- Liittynyt
- 10.9.2004
- Viestejä
- 1 693
...Ja se oli elämäni surkein päivä...
- Keskustelun aloittaja BoneFish
- Aloitettu
:lol2: 10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 26.4.2005
- Viestejä
- 517
- Ikä
- 38
Elämäni surkein episodi:
Herään aamupäivällä humalassa edellisen illan jäljiltä. Samassa kämpässä herra ja rouva x riitelevät äänekkäästi. Rouva x häätää minut ja herra x:n pihalle.
Herra x ehdottaa minulle, jotta lähtisimmekö huviksemme vaikkapa Viroon? Noh mehän lähdemme asiaa sen kummempia pohtimatta ensin bussilla Stadiin ja ratikalla satamaan ja sieltä liput Tallinnaan.
Matkalla juomme muutamat. Saavumme Tallinnaan ja olemme molemmat humalassa ja juomme juotuasta päästyämme ja kiertelemme päämäärättömästi.
Pian onkin jo yö ja päätämme lähteä takaisin Suomeen. Laivan "portsari" on täysi kusipää ja vähän epävarma siitä, pitäisikö minut päästää sisään laivaan. Ilmeisesti ei pitänyt naamastani tai jtn. Sanoo, että "sovitaan sitten niin, että sä menet suoraan nukkumaan".
Noh, noin tunnin päästä ko. tyyppi tulee mua vastaan, kun olen poistumassa yökerhosta. En tiedä muista mitä seuraavaksi tapahtui, mutta pian seison terminaalin ulkopuolella ilman herra äxää. Sivuhuomautuksena: olen kieltämättä hieman sitä mieltä, että lippunsa maksaneen ja kovasti humalaisen , mutta häiriötä aiheuttamattoman matkustajan poistaminen laivalta yksin Tallinnan yöhön on melko törkeästi tehty...:down: Miksei vaikka heittänyt laivan putkaan?
Seisoin siis yksin terminaalin edessä. Fiilis oli unenomainen päivällä juotujen kymmenien kaljojen jälkeen. Niinpä sitten jostain tuntemattomasta syystä potkaisin terminaalin oven ikkunan sisään, menin sisään siitä ja rikoin toisenkin ikkunan päästäkseni tunneliin ja takaisin laivaan
En tietty päässyt. Koko paikka oli tyhjä, mistä jälkeenpäin herää kysys, kuinka kauan aikaa sitten minut heitettiin laivasta, kun muistan vain sen "portsarin" paheksunnan ja seuraavaksi olinkin jo potkimassa ikkunoita. Teleportattiinko minut, vai mitä vittua? Oli siitä kuitenkin jonkinmoinen matka laivaan, siitä ovelta...
Noh, kun ei mitään tapahtunut, niin lähdin vittuun ja sammuin jonnekkin, kun ei ollut varaa hotelliin. Pistin merkille valtavan verenvuodon jalastani, josta jäi verinen kengänjälki joka askeleella. Se sitten myöhemmin paljastui syväksi haavaksi, jonka pirstoutunut lasi oli leikannut. Jossain vaiheessa minulta myös katosi kello.
Olin sinäkin aamuna herätessäni tietty humalassa. Kävin ostamassa lipun Suomeen ja lähdin keskustaan, jossa maleksin siihen asti, kunnes laivan piti lähteä.
Kun sitten tuli aika palata samaiseen terminaaliin, rukoilin mielessäni, etten jäisi kiinni, koska jos jäisin olisin tietty kusessa. Turhaanpa rukoilin. Kun sitten politsei vei minua porteilta käsiraudoissa, kaikkien matkustajien katseet olivat minussa
Toivotin muille iloisesti hyvää matkaa ja terveisiä kotisuomeen.
Asemalla minua kuulusteltiin murtautumisesta, ilkivallasta, laittomasta rajanylityksestä ja laittoman aseen hallussapidosta(matkamuistoksi sadamarketista ostamani stiletti) otettiin mugshotit ja niin edelleen. Uhkailivat siirrolla johonkin rangaistuslaitokseen ties kuinka pitkäksi aikaa. Sitten minut heitettiin putkaan joka oli hirveänhajuinen pieni koppi ilman patjaa, lattialla kusiviemäri. Siinä sitten makailin lattialla melkein kokonaisen vuorokauden vältellen kosketusta muiden jättämien eritetahrojen kanssa. Tupakkia ei saanut polttaa, mikä tuntui hieman ikävältä.
