Irtisanomiset, ennätystulokset, johdon bonukset, yms kiinnostavat väittelyn aiheet

[Mou]

Itseani ottaa paahan, kun lukuiset tutut ovat tahtailemassa pankkisektorille. Opiskelijoiden kanssa kun juttelee, niin asenne on nimenomaisesti se, etta finanssialalle mennaan ja tehdaan vitusti rahaa. Kun kysyy, etta huolettaako yhtaan, kun duuni ei sinallaan mitaan tuota, niin vastaus on aina luokkaa, vittuako se mua kiinnostaa kunhan rahaa tulee. Tuo tuntuu valitettavasti olevan se asenne, jolla lahes kaikki finanssisektorille yrittavat ovat sinne menossa, jolloin en yhtaan ihmettele alan taydellista moraalikatoa. Just hiljattain eras opiskelija tuli selittamaan miten helvetin hieno asia se on, etta joku sen kaveri oli saanut monen miljoonan bonukset, jotka oli periaatteessa revitty suoraan liittovaltion bailoutista. Siihen sitten naureskellaan paalle.

Erityisesti harmittaa, kun itse opetan talla hetkella yliopiston ns. vaikeinta perusopiskelijoille suunnattua kurssia tietysta matikan alasta. Kurssilla istuvista opiskelijoista puolet on menossa finanssialalle (ovat suurimmaksi osaksi jo saaneet tyotarjoukset Wall Streetilta, koska opiskelevat viimeista vuotta). Yllattavan harvaa kiinnostaa hakea high tech -sektorille tai tutkimukseen, vaikka ovat suurimmalta osin lahjakkuudeltaan ihan maailman karkea ja saisivat siella oikeasti aikaiseksi jotain yhteiskunnalle tuottavaa. Syyna tahan on ilmeisesti, etta parhaiden opiskelijoiden kanssa jutellessa selviaa, etta monia ovat pankit lahestyneet tyotarjouksilla, jossa lahtopalkkana on noin $200000 vuodessa ilman bonuksia. Hiljattain juuri juttelin myos kiinalaisen tyokaverin kanssa, joka oli edustanut Kiinaa kansainvalisessa lukiolaisten matikkakilpailussa (IMO = International Mathematical Olympiad). Kaikki muut Kiinan sen vuoden joukkueen jasenet ovat nykyaan Wall Streetilla hanta lukuunottamatta. Joukkueeseen siis valitaan maan 6 parasta lukiolaista ja naista siis Wall Street imaisi 5, vaikka heille olisi varmasti ollut jarkevampaa kayttoa tutkimustyossa.

Yritan tassa nyt sita siis sanoa, etta nykyjarjestelman ongelma on myos siina, etta rahan houkutus imee puoleensa todella paljon sellaista lahjakkuutta ja osaamista, jolle olisi paljon enemman tarvetta muualla. Suomeen tama ei onneksi ole niin pahasti pesiytynyt. Esimerkiksi en ole itse keksinyt mitaan jarkevaa syyta sille miksi finanssialalla pitaisi saada vastaavia bonuksia ja miksi pankeille edes suostutaan maksamaan heidan pyytamia kuluja. Itsellani ei ole hajuakaan mita talle pitaisi tehda, mutta jotain selkeasti pitaisi, silla ei ole mitaan jarkea imaista sukupolven lahjakkainta porukkaa tyohon, joka ei tuota yhteiskunnalle mitaan.

Joo ja keskivertolahjakkuuksille maksetaan pankeissa moninkertaisesti minkään muun alan firmoihin nähden. Suurin tragedia näiden kohdalla on se, että jotkut luulevat sen heijastavan heidän ylivertaista kapasiteettiaan.

