja enemmänkin: Pelkästään biologian ja kemian aloilla on sadoittain työttömiä tohtoreita, joiden kouluttamiseen on käytetty miljoonia euroja.

Koulujärjestelmää monesta näkökulmasta kironneena olen miettinyt syitä tähän järjettömään touhuun:

1) Koulujen henkilökunta pitää kaikin keinoin kiinni suojatyöpaikoistaan. Mitä huonompi työllisyys alalla, sitä tärkeämpää on koulutuksen ja [SUB](tuottamattoman)[/SUB] tutkimustoiminnan jatkuminen. Ammattiyhdistysliikkeet tukevat jäseniään.

2) Monilla aloilla koulutus on etääntynyt työelämästä. Professoreiksi noustaan yliopistomaailman pienistä piireistä, joissa ei tunneta yritystoimintaa (paitsi ennakkoluulojen tasolla). Lisäksi opiskelijoita yritetään pidetään erossa työelämästä tulorajojen, läsnäolopakkojen, valmistumisaikojen ja opintolainojen avulla.

3) Koulutustoiminta ei ole poliittisesti kuuma aihe. Opetusministeri on palkintovirka pitkästä työstä puolueen hyväksi. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun budjetti kasvaa ja opetusministeri ei tee mitään radikaalia.

4) Helppotajuista tietoa työllistymisestä ja palkasta on niukasti saatavilla, eikä oppilaitoksille kiusallisia tilastoja pidetä esillä.

5) Vuosikymmenten aikana tajuntaan iskostettu eetos kaiken koulutuksen hyödyllisyydestä. Työssäopittua ammattitaitoa väheksytään (onneksi tämä on vähenemässä).

6) Nuorilla on suppea ja usein ylioptimistinen näkemys elämään. Koulumaailmassa ihmisestä huolehditaan ja riittää kun suunnittelee elämää pari kuukautta kerrallaan. Aktiivinen urasuunnittelu on vieras käsite ja opiskelu on usein vaihtoehto työttömyydelle.

7) Hyvin työllistäville aloille on suhteellisen paljon hakijoita. Moni haussa pudonneista ottaa vastaan toisen opiskelupaikan saadakseen opiskelijan edut ja valmistuakseen seuraavan vuoden pääsykokeisiin. Keskeyttäneiden suuri määrä vaikeuttaa sisäänottomäärien optimointia.

Reilut budjettileikkaukset ovat parasta, mitä Suomen koulujärjestelmälle voidaan tehdä. Kirveelle riittää töitä. :whip:

 

[Kaapeli]

En kahlannut aivan koko keskustelua läpi, joten en tiedä otettiinko tähän jo kantaa, mutta...

Joo, ahtaajilla ja LVI asentajilla ja muutamalla muulla porukalla on hyvät liksat. Mutta ei ihan kaikki duunarit tee näitä hommia. Ihmisiä on töissä kaupoissa, siivoojana, vuokrafirmojen kautta eri hanttihommissa yms. Kympin tuntipalkalla, vajaata viikkoa. Elä tuolla sitten.

Olethan sinä tietoinen siitä, että länsimaisessa systeemissä valtio/eduskunta ei päätä palkoista, vaan meillä ne neuvottelevat työmarkkinajärjestöt keskenään?

Jos taas ehdotat lakia minimipalkan asettamisesta yli kymmeneen euroon tunnilta, niin pelkäänpä, että meiltä katoaa pahimmassa tapauksessa kymmeniä tuhansia työpaikkoja hyvin vikkelään. Tuollainen 30% prosentin palkankorotus saattaa nimittäin syödä monen yrittäjän katteen kokonaan.

Minä olen muuten elänyt alle kympin tuntipalkalla vallan mainiosti ja mieluummin teen sillä hommia kuin olen työtön.

 

[Timba79]

En kahlannut aivan koko keskustelua läpi, joten en tiedä otettiinko tähän jo kantaa, mutta...



Olethan sinä tietoinen siitä, että länsimaisessa systeemissä valtio/eduskunta ei päätä palkoista, vaan meillä ne neuvottelevat työmarkkinajärjestöt keskenään?

Jos taas ehdotat lakia minimipalkan asettamisesta yli kymmeneen euroon tunnilta, niin pelkäänpä, että meiltä katoaa pahimmassa tapauksessa kymmeniä tuhansia työpaikkoja hyvin vikkelään. Tuollainen 30% prosentin palkankorotus saattaa nimittäin syödä monen yrittäjän katteen kokonaan.

Minä olen muuten elänyt alle kympin tuntipalkalla vallan mainiosti ja mieluummin teen sillä hommia kuin olen työtön.

No en jaksa minäkään kahlata, että mistä asiayhteysetä tuon irrotit je vedit nohevan johtopäätöksen että olen ylipäätään nostamassa perustuntipalkkoja yhtään mihinkään. Kunhan totesin että vähän hankala yrittää tulla toimee osa-aikatyöllä ja paskalla palkalla. Meidän perheessä on siitä ihan riittävästi kokemusta.

 

[Tyggis]

Näissä keskusteluissa pitäisi aina olla myös se ketä kurittaa kun toteuttaa sitä omaa politiikkaa.

Esim: "Nostan duunarien nettotulotasoa, korottamalla veroja yli 40 000e ansaitsevilta". Vituttaa nämä kaiken maailman taivaanrannanmaalarit, jotka lupaavat ummet ja lammet, mutta eivät suostu kertomaan mitään realistista ratkaisua näihin ongelmiin.

 

[Timba79]

Laitetaan nyt tänne kun ei viitti tästä uuttakaan ketjua pistää. mutta pisti oikeati vituttamaan valtiovarainministeri Urpilainen eilen uutisissa. Jotai tuosta luottoluokitusjutusta oli ja takuuslätinöistä. Mutta sitten totesi maaliskussa kun on joku budjettiriihi, niin pitää pohtia mitä veroja nostetaan. Ei sanallakaan että mistä menoista karsitaan. Vittu veroja nostamalla varmasti tämä maa pelastetaan.

Mä ainakin vähennän suoraan kulutuksesta kaiken mikä veroissa nostetaan. Kaiken ulkona syömisen voi lopettaa helposti, vaatteita saa kirpparilta, leffat näkee telkkarista sen mitä ehtii katsoa jne jne jne.

Julkisen sektorin annetaan varmaan vaan paisua. Sen ronkkiminen kun katsos vie äänestäjiä.

Vitutusketjuun tämä ois pitänty pistää...

 

[Herra Mirandos]

Umm.... sanoin jo ennen viimeisiä eduskuntavaaleja että mikäli Urpilainen saa valtiovarainministerin paikan, se on suurin talouspoliittinen virhe tässä maassa sitten sotien.

 

[Jami2003]

Umm.... sanoin jo ennen viimeisiä eduskuntavaaleja että mikäli Urpilainen saa valtiovarainministerin paikan, se on suurin talouspoliittinen virhe tässä maassa sitten sotien.

Tähän Jutta näyttäisi vain että: