Inttitarinoita

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja rontti
  • Aloitettu Aloitettu
Parhaita nämä isäänmaanpuolustajat, jotka astuvat palvelukseen pitkine tukkineen, lävistyksineen tai pirihuoraksi värjättyine tukkineen. Kehtaavat tulla itkemään henkilökunnalta, että onko esim alikersantilla oikeus ajaa heidän tukkansa/tai poistattaa nenästä esinahkaan kiinnittyvä kettinki. Moser tulille ja letti lyhyeksi by päivystäjä tai joukkueen alikessu. Ei paljoa tarttenut perustella jotain ketjujen poisottoa.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kertokaapa joku, miksi intissä on jotain kouluttajia, joille ei yksinkertaisesti pysty mennä normaalisti puhumaan kun vastaukseksi tulee vittuilua ja huutamista? :D En koskaan oikein tajunnut sen jumalattoman huutamisen funktiota. Totta kai kuri pitää olla, mutta rajansa kaikella.
 
Jo vuonna 1985 Säkylässä porin prikaatissa kävi siivoojamuijat kerran viikossa siivoamassa käytävät ja vessat jne. Muutaman kerran siivosivat tuvatkin, ja vahasivat lattian.
Ilmeisesti sitten eroja on varuskuntien välillä. Minä olin Hallissa, joka on hyvinkin pieni varuskunta, ja siellä kyllä tuvat ja käytävät siivottiin täysin varusmiesten toimesta. Vessat kyllä oli siivoojien vastuulla. Joka tapauksessa siellä Säkylässäkin se perussiivous ilmeisesti on varusmiesten vastuulla.

Menee jo pahasti ohi aiheen, joten eiköhän tämä ollut tässä minun osaltani.
 
Kertokaapa joku, miksi intissä on jotain kouluttajia, joille ei yksinkertaisesti pysty mennä normaalisti puhumaan kun vastaukseksi tulee vittuilua ja huutamista? :D En koskaan oikein tajunnut sen jumalattoman huutamisen funktiota. Totta kai kuri pitää olla, mutta rajansa kaikella.

Koulukiusaamisesta johtuneet traumat ja siitä seurannut pakonomainen halu kostaa se kiusatuksi joutuminen, kaikille mahdolliselle kenelle sen voi kostaa.
 
Oma inttitarinani on sellainen, että sain aikoinaan samalla seisomalla poistumiskiellon sekä AUK:n ekat natsat. Komppanianpäällikkö vielä kehui ylennyksen yhteydessä, että jatka samaan malliin. Jostain syystä ne sanat herättivät toverisotureissa hilpeyttä (kahdeksan päivää poistumiskieltoa epäsotilaallisesta käytöksestä ja perään ylennys AUK:n kärkiporukassa).
 
^Opettele käyttäytymään kuten sotilas:
-puhuttelu
-esittely
-asia
No problemo!

Kyllähän siellä jotain urpoja varusmiesjohtajia oli, joiden mielestä oli hienoa huutaa morteille. Oli tilanne mikä tahansa. Itellä kun on *ihan vitun kova ja paha ääni*, niin huusin aina takaisin suoraan korvaan, sillä loppui se vittuilu.

Skapiaisille en kuitenkaan uskaltanut moista temppua tehdä...
 
Kertokaapa joku, miksi intissä on jotain kouluttajia, joille ei yksinkertaisesti pysty mennä normaalisti puhumaan kun vastaukseksi tulee vittuilua ja huutamista? :D En koskaan oikein tajunnut sen jumalattoman huutamisen funktiota. Totta kai kuri pitää olla, mutta rajansa kaikella.

Näinpä. Ihan ihme homma... Kukaan täysijärkinen ei varmasti katselisi samanlaista toimintaa esimiesten taholta, jos se tapahtuisi jossain muussa ympäristössä, esim. omalla työpaikalla kaupassa tai virastoissa. Itse pyrkisin sanomaan kyllä vastaan samantien ja rauhoittelemaan tilannetta, jos joku täysin aiheetta minulle raivoaisi.

Sitten itse tarinoihin: Kerran hieman sähläsin, kun tulin varusvarastolta puhtaiden vaatteiden kera yksikölle päin, ja vastaan käveli joku random mies natsoineen. No enpä siinä tilanteessa herran arvoa tunnistanut, joten sanoin vain "terve". Vastauksena tuli lähes samantien tiukkaan sävyyn: "mikä helvetin terve? Otetaanpa uudestaan tuo kohtaaminen!" :D Ja ei, ei vituttanut. Mutta sitä miestä taisi vituttaa, vaikka eipä kyllä itseäni tippaakaan kiinnostanut, mitä se mahdollisesti saattoi funtsailla tapahtuneesta.

Toinen hauska juttu oli se, kun jäin kaverin kanssa paitsi eräältä viikon kestävältä leiriltä, jossa koko muu yksikkö oli mukana. Ei haitannut sekään. Tavallisesti herätys oli siinä 05:30, mutta koska yksikössä ei ketään ollut - päivystäjää ja muutamaa jannua lukuunottamatta - tuli ihan piruuttain nukuttua sillä viikolla joka päivä hieman tavallista pidemmät yöunet: jätettiin mm. aamupala välistä, herättiin suoraan lounaalle ja lompsittiin kinttupolkuja pitkin mukeen :D Eikä parane unohtaa niitäkään kertoja intin loppupuolelta, kun muken ollessa remontissa mentiin poikain kanssa syömään pitsaa sotilaskotiin, vaikkei ehkä olisi ollut oikein luvallistakaan. Ja tätä tapahtui viimeisten kahden kuukauden aikana usein.

Oi niitä aikoja...
 
Viimeksi muokattu:
Näinpä. Ihan ihme homma... Kukaan täysijärkinen ei varmasti katselisi samanlaista toimintaa esimiesten taholta, jos se tapahtuisi jossain muussa ympäristössä, esim. omalla työpaikalla kaupassa tai virastoissa. Itse pyrkisin sanomaan kyllä vastaan samantien ja rauhoittelemaan tilannetta, jos joku täysin aiheetta minulle raivoaisi.

Sitten itse tarinoihin: Kerran hieman sähläsin, kun tulin varusvarastolta puhtaiden vaatteiden kera yksikölle päin, ja vastaan käveli joku random mies natsoineen. No enpä siinä tilanteessa herran arvoa tunnistanut, joten sanoin vain "terve". Vastauksena tuli lähes samantien tiukkaan sävyyn: "mikä helvetin terve? Otetaanpa uudestaan tuo kohtaaminen!" :D Ja ei, ei vituttanut. Mutta sitä miestä taisi vituttaa, vaikka eipä kyllä itseäni tippaakaan kiinnostanut, mitä se mahdollisesti saattoi funtsailla tapahtuneesta.

Toinen hauska juttu oli se, kun jäin kaverin kanssa paitsi eräältä viikon kestävältä leiriltä, jossa koko muu yksikkö oli mukana. Ei haitannut sekään. Tavallisesti herätys oli siinä 05:30, mutta koska yksikössä ei ketään ollut - päivystäjää ja muutamaa jannua lukuunottamatta - tuli ihan piruuttain nukuttua sillä viikolla joka päivä hieman tavallista pidemmät yöunet: jätettiin mm. aamupala välistä, herättiin suoraan lounaalle ja lompsittiin kinttupolkuja pitkin mukeen :D Eikä parane unohtaa niitäkään kertoja intin loppupuolelta, kun muken ollessa remontissa mentiin poikain kanssa syömään pitsaa sotilaskotiin, vaikkei ehkä olisi ollut oikein luvallistakaan. Ja tätä tapahtui viimeisten kahden kuukauden aikana usein.

Oi niitä aikoja...

Oikea esikuva! Sankari sotilas, jolle jäjestetään isot hautajaiset ja kirjoitetaan ainakin pari kirjaa.
 
^Opettele käyttäytymään kuten sotilas:
-puhuttelu
-esittely
-asia
No problemo!