Lääkkeksi tuohon pitäisi vaan pankkien antaa mennä konkurssiin. Mikä ihmeen konkurssi se on, missä työntekijöiden sopimuksia ei neuvotella uusiksi? Ihan oikeasti, nyt kun tulevan vuoden puolella alkaa taas rytistä (tai no Lontoossa ainakin irtisanomiset ovat jo alkaneet), niin toivoisin valtioilta löytyvän sen verran munaa, että bailouttien tullessa kylmästi kansallistetaan pankit ja katsottaisiin kunnolla, että mitä siellä oikein maksetaan. Eiköhän ne "huippulahjakkuudetkin" siellä pysy, kun ei ole, mihin mennä. Lisäksi muuten rahoitussektorille on helvetin vaikeaa perustaa firmaa, jos ei ole puhdas neuvontapalveluja tarjoava lafka, joten ehkä tätä voisi jotenkin helpottaa, jotta saataisiin kilpailua alhaalta päin.

Tästä päästäänkin seuraavaan aiheeseen. Eli johdon ja vaikka treidaajien bonareihin. Vaikka Nokia Ollilan alaisuudessa olisikin tuottanut x määrän veroja, niin tuskin Ollila sitä olisi tehnyt ilman sitä Nokiaa siinä ympärillä? Tai Lilius ilman Fortumia. Tai se treidaaja ilman pankin pääomia, compliance- ja muita back office -toimintoja yms. Eli jos havittelee miljoonia, niin sen kun menee treidaamaan omia rahoja tai perustamaan oman energia-alan yrityksen. Huippusuuret palkat, varsinkin kun niihin ei liity tosiaan mitään riskiä, eivät kyllä ole juuri muuta kuin välistävetoa.

Kieltäydyn kommentoimasta, mikä olisi oikea palkkataso. Tyydyn vain toistamaan, että jos iso yritys ryssii hommansa niin pahoin, että se on menossa konkkaan, niin se on annettava mennä konkkaan. Silloin saadaan kunnolla resetoitua itse kunkin palkat, eikä veronmaksajan tarvitse tukea tällaista scheissea.

 

[Jami2003]

^ Aikalailla samaa mieltä. Ja boonuksista sen verran että niihin pitäisi valtioiden säätää jokin takaisinmaksu velvollisuus. Jos esimerkiksi selviää että asioita on kaunisteltu niin ei muuta kuin miljoonien boonukset takaisin maksuun, eikä millekkään firmalle vaan valtiolle tyyliin rikoksella saatu hyöty. Pistäis varmaan vähän miettimään pelataanko tulos hyväksi bonareiden laukeamis ajankohtaan jos niissä olisi 10 vuoden vanhenemissääntö kuten veropetoksissa.

Ja palkkoihin ja boonuksiin sellainen sääntö että mikäli kyseessä on julkinen yritys (valtio omisteisesta puhumattakaan) palkat ja boonukset pitää suhteuttaa jollain kaavalla (en tiedä mikä se on) todelliseen liikevaihtoon ja tulokseen eikä mihinkään kurssimuutoksiin. Juuri se että johto saa pörssiosakkeiden arvonnousuun perustuen jotain boonuksia (tai boonuksena osakkeita) on se kaikkein pahin tie ja aiheuttaa jopa yrityksen kannalta haitallista pelaamista.

 

[Axelpass Tommi]

No onhan finanssipuolelta laitettu todella paljon jengiä ulos Amerikassa, Euroopassa (varsinkin Sveitsissä UBS) ja muuallakin. Tuo on tosiaan ongelma, että otetaan isoja riskejä ja kun vihdoin kosahtaa niin veronmaksajat sitten paikkaavat. Lisäksi vastuuseen saaminen tuntuu olevan vaikeaa, esim. Islanti.