Seuraavana päivänä pääsin kuitenkin pois, kun lupasin maksaa 600 euroa heti Suomeen päästyäni(Vitut ole vieläkään mitään maksanut, kun ei ole ollut rahaa, tuolloin ei edes asuntoa) ja osoitin muutenkin halukkuutta yhteistyöhön.
Olin hylännyt hiestä ja verestä koppuraksi kuivuneet sukkani, jotka haisivat paskaakin pahemmalle(kengät olivat tietty samassa kunnossa) ja kävelin siis satamaan valtava haava jalassani ilman sukkia pienessä pakkasessa. Ei kivaa..:itku:
Vitunmoinen nälkä myös, kun en ollut syönyt mitään pidätykseni jälkeen ja ikäväkseni totesin, ettei laivalla voinut maksaa VisaElectronilla, joten sain ruokaa vasta Suomessa
Onneksi huolestunut herra x(joka oli ehtinyt jo soittaa Viron suurlähetystöönkin, kun olin niin yllättävästi vain "kadonnut jäljettömiin") oli odottamassa minua asunnossaan, jossa tuolloin punkkasin ja oli varannut minulle kaljaa jääkaappiin
Sakot olleet maksamatta jo yli 2 kuukautta, joten perästä kuulunee vielä...
:wall: :wall: :wall:
Herään aamupäivällä humalassa edellisen illan jäljiltä. Samassa kämpässä herra ja rouva x riitelevät äänekkäästi. Rouva x häätää minut ja herra x:n pihalle.
Herra x ehdottaa minulle, jotta lähtisimmekö huviksemme vaikkapa Viroon? Noh mehän lähdemme asiaa sen kummempia pohtimatta ensin bussilla Stadiin ja ratikalla satamaan ja sieltä liput Tallinnaan.
Matkalla juomme muutamat. Saavumme Tallinnaan ja olemme molemmat humalassa ja juomme juotuasta päästyämme ja kiertelemme päämäärättömästi.
Pian onkin jo yö ja päätämme lähteä takaisin Suomeen. Laivan "portsari" on täysi kusipää ja vähän epävarma siitä, pitäisikö minut päästää sisään laivaan. Ilmeisesti ei pitänyt naamastani tai jtn. Sanoo, että "sovitaan sitten niin, että sä menet suoraan nukkumaan".
Noh, noin tunnin päästä ko. tyyppi tulee mua vastaan, kun olen poistumassa yökerhosta. En tiedä muista mitä seuraavaksi tapahtui, mutta pian seison terminaalin ulkopuolella ilman herra äxää. Sivuhuomautuksena: olen kieltämättä hieman sitä mieltä, että lippunsa maksaneen ja kovasti humalaisen , mutta häiriötä aiheuttamattoman matkustajan poistaminen laivalta yksin Tallinnan yöhön on melko törkeästi tehty...:down: Miksei vaikka heittänyt laivan putkaan?
Seisoin siis yksin terminaalin edessä. Fiilis oli unenomainen päivällä juotujen kymmenien kaljojen jälkeen. Niinpä sitten jostain tuntemattomasta syystä potkaisin terminaalin oven ikkunan sisään, menin sisään siitä ja rikoin toisenkin ikkunan päästäkseni tunneliin ja takaisin laivaan
En tietty päässyt. Koko paikka oli tyhjä, mistä jälkeenpäin herää kysys, kuinka kauan aikaa sitten minut heitettiin laivasta, kun muistan vain sen "portsarin" paheksunnan ja seuraavaksi olinkin jo potkimassa ikkunoita. Teleportattiinko minut, vai mitä vittua? Oli siitä kuitenkin jonkinmoinen matka laivaan, siitä ovelta...
Noh, kun ei mitään tapahtunut, niin lähdin vittuun ja sammuin jonnekkin, kun ei ollut varaa hotelliin. Pistin merkille valtavan verenvuodon jalastani, josta jäi verinen kengänjälki joka askeleella. Se sitten myöhemmin paljastui syväksi haavaksi, jonka pirstoutunut lasi oli leikannut. Jossain vaiheessa minulta myös katosi kello.
Olin sinäkin aamuna herätessäni tietty humalassa. Kävin ostamassa lipun Suomeen ja lähdin keskustaan, jossa maleksin siihen asti, kunnes laivan piti lähteä.