Ei se kyllä siitä kiinni ollut. Ja sitä paitsi P-kauden jälkeen perkeleellinen pokkurointi on omasta mielestäni kohtuu turhaa. Pitää nyt jumalauta ihmisten pystyä puhumaan muutenkin kuin, että joka lauseen loppuun laitetaan "herra [sotilasarvo]". Vaikka miten esitit skarppia sotilasta, niin aina tämän tyypin vastaukset oli joko helvetin vihaisia tai helvetin tympääntyneitä.

Inttiä mainostetaan usein paikkana, jossa opitaan johtamaan. Mun mielestä tässä kyseisessä tapauksessa opetus on mennyt pitkin vittua.
 
No, normaalilla alylla varustettu ihminen nyt ei opi intista juuri mitaan hyodyllista. Itsevarmuutta ehka kun joutuu porukan edessa hassuttelemaan.
 
Paras kokemus oli se että meidän Juoppo-Kapteeni, juotti minut ja ystäväni kauheaan jurriin.
Juoppo-Kapteenilla, jolla nimellä sitä kutsuttiin selän takana tietenkin, oli Rankin linnake saarella kutsuttuna joitain kusipäitä, jotka jollain tavoin liittyi armeijanpaskaan.

Aamulla ei ollut kiva olo. Mutta siitäkin päivästä selvittiin. Kiitos Juoppo-Kapteeni kestityksestä.

Niin oli se Kapteenikin ihan perskännissä.

Tarkemo
Siviilipalvelusmies / entinen tykkimies
 
Minä pääsin aika helpolla intissä. P-kauden jälkeen loppui rykiminen ja nukkua sain loppuaikoina mihin asti halusin, yleensä heräsin toki ennen kuin aamupala loppuu, etenkin niinä aamuina, kun mukessa oli karjalanpiirakoita tarjolla - niitä, kun sai syödä ennen sulkemisaikaa niin paljon, kuin jaksoi. Ja voi niitä muiden ilmeitä, kun minä ja muutama muu sai sotilaspassit 6kk kohdalla taskuun ja käytännössä koko muu komppania jäi etsimään kadonnutta motivaatiota metsästä vielä kolmen kuukauden ajaksi.
 
Alokaskauen majotus leiril on jääny päällimmäisenä mielee ku sai nukuttuu kahtee yöhö 2tuntii ja neki ekana yönä. Nukahin leirin jälkee kassun lattialle tunniks ja sit herätetää johoki varusteenvaihtoo, oli mukava olla loppupäivä iha sekasi. Ei sekää ollu yhtää kivaa ku piti 37C lämmössä vetää nasse ja sadepuku päälle suojeluhälytykses ja käyä muutaman minuutin kävely tekemäs :)
Mettä leirejäki oli iha kiitettävästi, vuodessa pauttiarallaa 26-30, 3-6 päiväsiä. Tipuin laskuissa 22 kohdalla ja sen jälkee tuli viel muutamal käytyy :)
 
Metsäleirillä saatin käsky pakata kamppeet (irtaimisto, teltat, skappareiden yöpymistilat, viestipasien giganttiset ja vittumaiset takateltat) kasaan, koska seuraisi siirtyminen uudelle leiriytymispaikalle. Sain alikilta käskyn käydä vapauttamassa vartiomies ja jäämään itse sinne vartioon, mikä oli ihan saatanan hyvä juttu noissa hommissa, koska sillä aikaa kun muut painoivat hommia parin-kolmen tunnin ajan, niin itse sai vaan ottaa lunkisti vartiopaikalla.

Makoilin siellä puun juurella hiekkatien vierellä koivet suorana ja kuuntelin sitä kilinää ja kolinaa kun muut touhusivat tavaroiden kimpussa. Parin tunnin jälkeen huomasin että kilke loppui ja vaunut lähtivät pikkuhiljaa valumaan liikkeelle, ajattelin että ne varmaan poimii mut kyytiin tästä hiekkatien varrelta. Metsästä tielle päästyään ne vaunut kääntyikin ihan päinvastaiseen suuntaan ja lähti kaasuttelemaan tietä pitkin kaukaisuuteen. Meinasin että hyvän jäynän on pojat keksineet, kohta ne tulee sieltä nauraen takaisin ja poimii kyytiin, mutta vitut, ne oli vaan unohtaneet mut kokonaan ja läksivät seuraavalle leiripaikalle 30km päähän.