 

[jambo]

Tällaisena pikkupomona en tietenkään voi ymmärtää rikkaiden ja mahtavampien (viisaampien?) vaikuttimia mutta itseänikin on aina ihmetyttänyt tuo täällä jo useaan mainittu tietynlainen ajattelemattomuus tms. Eli tuo bonarit mulle kenkää teille ajattelumalli. En nyt halua kiillottaa omaa sädekehää mutta itselleni on aina ollut selvyys se että sitä samaa syödään mitä työntekijöille tarjoillaan. Jos menee hyvin niin perustelluista palkankorotuksista voidaan aina neuvotella, jos taas joutuu tarjoilemaan hatullisen paskaa niin itse haukkaan aina ekana. Mitään en pyydä tekemään mitä en itse olisi valmis tekemään ja sitoudun niihin henkilöihin jotka ovat valmiita sitoutumaan työyhteisöön. Suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkillä. Ei tämä johtaminenkaan ole mitään rakettitiedettä.

 

[Timba79]

Ja mitä tulee aasian huonoon laatuun, sekin alkaa olemaan vain myytti. Esimerkiksi iPhonet ja muut älypuhelimet tehdään Aasiassa Laadun teko on ennen kaikkea ihmisten työtä, mikään kone ei tee automaattisesti laatua. Ja työ maksaa, mitä vähemmän, sen enemmän voidaan laittaa ihmisiä laatua valvomaan. Enää on kyse sitten siitä kuinka ammattitaitoisia ihmiset ovat.

Jaa, voi olla elektroniikassa. Tämä laatuongelmien vuoksi tuotannon takaisin esim. Suomeen tuonti on suoraan Takoman tj. Kimmo Korhosen suusta viimetalvena Takoman yhtiökokousta ennen. Bulkki siellä tehdään varmaan jatkossakin, tai sitten Vietnamissa tai vaikka Afrikassa tai missä tahansa. Mutta sitten kun tehdään oikeasti hankalia kappaleita isolla tarkkuudella, niin eipä onnistukkaan.

Omaa kokemusta ei ole. Oma työantaja ostaa Kiinastakin. Osa siellä hyvää, pääsääntöisesti kyllä aika paskaa tavaraa. Esim. Thaimaasta tulee paljon parempaa. Ympäri pallon tännekin kamaa tulee. Kiinasta tuli reilu vuosi sitten kontillinen paketointikamaa. Lähemmäs 80% siitä meni kaikkien reklamaatioiden jälkeen roskiin, osa jo suoraan ennen asiakkaiden reklamointeja. Halpa oli erä, mutta saatanan kalliiksi lopulta tuli.

Halvan tuotannon perässä varmaan juostaan. Mutta pitäisi mun mielestä senverran olla yrittäjillä isänmaallisuutta, että jos täällä pärjää niin pysyy täällä, eikä vie voiton maksimoimiseksi tuotantoa sinne ja tänne. Se on joka ikinen vienti pitkässä juoksussa siitä omasta oksasta pois.

 

[Timba79]

^ Aikalailla samaa mieltä. Ja boonuksista sen verran että niihin pitäisi valtioiden säätää jokin takaisinmaksu velvollisuus. Jos esimerkiksi selviää että asioita on kaunisteltu niin ei muuta kuin miljoonien boonukset takaisin maksuun, eikä millekkään firmalle vaan valtiolle tyyliin rikoksella saatu hyöty. Pistäis varmaan vähän miettimään pelataanko tulos hyväksi bonareiden laukeamis ajankohtaan jos niissä olisi 10 vuoden vanhenemissääntö kuten veropetoksissa.

Ja palkkoihin ja boonuksiin sellainen sääntö että mikäli kyseessä on julkinen yritys (valtio omisteisesta puhumattakaan) palkat ja boonukset pitää suhteuttaa jollain kaavalla (en tiedä mikä se on) todelliseen liikevaihtoon ja tulokseen eikä mihinkään kurssimuutoksiin. Juuri se että johto saa pörssiosakkeiden arvonnousuun perustuen jotain boonuksia (tai boonuksena osakkeita) on se kaikkein pahin tie ja aiheuttaa jopa yrityksen kannalta haitallista pelaamista.

Kyllä. Ja jos rahat on tuhlattu, niin sitten tulee yhteiskuntapalvelusta tai häkkiä ja liiketoimintakieltoa. Ja pörssifirman tj pitäisi pakottaa ostamaan johtamansa yrityksen osakkeita niin, että joutuu ottamaan siihen lainaa jos ei ole ennestään pullea perstasku. Toisi vähän yrittäjämäisyyttä peliin.

Tällaisena pikkupomona en tietenkään voi ymmärtää rikkaiden ja mahtavampien (viisaampien?) vaikuttimia mutta itseänikin on aina ihmetyttänyt tuo täällä jo useaan mainittu tietynlainen ajattelemattomuus tms. Eli tuo bonarit mulle kenkää teille ajattelumalli. En nyt halua kiillottaa omaa sädekehää mutta itselleni on aina ollut selvyys se että sitä samaa syödään mitä työntekijöille tarjoillaan. Jos menee hyvin niin perustelluista palkankorotuksista voidaan aina neuvotella, jos taas joutuu tarjoilemaan hatullisen paskaa niin itse haukkaan aina ekana. Mitään en pyydä tekemään mitä en itse olisi valmis tekemään ja sitoudun niihin henkilöihin jotka ovat valmiita sitoutumaan työyhteisöön. Suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkillä. Ei tämä johtaminenkaan ole mitään rakettitiedettä.

Hienoa Jambo! Voi kunpa sinunlaisia johtajia olisi enempi. Se paska valuu alaspäin, mutta haju nousee ylöspäin. ;) Esimerkillä saa varmasti paljon aikaa, sitoutumista ja motivaatiota ja yhteistä rutistusta huonompina hetkinä.

 

[Dragon]

Kyllä vituttaa lukea tota Naksun tekstiä :( Mikä valtion tai edes yksityisen puolen yliopisto voi muka kilpailla samalla lailla ko. matemaattisesti lahjakkaista ihmisistä? Tulee mieleen dokumentti "Inside Job" ja siinä Kiinan pankkivalvontakomission pääneuvonantaja Andrew Chengin kommentit. Kylmän sodan loputtua monet työttömät fyysikot ja matemaatikot kuulemma menivät töihin pankkisektorille.

Tällaisena pikkupomona en tietenkään voi ymmärtää rikkaiden ja mahtavampien (viisaampien?) vaikuttimia mutta itseänikin on aina ihmetyttänyt tuo täällä jo useaan mainittu tietynlainen ajattelemattomuus tms. Eli tuo bonarit mulle kenkää teille ajattelumalli. En nyt halua kiillottaa omaa sädekehää mutta itselleni on aina ollut selvyys se että sitä samaa syödään mitä työntekijöille tarjoillaan. Jos menee hyvin niin perustelluista palkankorotuksista voidaan aina neuvotella, jos taas joutuu tarjoilemaan hatullisen paskaa niin itse haukkaan aina ekana. Mitään en pyydä tekemään mitä en itse olisi valmis tekemään ja sitoudun niihin henkilöihin jotka ovat valmiita sitoutumaan työyhteisöön. Suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkillä. Ei tämä johtaminenkaan ole mitään rakettitiedettä.

Olet liian pieni pomo ja käytännössä samassa veneessä työntekijöiden kanssa, joten on ymmärrettävää, että tunnet sympatiaa heitä kohtaan. Kun on kyseessä miljardien pääomaa käyttävien pankkien toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet, niin heidän palkkansa ovat sitä luokkaa, että käytännössä henkilökohtaisesti itsekaadettu työpaikka ei merkitse mitään, koska kyllä heillä riittää rahaa elämiseen ja yleensä myös mainetta päätyä toiseen firmaan töihin.

Samaten pankkisektorin palkkiojärjestelmää kritisoitiin IMF:n ekonomisti Raghuram Rajanin taholta jo 2005 pankkialan konferenssissa. Tässä ko. esitelmä:

"In 2005, at a celebration honoring Alan Greenspan, who was about to retire as chairman of the U.S. Federal Reserve, Rajan delivered a controversial paper that was critical of the financial sector.[SUP][6][/SUP] In that paper, "Has Financial Development Made the World Riskier?", Rajan "argued that disaster might loom."[SUP][7][/SUP] Rajan argued that financial sector managers were encouraged to

(take) risks that generate severe adverse consequences with small probability but, in return, offer generous compensation the rest of the time. These risks are known as tail risks.[...] But perhaps the most important concern is whether banks will be able to provide liquidity to financial markets so that if the tail risk does materialize, financial positions can be unwound and losses allocated so that the consequences to the real economy are minimized."

​

http://www.kc.frb.org/publicat/sympos/2005/pdf/rajan2005.pdf
http://en.wikipedia.org/wiki/Raghuram_Rajan

 

[dammann]

Kyllä vituttaa lukea tota Naksun tekstiä :( Mikä valtion tai edes yksityisen puolen yliopisto voi muka kilpailla samalla lailla ko. matemaattisesti lahjakkaista ihmisistä? Tulee mieleen dokumentti "Inside Job" ja siinä Kiinan pankkivalvontakomission pääneuvonantaja Andrew Chengin kommentit. Kylmän sodan loputtua monet työttömät fyysikot ja matemaatikot kuulemma menivät töihin pankkisektorille.

Valitettavasti edes yksityiset firmat eivät voi kilpailla finapuolen palkkojen kanssa. Kyllä se toisinaan mietityttää olla puolijohdeteknologian tuotekehityksessä töissä, kun kurssikaverit vetää kymppitonnin kuussa rahoituspuolella. Oma homma on kuitenkin lähempänä rakettitiedettä kuin Gaussinen pilipalianalyysi riskeille portfoliossa.

 

[Alyssa]

Itseani ottaa paahan, kun lukuiset tutut ovat tahtailemassa pankkisektorille. Opiskelijoiden kanssa kun juttelee, niin asenne on nimenomaisesti se, etta finanssialalle mennaan ja tehdaan vitusti rahaa. Kun kysyy, etta huolettaako yhtaan, kun duuni ei sinallaan mitaan tuota, niin vastaus on aina luokkaa, vittuako se mua kiinnostaa kunhan rahaa tulee. Tuo tuntuu valitettavasti olevan se asenne, jolla lahes kaikki finanssisektorille yrittavat ovat sinne menossa, jolloin en yhtaan ihmettele alan taydellista moraalikatoa. Just hiljattain eras opiskelija tuli selittamaan miten helvetin hieno asia se on, etta joku sen kaveri oli saanut monen miljoonan bonukset, jotka oli periaatteessa revitty suoraan liittovaltion bailoutista. Siihen sitten naureskellaan paalle.

Kuulostaa tutulta. Varsinkin huippuyliopistoissa moinen ajattelumalli on taysin normaalia eika kukaan pida sita erityisen raakana. Saali sinansa, mutta ei siella muuten parjaa.

Hyva esimerkki on taannoinen vaittely eraassa bisnespuolen seminaariryhmassani. Aiheena olivat juurikin pankkien johdon bonukset ja johtajien bonukset yleensa eika kukaan ollut sita mielta etta ne olisivat vaarin. Yleisin perustelu oli etta johtajat ansaitsevat bonukset koska tyo on rankkaa, vaatii riskinottoa ja vaatii paljon tyota paasta sinne johtajan pallille. Tama on aika kovassa kontrastissa ns. tavisten/yleisen mielipiteen kanssa ja kuvaa hyvin sita millaista porukkaa sinne alalle oikeasti hakeutuu. Ko. alat ovat opiskelijalle myos kilpailuhenkisyytensa ja "tulos-tai-ulos"-ajattelumallinsa takia erittain raadollisia, mika viimeistaan muokkaa opiskelijan ajatusmaailmaa kovemmaksi.