Kun sitten tuli aika palata samaiseen terminaaliin, rukoilin mielessäni, etten jäisi kiinni, koska jos jäisin olisin tietty kusessa. Turhaanpa rukoilin. Kun sitten politsei vei minua porteilta käsiraudoissa, kaikkien matkustajien katseet olivat minussa
Toivotin muille iloisesti hyvää matkaa ja terveisiä kotisuomeen.Asemalla minua kuulusteltiin murtautumisesta, ilkivallasta, laittomasta rajanylityksestä ja laittoman aseen hallussapidosta(matkamuistoksi sadamarketista ostamani stiletti) otettiin mugshotit ja niin edelleen. Uhkailivat siirrolla johonkin rangaistuslaitokseen ties kuinka pitkäksi aikaa. Sitten minut heitettiin putkaan joka oli hirveänhajuinen pieni koppi ilman patjaa, lattialla kusiviemäri. Siinä sitten makailin lattialla melkein kokonaisen vuorokauden vältellen kosketusta muiden jättämien eritetahrojen kanssa. Tupakkia ei saanut polttaa, mikä tuntui hieman ikävältä.
Seuraavana päivänä pääsin kuitenkin pois, kun lupasin maksaa 600 euroa heti Suomeen päästyäni(Vitut ole vieläkään mitään maksanut, kun ei ole ollut rahaa, tuolloin ei edes asuntoa) ja osoitin muutenkin halukkuutta yhteistyöhön.
Olin hylännyt hiestä ja verestä koppuraksi kuivuneet sukkani, jotka haisivat paskaakin pahemmalle(kengät olivat tietty samassa kunnossa) ja kävelin siis satamaan valtava haava jalassani ilman sukkia pienessä pakkasessa. Ei kivaa..:itku:
Vitunmoinen nälkä myös, kun en ollut syönyt mitään pidätykseni jälkeen ja ikäväkseni totesin, ettei laivalla voinut maksaa VisaElectronilla, joten sain ruokaa vasta Suomessa
Onneksi huolestunut herra x(joka oli ehtinyt jo soittaa Viron suurlähetystöönkin, kun olin niin yllättävästi vain "kadonnut jäljettömiin") oli odottamassa minua asunnossaan, jossa tuolloin punkkasin ja oli varannut minulle kaljaa jääkaappiin
Sakot olleet maksamatta jo yli 2 kuukautta, joten perästä kuulunee vielä...
:wall: :wall: :wall:
- Liittynyt
- 5.10.2006
- Viestejä
- 1 192
Tuttua ah niin tuttua. Laittoivat ensin yhteiskoppiin Tallinnan deekujen kerman kanssa. Tinttasin yhtä turpiin heti ovelta, niin sain yksityissellin. Itse tosin painuin lauantaiaamuna putkasta päästyäni naisiin nuolemaan haavojani. :D
Sakot myös maksamatta, eipä ole kukaan perään kysellyt. Seuraavalla Viron reissulla saattaa tulla selvittelyä tullissa.. Näin olen kuullut. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, sanovat.
Edit. Käsittämätön onni matkassa, että perstaskussa irrallaan olleet tuhat euroa olivat vielä tallella herätessä.
- Liittynyt
- 29.10.2006
- Viestejä
- 139
Se oli varmaankin viime maanantai. Annettiin kaks vaihtoehtoa, joko sut irtisanotaan tai mä sanon irtisanon itseni. En kyl muista koska ois vituttanu yhtä paljon. Just kun olin suunnitellut ostavani uuden auton tällä viikolla. Aika hissua et oon enää ostamassa.
- Liittynyt
- 10.2.2004
- Viestejä
- 314
Varmaan omien hyvien ystävien yllättävät kuolemat on lyöneet luun kurkkuun melko kovasti. Kun käy kuuden vuoden sisällä kantamassa neljä ystävää monttuun, alkaa se jo hiljaistakin miestä vituttaa. En osaa sanoa, mikä noista päivistä on ollut vaikein ja pahin, mutta todella koville on aina ottaneet. Se vanhempien ja ystävien suru, ruumin viimeinen hyvästely jne. Omat hölmöilyt tuntuvat aina kovin pieniltä sen menetyksen tunteen edessä. Menetetyt rahat, työpaikat ei tunnu mulla siinä rinnalla miltään.
- Liittynyt
- 6.10.2003
- Viestejä
- 281
Jos mulla menisi kortti niin ajaisin töihin ilman korttia. Töihin on pakko päästä, ei Suomessa hirtetä vaikka jäisit kiinni siitä että ajat vaikka kortti olisi kuivumassa.Bussit, taksi, kävely...juokseminen...liftaaminen..vittu konttaaminen..
Minun vaatimaton mielipiteeni on että tuo irtisanoutuminen ei ole huono-onnisuutta vaan hölmöyttä. Olen pahoilllani.
- Liittynyt
- 3.5.2007
- Viestejä
- 219
18 vuotiaana.
Aamulla 4 maissa piti lähtee ajamaan töihin helsinkiin, ku hommat alko kuudelta ja noin 150km taitettavana.
Noh, nukuin pommiin noin tunnin. Ajoin pää viidentenä pyöränä sinne. Saavuin ihmeen kaupalla vain puolituntia myöhässä. Pomo ei onneksi nähnyt, vaan paiskin töitä niin kauheel tahdil. Noh, kolmen tunnin päästä tipuin noin metristä ku kauheel kiirel tein hommia, jäi käsi alle ja sormi väänty jotenkin perkeleen pahasti => pakettiin.
Seuraavaksi muija soittaa, että pitäis puhua. Sanoin, että oon hesas hommis, tuun siinä 8 maissa illalla poikkeen.
Noh, ajoin siinä sitte eka kotiin, 150km, siitä sitten 100km muijalle.
Tuomio tuli samantien: "ei johdu susta vaan musta"-klassikko :D
Vitutus päälle, kaahataan kotiin kaupan kautta ja pää sekasin.
Seuraavana aamuna sit herätäänkin jonkun tytön kotoa. 10min päästä huomataan, että kyseinen tyttö on kaverin pikkusisko, 17v. (ei nyt onneks sentään sakkoa :D ) Kaveri mäiläsee turpaan seuraavana päivänä... että näin täällä. Ei nyt vielä niin paha paska ku muil
Aamulla 4 maissa piti lähtee ajamaan töihin helsinkiin, ku hommat alko kuudelta ja noin 150km taitettavana.
Noh, nukuin pommiin noin tunnin. Ajoin pää viidentenä pyöränä sinne. Saavuin ihmeen kaupalla vain puolituntia myöhässä. Pomo ei onneksi nähnyt, vaan paiskin töitä niin kauheel tahdil. Noh, kolmen tunnin päästä tipuin noin metristä ku kauheel kiirel tein hommia, jäi käsi alle ja sormi väänty jotenkin perkeleen pahasti => pakettiin.
Seuraavaksi muija soittaa, että pitäis puhua. Sanoin, että oon hesas hommis, tuun siinä 8 maissa illalla poikkeen.
Noh, ajoin siinä sitte eka kotiin, 150km, siitä sitten 100km muijalle.
Tuomio tuli samantien: "ei johdu susta vaan musta"-klassikko :D
Vitutus päälle, kaahataan kotiin kaupan kautta ja pää sekasin.
Seuraavana aamuna sit herätäänkin jonkun tytön kotoa. 10min päästä huomataan, että kyseinen tyttö on kaverin pikkusisko, 17v. (ei nyt onneks sentään sakkoa :D ) Kaveri mäiläsee turpaan seuraavana päivänä... että näin täällä. Ei nyt vielä niin paha paska ku muil
- Liittynyt
- 29.11.2006
- Viestejä
- 4 844
Siis ei vittu mitä tarinoita..
- Liittynyt
- 23.2.2007
- Viestejä
- 379
Hähähäh!! Tässähän saa nauraa ittensä ihan kipeeks...
Itse en oikeen osaa sanoa mikä on ollut elämäni surkein päivä, kun ikävuodet 10-18 olivat aika helvettiä. Mutta jos näin lonkalta heitetään, niin varmaan viime elokuussa, kun paras kaveri pisti turpaan, sen jälkeen kun oli saanut kuulla meikän painaneen tämän umpikännistä tyttöystävää. Illalla hävisin vielä 300 euroa ruletissa, jurrissa tietysti, ja rikoin kännykkäni.
Itse en oikeen osaa sanoa mikä on ollut elämäni surkein päivä, kun ikävuodet 10-18 olivat aika helvettiä. Mutta jos näin lonkalta heitetään, niin varmaan viime elokuussa, kun paras kaveri pisti turpaan, sen jälkeen kun oli saanut kuulla meikän painaneen tämän umpikännistä tyttöystävää. Illalla hävisin vielä 300 euroa ruletissa, jurrissa tietysti, ja rikoin kännykkäni.
- Liittynyt
- 8.4.2004
- Viestejä
- 1 063
Kaksi vaihtoehtoa, molemmat viime kesältä ja on niistä tännekin kirjoitettu. Vaihtoehto yksi on se aamuyö Oulun yliopistollisessa sairaalan lasten teholla kun 7 kk ikäinen tyttäreni kuoli sylissäni. Toinen vaihtoehto hieman siitä eteenpäin kun kannoin arkun sylissäni kirkosta hautausmaalle.
- Liittynyt
- 4.4.2005
- Viestejä
- 461
- Ikä
- 43
Osanottoni. Jotenkin muutti tän threadin luonnetta. Hiljaseksi vetää.
- Liittynyt
- 8.4.2004
- Viestejä
- 1 063
Kiitos. Elämä jatkuu kaikesta huolimatta, mutta eivät nuo hetket unohdu koskaan.
- Liittynyt
- 9.7.2005
- Viestejä
- 66
Noh jokaisella tietty tuntuu asiat eri tavalla, toisilla toinen asia merkkaa enemmän ku jollekki kenelle käynyt pahempaa. Olipas taas selkeästi selitetty mutta niin ->
Itellä varmaan elämäni pahimmat päivät oli kun kuuli oman ikäisen kaverin menehtyneen ilmeisesti tapaturmaisesti (oikeaa syytä ei tiedossa vieläkään...). Hautajaiset kanssa olivat aikas pahat, kun arkku laskettiin hautaan ni alkoi pikkuhiljaa tajuta että ei ole tulossa poika enää takaisin.
Toinen varmaan kun meni exän kanssa poikki. Ensimmäinen suhde niin olo oli ehkä paska. Mutta ei siitä sen enempää, aika parantaa haavat
Itellä varmaan elämäni pahimmat päivät oli kun kuuli oman ikäisen kaverin menehtyneen ilmeisesti tapaturmaisesti (oikeaa syytä ei tiedossa vieläkään...). Hautajaiset kanssa olivat aikas pahat, kun arkku laskettiin hautaan ni alkoi pikkuhiljaa tajuta että ei ole tulossa poika enää takaisin.
Toinen varmaan kun meni exän kanssa poikki. Ensimmäinen suhde niin olo oli ehkä paska. Mutta ei siitä sen enempää, aika parantaa haavat
- Liittynyt
- 8.11.2004
- Viestejä
- 1 384
Ekana tulee mieleen nuoruuden aikaisen poikaystävän kuolema auto-onnettomuudessa....jalat lähti alta kun tiedon kuuli:( toinen on se kun erosin exästä...tuli aika yllättäen enkä siihen ollut osannut silloin varautua. Olen kuitenkin sitä mieltä, että loppupelissä nämä ikävät asiat kuuluvat elämään, ja niistä aina tulee vain vahvemmaksi ihmisenä....toisin kun sellaiset ihmiset, jotka ovat "kasvaneet pumpulissa".
- Liittynyt
- 4.7.2005
- Viestejä
- 896
Samaa mieltä olen siitä, että jokainen kokee omalla tavallaan vastoinkäymiset, eikä oikeaa tapaa ole.
Mutta eivät vastoinkäymiset vahvista. Ei ainakaan aina. Särkynyt ja säröillyt ja siitä paikattu on aina heikompi kuin ehjänä pysynyt.
- Liittynyt
- 8.11.2004
- Viestejä
- 1 384
Tottakai se on heikompi....mutta tarkoitin lähinnä sitä, että oppii itsestään paljon uutta kun noista vastoinkäymisistä aina jossain vaiheessa pääsee yli...osassa kestää vaan kauemmin kuin toisissa. Ja ihmiset kokevat eri asiat niin eri tavalla vaikeina. Sitä vaan vahvistuu sitä kautta kun huomaa, että se arki alkaa kuitenkin jossain vaiheessa taas luistamaan.
Mulla on 2 ja 1/2 ja 4kk ikäiset tytöt.
Piti kirjoittaa tänne jotain. Nyt on vedet silmissä. Mulla on asiat sittenkin ihan hyvin.
Osanottoni.
Suositut
-
-
-
Thread 'Ufot, aikamatkustus, valonnopeus ja elämä muilla planeetooilla :)'
- Bulkviikinki
Vastauksia: 2K -
-