Vähän oli orpo olo istua yksin pimeässä metässä odotellen että joku tulee hakemaan :D Kuuden tunnin päästä joku skappari tuli sitten noutamaan mut pois, sekä yhden alikin tetsarin joka oli unohtunut sinne leiripaikalle.
 
Pointti ei ollut se, että lopetettaisiin tupien ja yleisten tilojen siivous. Totta kai niitä siivottaisiin kahdesti päivään edelleenkin. "Puhtaus on puoli ruokaa" on hyvä sanonta. Itse jos jotakin voi sanoa oppineensa armeijasta, niin se on juuri tuo. Nykyäänkään en halua elää likaisessa asunnossa tai jättää sänkyä petaamatta.

Varusmiespalveluksessa maastopäivien osuus on kuitenkin hyvin pieni, ei siellä joka päivä olla harjoittelemassa. Luppoaikaa on todella paljon ja kasarmipäivistähän palvelus lähinnä koostuu. Kassupäivinäkin on harvakseltaan iltaohjelmaa, koulutus päättyy siihen iltapäivään. Sitten tuvissa pelataan jotakin helvetin tietokonepelejä, sotilaskodissa käydään mussuttamassa munkkia jne. Osa käy tietysti vapaa-ajallaan ihan liikkumassakin, mutta kuitenkin, vapaa-aikaa on paljon.

Yleishyödyillisiin tehtäviin laittaminen ei olisi koulutuksesta mitään pois. Kun välillä varusmiehille keksitään väkisin jotakin tekemistä, etteivät vaan olisi toimettomina. Aikaa siis löytyisi keräilemään tupakannatsoja tai koiranpaskoja kaupungilta. Ainoastaan tulisi lain pykälät vastaan. Joku skappari oli käyttänyt varusmiehiä kesämökkinsä rakennustalkoissa, ilmaisena työvoimana. Tuollainen menee jo yli ja rangaistuksenhan tuo kyseinen skappari oli saanut. Mutta kaupungilla tupakannatsojen noukkiminen ja stökiksien siistiminen ei olisi yksityistä pakkotyötä. Joka päivä komppaniasta kerättäisiin osasto kaupungille. Vahvuudeltaan sellainen reilun ryhmän kokoinen, sisältäen tietysti alikin ja koksun. Sitten nöyrällä mielellä ja särmällä sotilaallisella asenteella ryhmä lähtisi keräilemään tupakannatsoja kaupungilta. Kaupunkitehtävät tulisi olla nimenomaan tätä tasoa, ettei vaan kukaan alkaisi leijumaan; "valvottiin kolme päivää ja pakkasta oli helvetisti, vittu miten kovaa." Vai kultaisiko aika nuo inttimuistotkin; "noukittiin koiranpaskoja kolme säkillistä, selkä ihan kipee!"

Opettaisi siis nöyryyttäkin lisää, eli olisi jopa perusteltua sotilaan koulutusta. Nykyään kaikki tykkimiehet ja spolletkin leijuvat koulutuksellaan, että ollaan vittu armeijassa ja sivarit on laiskoja homoja. Sitten siellä hakataan tattia tuvassa, surffataan netissä, käydään vähän sotkussa syömässä munkkipossua ja tietysti lusmutaan ne harvat maastopäivät.

Jos meikäläisen postiin viittasit tolla "leijumisella", niin sä varmaan muistat 2010 talven? Jep, se oli kylmä. Kolmen päivän valvominen oli isoksi osaksi hra kokelaan syytä, mutta valvottu mikä valvottu. Taatusti kovempia juttuja on esimerkiksi erikoisjoukoissa, mutta kannattaa ihan huvikseen kokeilla tuota nukkumattomuutta ja päälle kunnon fyysista rasitusta, niin siitä saattaa itsestäkin oppia jotain. Muutenkaan en kyllä maininnut noiden olevan mitään über HC juttuja. Tämänkin takia inttijuttuja ei kannata juuri kenenkään muun kanssa jutella kuin niiden omien inttikaverien kanssa kun joku apina on heti napisemassa...