 

[dammann]

Yleisin perustelu oli etta johtajat ansaitsevat bonukset koska tyo on rankkaa, vaatii riskinottoa ja vaatii paljon tyota paasta sinne johtajan pallille.

Tuossa on se suuri virhe, että kuvitellaan noiden henkilöiden osaavan riskinoton ja hallitsevan sen. Tutkimusten mukaan näin ei ole, vaan yleensä tyypit ovat autuaan tietämättömiä riskeistä, ja veronmaksaja maksaa virheet. Finanssijohtaja korjaa vain voitot. Selviää helposti silläkin, että etsi vaikkapa salkunhoitaja, jonka alfakerroin on positiivinen vähintään kymmenen vuotta, mikä kertoo onnistuneesta riskinotosta. Ei muuten paljon näy sellaisia....

Et ilmeisesti tajunnut naksun jutun pointtia: Lahjakkaimmat eivät tee mitään oikeasti tuottavaa työtä, vaan menevät Financial Engineering osastoon luomaan uusia kriisejä, mikä on sääli. Noille kyvyille olisi parempaakin käyttöä. Maailma ei ole hyötynyt CDO tai CDS keksinnöistä, lähinnä kärsinyt.

 

[Alyssa]

Et ilmeisesti tajunnut naksun jutun pointtia: Lahjakkaimmat eivät tee mitään oikeasti tuottavaa työtä, vaan menevät Financial Engineering osastoon luomaan uusia kriisejä, mikä on sääli. Noille kyvyille olisi parempaakin käyttöä. Maailma ei ole hyötynyt CDO tai CDS keksinnöistä, lähinnä kärsinyt.

Ymmarsin pointin, mutta kommentoin lahinna sita kohtaa jutusta missa puhuttiin alan opiskelijoiden raadollisesta asenteesta. Olen samaa mielta siita etta moni olisi parempi muussa tyossa, mutta valitettavasti raha on se joka ratkaisee. Finanssialan opiskelijat tuntuvat olevan rahan peraan viela enemman kuin muut (oikislaiset ovat varmaan lahes samalla viivalla).

 

[naksu]

Ymmarsin pointin, mutta kommentoin lahinna sita kohtaa jutusta missa puhuttiin alan opiskelijoiden raadollisesta asenteesta. Olen samaa mielta siita etta moni olisi parempi muussa tyossa, mutta valitettavasti raha on se joka ratkaisee. Finanssialan opiskelijat tuntuvat olevan rahan peraan viela enemman kuin muut (oikislaiset ovat varmaan lahes samalla viivalla).

Ongelma on toisaalta siina, etta harvat opiskelijoistani ovat finanssialan opiskelijoita. Porukan paaaineet ovat suurimmalta osin jokin seuraavista: matematiikka, fysiikka, tietojenkasittelytiede, perinteiset insinoorialat, filosofia. Oikeastaan businesta tai kansista paaaineena lukevia on tasan yksi jaljella. Muut, yhteensa lahes 10, jattivat leikin kesken ryssittyaan ensimmaisen valikokeen.

 

[dammann]

Ongelma on toisaalta siina, etta harvat opiskelijoistani ovat finanssialan opiskelijoita. Porukan paaaineet ovat suurimmalta osin jokin seuraavista: matematiikka, fysiikka, tietojenkasittelytiede, perinteiset insinoorialat, filosofia. Oikeastaan businesta tai kansista paaaineena lukevia on tasan yksi jaljella. Muut, yhteensa lahes 10, jattivat leikin kesken ryssittyaan ensimmaisen valikokeen.

Niin, teoreettisen fysiikan ja sovelletun matematiikan puolelta olen itsekin, mutta yllättäen porukka menee hukkaamaan lahjojaan sijoitusmaailmaan.

 

[heltro]

Ajattelen näistä asioista todennäköisesti hyvin eri tavalla kuin muut:

1. Pankit tuottavat lisäarvoa siinä missä muutkin yritykset. Jos eivät tuottaisi, eivät asiakkaat olisi valmiita pankkien palveluista maksamaan.

2. Bonuksia saavat ne, jotka tuovat rahaa pankille. Jos pankki ei maksa tähtitreidaajalle/salkunhoitajalle/MA/FE-tyypille bonuksia, vaihtaa hän pankkiin joka maksaa. Tuottamattomia tyyppejä taas ei kauaa katsota.

3. Jos pankki tekee tappiota, eivät pankin omistajat siitä mitään hyödy, ts. ei pankeilla ole mitää intressiä tehdä tappioita. Jos työntekijät ottavat liian suuria riskejä, syylliset löytyvät riskinhallinnasta.

4. Myös huipputulosta tekevissä yrityksissä on aina myös huonosti tuottavaa toimintaa. Mitä nopeammin siitä päästään eroon, sitä parempi. Jos veneessa on reikä, ei kannata odottaa kunnes vene on uponnut.

 

[dammann]

2. Bonuksia saavat ne, jotka tuovat rahaa pankille. Jos pankki ei maksa tähtitreidaajalle/salkunhoitajalle/MA/FE-tyypille bonuksia, vaihtaa hän pankkiin joka maksaa. Tuottamattomia tyyppejä taas ei kauaa katsota.

Ai, onko noita tähtisalkunhoitajia paljonkin? Mistä olet löytänyt sellaisia, joille kannattaa maksaa paljon? Kattelen just Nordean salkunhoitajien riskikorjattuja tuottoja, ja pitkän tuottohistorian perusteella eivät voita osakkeita sokkona ostavaa apinaa.

Oletko verrannut tuloksia indeksiin, tuottoindeksiin vai laskenut Jensenin alfaa?

 

[heltro]

Ai, onko noita tähtisalkunhoitajia paljonkin? Mistä olet löytänyt sellaisia, joille kannattaa maksaa paljon? Kattelen just Nordean salkunhoitajien riskikorjattuja tuottoja, ja pitkän tuottohistorian perusteella eivät voita osakkeita sokkona ostavaa apinaa.

Oletko verrannut tuloksia indeksiin, tuottoindeksiin vai laskenut Jensenin alfaa?

Syytä korostaa: Tähtisalkunhoitaja = tuo paljon asiakasrahaa rahastoon -> tuo paljon palkkioita rahastoyhtiölle -> rahastoyhtiö maksaa tästä osan bonuksina salkunhoitajille. Salkunhoitaja, joka biittaa indeksin, mutta ei tuo uutta rahaa rahastoon, ei ole tähtisalkunhoitaja.

Esimerkki: Kansanrahastossa (Nordean rahastot) salkunhoitajan menestyksellä/nimellä ei juuri merkitystä rahaston saamiin palkkioihin. Tämän takia vuosibonukset ovat suht maltillisia, tyyliin 2-3*kk-palkka. Instituutioasiakkaille myytävissä Hedge/PE-rahastoissa menestyksellä/nimellä on jo enemmän merkitystä siihen kuinka paljon salkunhoitaja tuo omalla panoksellaan uutta rahaa. Tällöin bonukset ovat kertaluokkaa suuremmat, 2-3*v-palkka.

 

[dammann]

Syytä korostaa: Tähtisalkunhoitaja = tuo paljon asiakasrahaa rahastoon -> tuo paljon palkkioita rahastoyhtiölle -> rahastoyhtiö maksaa tästä osan bonuksina salkunhoitajille. Salkunhoitaja, joka biittaa indeksin, mutta ei tuo uutta rahaa rahastoon, ei ole tähtisalkunhoitaja.

Esimerkki: Kansanrahastossa (Nordean rahastot) salkunhoitajan menestyksellä/nimellä ei juuri merkitystä rahaston saamiin palkkioihin. Tämän takia vuosibonukset ovat suht maltillisia, tyyliin 2-3*kk-palkka. Instituutioasiakkaille myytävissä Hedge/PE-rahastoissa menestyksellä/nimellä on jo enemmän merkitystä siihen kuinka paljon salkunhoitaja tuo omalla panoksellaan uutta rahaa. Tällöin bonukset ovat kertaluokkaa suuremmat, 2-3*v-palkka.

No sitten ymmärrän. Tosin myyntimies on tuossa tapauksessa usein paljon kuvaavampi termi, kuin salkunhoitaja.

Tosin eipä tulisi mieleenkään valita rahastoa salkunhoitajan mukaan, ellei se olisi joku Nassim Taleb. Valitsematta voin kyllä jättää salkunhoitajan takia :D

 

[Timba79]

Se indeksi voitetaan yleensä sillä järjettömälläkin riskinotolla. Taitava onnistuu jonkin aikaa, kunnes sitten kusee kerralla ja kunnolla. Tässä oli se ongelma. Ei niitä jättibonareita oteta takaisin. Sitten vaan vaihtuu duunit. Vai vaittääkö joku että nämä "tähtisalkunhoitajat" on konservatiivista indeksoivaa salkkua pyörittäviä? Eiköhän ne ole tappiin vivutettja hedgejä ja homma toimii sitten aikansa.

Ja varmasti pääsääntöisesti nämä oikeasti isot tahot, kuten vailla Goldman vetää niitä jättivoittoja, kun niillä on resurssit viedä kursseja tahtomaansa suuntaan. Rahat pois ensin tavalliselta tyhmältä markkinoilla ja sitten verokassasta kun se paska lensi tuulettimeen. Jossain kohtaa se sinne yleensä tuppaa lentämään.

Ehkä itsellä vähän turhankin negatiivinen katsonta tähän, mutta ei tämä nyt niin ruusuistakaan ole kun täällä jotkut toiset antaa ymmärtää.

 

[Axelpass Tommi]

Kuulostaa tutulta. Varsinkin huippuyliopistoissa moinen ajattelumalli on taysin normaalia eika kukaan pida sita erityisen raakana. Saali sinansa, mutta ei siella muuten parjaa.

Hyva esimerkki on taannoinen vaittely eraassa bisnespuolen seminaariryhmassani. Aiheena olivat juurikin pankkien johdon bonukset ja johtajien bonukset yleensa eika kukaan ollut sita mielta etta ne olisivat vaarin. Yleisin perustelu oli etta johtajat ansaitsevat bonukset koska tyo on rankkaa, vaatii riskinottoa ja vaatii paljon tyota paasta sinne johtajan pallille. Tama on aika kovassa kontrastissa ns. tavisten/yleisen mielipiteen kanssa ja kuvaa hyvin sita millaista porukkaa sinne alalle oikeasti hakeutuu. Ko. alat ovat opiskelijalle myos kilpailuhenkisyytensa ja "tulos-tai-ulos"-ajattelumallinsa takia erittain raadollisia, mika viimeistaan muokkaa opiskelijan ajatusmaailmaa kovemmaksi.

Ei kenelläkään ole varmaan mitään sitä vastaan, että maksetaan bonuksia hyvinhoidetusta työstä jossa riskit on hallussa. Ongelma tulee siinä, kun samanaikaisesti irtisanotaan kannattamattoman liiketoiminnan takia tai veronmaksajat ovat pelastaneet pankin. Niissä olosuhteissa en näe järkeä bonuksille. Katsoisin, että pitäisi jopa harkita rikossyytettä jos on törkeästi laiminlyöty riskit.

 

[Ripee]

En minäkään vastusta mitää johdon bonusjärjestelmiä, jotka on järkevällä tasoll.
Kun aletaan puhumaan bonuksista jotka on jopa kymmeniä miljoonia, niin niitä en ymmärrä:jahas: