- Liittynyt
- 23.2.2004
- Viestejä
- 1 179
Laittakaa tähän huonoin päivänne kautta aikojen. Tämä päivä jää historiaan oman elämäni TOIVOTTAVASTI huono-onnisimpana päivänä ja se meni jotakuinkin näin:
Heräsin aamupäivällä 11reikäreikä onnelllisena koska olin juuri neljä päivää sitten saanut uuden työpaikan. Olin myöskin kaksi viikkoa sitten juuri saanut ajokortin. Pakkasin eväät, lähdin töihin virkeänä ja iloisin mielin.
Olen ajanut ~20km matkan kotoa työpaikalleni n. 10 kertaa valehtelematta joka ikinen kerta nopeusrajoitusten mukaan, kertaakaan en ole poliiseja nähnyt. Tapanani ei ole muutenkaan hurjastella. Tälläkin kertaa teen aivan samallalailla, lukuunottamatta yhtä pitkää suoraa, jonka alussa päätin: "no kokeillaanpas ihan piruuttaan vähän painaa kaasujalkaa kun muita autojakaan ei näy maillahalmeilla. Mainittakoon vielä että suora kulkee kahden pellon keskeltä. No, kun otetaan huomioon että ajan ensimmäistä kertaa rankkaa ylinopeutta, ikinä tällä 20km matkalla poliiseja näkemättä, ja sitten tällä n. 15sec kestävällä kiihdytyksellä eikös sieltä paina poliisi vastaan ja mittaa tutkaan lukemat joita en viitsi edes ääneen mainita. Tiedän, omaa piittaamattomuutta mutta mikä uskomaton tuuri. Ainiin, unohtui vielä mainita että kaikista kappaleista alkoi radiosta soida vielä Zen Cafen - Elämä Moukaroi -kappale VÄLITTÖMÄSTI kun poliisisedät päästivät jatkamaan matkaa. Mikä uskamaton sattuma?
No, tästä sitten tietenkin kortti kuivuimaan huiman 2 vkon jälkeen vain pienen "kokeilun" takia ja sakkoa + inssit sun muut maksut uusiksi, kokonaismaksujen pöyriessä luultavasti aivan mielettömissä summissa.
Ja tähänkö tää ois loppunu? Ehei, menin irtisanomaan itseni kun en enää päässyt millään menopelillä työpaikalleni, jonka jälkeen tajusin hetkeä myöhemmin että vittu, dösätkin on keksitty. No, huomenna sitten ruinataan mitä luultavammin työpaikkaa (tuskin enää ottavat..) takaisin, poliisilaitoksella käynnin jälkeen jossa tietenkin itketään koko virsi poliisisedälle. Olin myöskin unohtanut verokortin kotiin joka piti samana aamuna ottaa, jonka seuraksena siitä tuli vielä lisäsäätöä henkilökunnan kanssa, koska jouduin sen hakemaan irtisanottua itseni.
Ajattelin että enään ei voi päivä huonommin mennä. No, "juhlistimme" tätä loistosaavutusta kavereiden kanssa subwayssa, ja eikös se kännykkä tippunut sinne roskikseen muiden tarjottimella olleiden papereiden kanssa. Soittelin sitten siihen hädissäni pitkään, kunnes joku ystävällinen myyjä oli kaivanut sen sieltä ja vastasi siihen lukuisten soittoyritysten jälkeen.
Nyt olen siis työtön, kortiton, kännykätön ja veloissa persettäni myöden.
Enpä olisi arvannut aamulla herättyäni.
Heräsin aamupäivällä 11reikäreikä onnelllisena koska olin juuri neljä päivää sitten saanut uuden työpaikan. Olin myöskin kaksi viikkoa sitten juuri saanut ajokortin. Pakkasin eväät, lähdin töihin virkeänä ja iloisin mielin.
Olen ajanut ~20km matkan kotoa työpaikalleni n. 10 kertaa valehtelematta joka ikinen kerta nopeusrajoitusten mukaan, kertaakaan en ole poliiseja nähnyt. Tapanani ei ole muutenkaan hurjastella. Tälläkin kertaa teen aivan samallalailla, lukuunottamatta yhtä pitkää suoraa, jonka alussa päätin: "no kokeillaanpas ihan piruuttaan vähän painaa kaasujalkaa kun muita autojakaan ei näy maillahalmeilla. Mainittakoon vielä että suora kulkee kahden pellon keskeltä. No, kun otetaan huomioon että ajan ensimmäistä kertaa rankkaa ylinopeutta, ikinä tällä 20km matkalla poliiseja näkemättä, ja sitten tällä n. 15sec kestävällä kiihdytyksellä eikös sieltä paina poliisi vastaan ja mittaa tutkaan lukemat joita en viitsi edes ääneen mainita. Tiedän, omaa piittaamattomuutta mutta mikä uskomaton tuuri. Ainiin, unohtui vielä mainita että kaikista kappaleista alkoi radiosta soida vielä Zen Cafen - Elämä Moukaroi -kappale VÄLITTÖMÄSTI kun poliisisedät päästivät jatkamaan matkaa. Mikä uskamaton sattuma?
No, tästä sitten tietenkin kortti kuivuimaan huiman 2 vkon jälkeen vain pienen "kokeilun" takia ja sakkoa + inssit sun muut maksut uusiksi, kokonaismaksujen pöyriessä luultavasti aivan mielettömissä summissa.
Ja tähänkö tää ois loppunu? Ehei, menin irtisanomaan itseni kun en enää päässyt millään menopelillä työpaikalleni, jonka jälkeen tajusin hetkeä myöhemmin että vittu, dösätkin on keksitty. No, huomenna sitten ruinataan mitä luultavammin työpaikkaa (tuskin enää ottavat..) takaisin, poliisilaitoksella käynnin jälkeen jossa tietenkin itketään koko virsi poliisisedälle. Olin myöskin unohtanut verokortin kotiin joka piti samana aamuna ottaa, jonka seuraksena siitä tuli vielä lisäsäätöä henkilökunnan kanssa, koska jouduin sen hakemaan irtisanottua itseni.
Ajattelin että enään ei voi päivä huonommin mennä. No, "juhlistimme" tätä loistosaavutusta kavereiden kanssa subwayssa, ja eikös se kännykkä tippunut sinne roskikseen muiden tarjottimella olleiden papereiden kanssa. Soittelin sitten siihen hädissäni pitkään, kunnes joku ystävällinen myyjä oli kaivanut sen sieltä ja vastasi siihen lukuisten soittoyritysten jälkeen.
Nyt olen siis työtön, kortiton, kännykätön ja veloissa persettäni myöden.
Enpä olisi arvannut aamulla herättyäni.