Meillä parolassa vapaa-aika alkoi illalla yleensä kuudelta. Siihen jää kyllä se 3,5h aikaa, mutta sehän on parempi laittaa miehet keräämään koiranpaskaa kaupungille sen sijaan, että varusmies voisi mennä urheilemaan, pitään harrastustaan yllä ja ylipäätään palautua riippuen rasituksesta. En tiedä mitä teet työksesi, mutta kyllä asepalvelus hakkaa perus tehdastyön kuormittavuudessa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Mitähän tuumais se tehdastyöläinen kun työpäivän jälkeen on pakko lähteä keräämään paskaa?
 
Näinpä. Ihan ihme homma... Kukaan täysijärkinen ei varmasti katselisi samanlaista toimintaa esimiesten taholta, jos se tapahtuisi jossain muussa ympäristössä, esim. omalla työpaikalla kaupassa tai virastoissa. Itse pyrkisin sanomaan kyllä vastaan samantien ja rauhoittelemaan tilannetta, jos joku täysin aiheetta minulle raivoaisi.

Sitten itse tarinoihin: Kerran hieman sähläsin, kun tulin varusvarastolta puhtaiden vaatteiden kera yksikölle päin, ja vastaan käveli joku random mies natsoineen. No enpä siinä tilanteessa herran arvoa tunnistanut, joten sanoin vain "terve". Vastauksena tuli lähes samantien tiukkaan sävyyn: "mikä helvetin terve? Otetaanpa uudestaan tuo kohtaaminen!" :D Ja ei, ei vituttanut. Mutta sitä miestä taisi vituttaa, vaikka eipä kyllä itseäni tippaakaan kiinnostanut, mitä se mahdollisesti saattoi funtsailla tapahtuneesta.

Toinen hauska juttu oli se, kun jäin kaverin kanssa paitsi eräältä viikon kestävältä leiriltä, jossa koko muu yksikkö oli mukana. Ei haitannut sekään. Tavallisesti herätys oli siinä 05:30, mutta koska yksikössä ei ketään ollut - päivystäjää ja muutamaa jannua lukuunottamatta - tuli ihan piruuttain nukuttua sillä viikolla joka päivä hieman tavallista pidemmät yöunet: jätettiin mm. aamupala välistä, herättiin suoraan lounaalle ja lompsittiin kinttupolkuja pitkin mukeen :D Eikä parane unohtaa niitäkään kertoja intin loppupuolelta, kun muken ollessa remontissa mentiin poikain kanssa syömään pitsaa sotilaskotiin, vaikkei ehkä olisi ollut oikein luvallistakaan. Ja tätä tapahtui viimeisten kahden kuukauden aikana usein.

Oi niitä aikoja...

Jos nyt vaikka luet ton sun tarinan ns. ulkopuolisen silmin ja tule sitten ihmettelemään että miksi joillekkin (tietyille) varusmiehille huudetaan. On se joo ihme...kokeile samanlaista meininkiä duunissa, voi olla että sielläkin joku korottaa ääntään.
 
Soittokunnassa oli jatka 2kk omilla lomilla. Tuli takaisin viikkoa ennen kotiutumista ottamaan vastaan korpin natsat seka tyhjentamaan kaappinsa.Kukaan komppaniassa tai soittokunnassa ei uskaltanut karayttaa miesta skappareille, koska muuten olisi komppanian "sotilaiden" vapaat menemiset ja tulemiset saattaneet loppua. Komppanian luutnantti oli rento mies. Valitteli vain, etta on niin paljon tyota, kun joka viikko on allekirjoitettava valtava pinkka loma-anomuksia, joissa kaikissa oli VLV+YV, etta ihan kadet kramppaa. Miesta ei lahes koskaan paivisin nakynyt, koska oli aina himassa rukkaamassa poikansa karting autoja. Joskus harvoin tosin eksyi aamiaisen jalkeen tarkastamaan punkkia, jolloin ovelta laiskasti sanoi, etta nouskaapas pojat ylos (jengi meni takaisin aamiaisen jalkeen nukkumaan, kun komennuspaikalla oli yleensa oltava vasta noin klo 9 tienoilla).

Haluaako kukaan arvata missa paikassa intti on tammoista?
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom