Ilmastonmuutos, päästökauppa, Al Gore ym.

[TTTP]

Ilmastohan on jatkuvassa muutoksen tilassa, johon ei millään elävällä olennolla ole mitään vaikutusta.

Ihmisellä on tutkijoiden enemmistön mukaan. Ja kyllähän maalaisjärjelläkin ymmärtää, ettei merkityksetöntä ole, että ihminen on muuttanut suuren osan maapallon pinta-alasta metsistä pelloiksi ja vapauttanut vuosimiljoonien edestä maankuoreen varastoitunutta hiiltä ilmakehään.

Ilmasto voi kyllä muuttua muutenkin. Esimerkiksi tulivuorenpurkaukset ovat aiheuttaneet nälänhätiä jäähdyttämällä ilmastoa vuosien ajan. Tällaisiin tapauksiinkin olisi hyvä varautua. Se ei muuta sitä seikkaa, että ilmakehän hiilidioksidilla on vaikutusta ja olemme nostaneet sen pitoisuuden rutkasti yli vanhojen ennätysten 650 000 vuoden ajalta. Jos "hällä väliä" politiikka voittaa, määrä moninkertaistuu muutaman sukupolven aikana. Se saattaisi aiheuttaa riittävän suuria ja nopeita muutoksia tuhoamaan sivilisaatiomme.:(

 

[Limited edition]

Ihmisellä on tutkijoiden enemmistön mukaan. Ja kyllähän maalaisjärjelläkin ymmärtää, ettei merkityksetöntä ole, että ihminen on muuttanut suuren osan maapallon pinta-alasta metsistä pelloiksi ja vapauttanut vuosimiljoonien edestä maankuoreen varastoitunutta hiiltä ilmakehään.
(

Ei ainoastaan hiilidioksidin vapautuminen, vaan ettei se metsien puuttumisen vuoksi pääse sitoutumaan biomassaan. Valtameretkään, vaikka sisältävät ison osan hiilidioksidista, eivät voi sitä määrättömästi sitouttaa itseensä. Lisäksi maanpinnan muokkaus vaikuttaa jopa pinnan albedoon (kuinka paljon saapunutta säteilyä heijastuu). Kumpi siis on pahempi ilmastolle: maatalous vai teollisuus?

The Earth's oceans contain a huge amount of carbon dioxide in the form of bicarbonate and carbonate ions—much more than the amount in the atmosphere. The bicarbonate is produced in reactions between rock, water, and carbon dioxide.

The vast majority of CO2 added to the atmosphere will eventually be absorbed by the oceans and become bicarbonate ion, but the process takes on the order of a hundred years because most seawater rarely comes near the surface.

Ilmasto voi kyllä muuttua muutenkin. Esimerkiksi tulivuorenpurkaukset ovat aiheuttaneet nälänhätiä jäähdyttämällä ilmastoa vuosien ajan. Tällaisiin tapauksiinkin olisi hyvä varautua.

Millä sä meinasit varautua tulivuorenpurkauksiin??? Niitä on paha olla estämässä. (Et sä varmaan sitä tarkottanutkaan)
Ja sitä paitsi ilmasto on jatkuvasti muuttuva. Sitä tosiseikkaa ei voi kukaan kiistää. Jääkausia ja lämpimiä jaksoja tulee ja menee. Katsoppa seuraavaa ja huomaa 8-6 tuhannen vuoden kohta:
Holocene:

 

[TTTP]

Ei ainoastaan hiilidioksidin vapautuminen, vaan ettei se metsien puuttumisen vuoksi pääse sitoutumaan biomassaan. Valtameretkään, vaikka sisältävät ison osan hiilidioksidista, eivät voi sitä määrättömästi sitouttaa itseensä. Lisäksi maanpinnan muokkaus vaikuttaa jopa pinnan albedoon (kuinka paljon saapunutta säteilyä heijastuu). Kumpi siis on pahempi ilmastolle: maatalous vai teollisuus?

Molemmat ovat toisiinsa liittyviä. Öljyn vähetessä teollisuus joutuu siirtymään yhä enemmän maatalousperäisiin raaka-aineisiin. Toisaalta maatalous käyttää teollisesti tuotettuja koneita ja lannoitteita. Maatalouskoneiden käyttö ja ruuan kuljetuskin vaativat energiaa.

...
Millä sä meinasit varautua tulivuorenpurkauksiin??? Niitä on paha olla estämässä.
...

Estäminen ei taida olla helppoa, mutta viljaa voidaan varastoida ja varautua maailmanlaajuiseen viljelytuoton romahdukseen. Vähentämällä lihansyöntiä ja jakamalla ruoka tasaisemmin voitaisiin tilannetta kompensoida vähän. Jossain päin maailmaa, mm. Suomessa voitaisiin raivata uusia peltoja aiheuttamatta ekokatastrofia. Liiat pellot voisi aikanaan metsittää uudelleen.

...
Ja sitä paitsi ilmasto on jatkuvasti muuttuva. Sitä tosiseikkaa ei voi kukaan kiistää. Jääkausia ja lämpimiä jaksoja tulee ja menee. Katsoppa seuraavaa ja huomaa 8-6 tuhannen vuoden kohta:
Holocene:

Onhan muutoksia ollut. Jotkut niistä ovat olleet nopeita ja osa on tapahtunut tuhansien vuosien aikana. "Hällä väliä" -politiikan aiheuttama hiilidioksidipitoisuuden nopea kasvu luultavasti aiheuttaisi nopeita ja pitkään vaikuttavia muutoksia, joihin soputuminen olisi tuskallista. Näistä muutoksista näkyy jo merkkejä.

 

[Limited edition]

Estäminen ei taida olla helppoa, mutta viljaa voidaan varastoida ja varautua maailmanlaajuiseen viljelytuoton romahdukseen. Vähentämällä lihansyöntiä ja jakamalla ruoka tasaisemmin voitaisiin tilannetta kompensoida vähän. Jossain päin maailmaa, mm. Suomessa voitaisiin raivata uusia peltoja aiheuttamatta ekokatastrofia. Liiat pellot voisi aikanaan metsittää uudelleen.

Onhan muutoksia ollut. Jotkut niistä ovat olleet nopeita ja osa on tapahtunut tuhansien vuosien aikana. "Hällä väliä" -politiikan aiheuttama hiilidioksidipitoisuuden nopea kasvu luultavasti aiheuttaisi nopeita ja pitkään vaikuttavia muutoksia, joihin soputuminen olisi tuskallista. Näistä muutoksista näkyy jo merkkejä.

Vau, ihailtava ajatus, mutta valitettavasti kelvoton toteutumaan nyky-yhteiskunnassa. Vaikka suomessa voitaisiinkin lisää peltoalaa raivata on kasvukausi aivan liian lyhyt, jotta saataisiin hyöty irti. Ja jos joka maa ajattelee samalla tavalla on se jo sitä hälläväliä meininkiä.

Mitä muutoksia mielestäsi tapahtuu? Ihmiskunnan historiaa kun katsoo, niin juuri sopeutuminen on suurin valtti, mitä meillä on. Eläinkunnasta ei montaa lajia löydy, joka pystyy elämään sekä paahtavassa helteessä, että purevassa pakkasessa.

Jos esimerkiksi lämpötila nousee (se tapahtuu luultavasti eniten päiväntasaajan seudulla), se tarkoittaisi suurempaa haihduntaa meristä -> sadanta kasvaa kaikkialla -> navoilla sateen lisääntyminen tarkoittaa jään määrän kasvua. En tajua miksi ihmisiä pelotellaan Antarktiksen jäämassojen sulamisella (vaikka grönlanti on kyllä enemmän tapetilla), koska realiteetit ovat, etteivät ne tule kokonaisuudessaan sulamaan jos manner ei liiku pois navalta. Ja jos sulaisivat olisi se niin hidasta, että merellinen kuori painuisi alas ja mantereet nousisivat jolloin merenpinnan nousu olisi ehkä vähän toistakymmentä metriä (onhan sekin paljon). Oli miten oli, kuten taisin aiemmin mainita, olisi tässä vaiheessa muualla jo sellainen ilmasto, jossa merenpinnan nousu tuntuisi mitättömältä ongelmalta.

 

[TTTP]

...
Mitä muutoksia mielestäsi tapahtuu?

Merenpinta on jo noussut vähän. Jäätiköt katoavat. Lämpötilat ovat nousseet. Aavikot ovat kasvaneet. Sateet ovat muuttuneet monin paikoin.

...
Ihmiskunnan historiaa kun katsoo, niin juuri sopeutuminen on suurin valtti, mitä meillä on. Eläinkunnasta ei montaa lajia löydy, joka pystyy elämään sekä paahtavassa helteessä, että purevassa pakkasessa.
...

Ihmiset tarvitsevat ruokaa ja asuinpaikan. Tyypillisesta viljavilla seuduilla on enemmän ihmisiä. Jos ennestään viljavien maiden tuottoisuus romahtaa tai ne jäävät nousevan merenpinnan alle, joutuvat valtavat ihmisjoukot lähtemään etsimään parempaa elinaluetta. Aikanaan Rooman valtakunta ei kestänyt kansainvaelluksia. Kestäisikö länsimainen sivilisaatio paremmin?

Jos esimerkiksi lämpötila nousee (se tapahtuu luultavasti eniten päiväntasaajan seudulla), se tarkoittaisi suurempaa haihduntaa meristä -> sadanta kasvaa kaikkialla -> navoilla sateen lisääntyminen tarkoittaa jään määrän kasvua. En tajua miksi ihmisiä pelotellaan Antarktiksen jäämassojen sulamisella (vaikka grönlanti on kyllä enemmän tapetilla), koska realiteetit ovat, etteivät ne tule kokonaisuudessaan sulamaan jos manner ei liiku pois navalta. Ja jos sulaisivat olisi se niin hidasta, että merellinen kuori painuisi alas ja mantereet nousisivat jolloin merenpinnan nousu olisi ehkä vähän toistakymmentä metriä (onhan sekin paljon). Oli miten oli, kuten taisin aiemmin mainita, olisi tässä vaiheessa muualla jo sellainen ilmasto, jossa merenpinnan nousu tuntuisi mitättömältä ongelmalta.

Paksu jääkerros käyttäytyy kuin hyvin jähmeä neste valuen mantereen reunoja kohti. Kun ilmasto lämpenee, alkaa jään pinnalle muodostua sulia vesialtaita, jotka lisäävät lämpösäteilyn imeytymistä. Pinnalle kertyvä sulamisvesi myös valuu jäätikön halkeamiin kasvattaen niitä ja toimii voiteluaineena nopeuttaen jään valumista mereen. Kun mannerjäätikön reunat valuvat mereen, alkavat myös sisemmät alueet liikkua nopeammin vähentyneen vastuksen takia. Kun jäätikön osa on irronnut ja päätynyt mereen, sen sulaminen on väistämätöntä.

 

[ilmari5]

Helsingin Sanomat, NYT 10.11.2006, lainasanat (s. 5)

Miss Suomi Ninni Laaksonen ilmastonmuutoksesta:
"En ole ajatellut koko asiaa. Olen kyllä nähnyt sanan otsikoissa, mutta en nyt muista mitä sillä tarkoitetaan. Eikö se ole sitä, että tulee pitempi lämmin kesä? En tiedä miten sitä voi estää." (Me Naiset 45/06)

 

[Janne22]

Helsingin Sanomat, NYT 10.11.2006, lainasanat (s. 5)

Miss Suomi Ninni Laaksonen ilmastonmuutoksesta:
"En ole ajatellut koko asiaa. Olen kyllä nähnyt sanan otsikoissa, mutta en nyt muista mitä sillä tarkoitetaan. Eikö se ole sitä, että tulee pitempi lämmin kesä? En tiedä miten sitä voi estää." (Me Naiset 45/06)

Heehhee viikon parhaat naurut

 

[anttipi]

Mitäs mieltä Pakkiksen porukka on ilmastonmuutosasioita?

Mielestäni kuvaa varsin hyvin tämänhetkistä skitsofreenistä meininkiä, että Hesarin pääkirjoitussivulla saatetaan kritiikittömästi ihastella kiihtyvän talouskasvun ja kulutusjuhlan autuaaksi tekevää vaikutusta, samalla kun toisaalla lehdessä uutisoidaan, kuinka tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset. :(

En ole mikään ilmastonmuutoksen asiantuntija minäkään, mutta vähän on sellainen kutina, että jälkipolvet antavat meille vielä sapiskaa ja lujaa tämänhetkisestä välinpitämättömyydestä ja lyhytnäköisyydestä. Ainahan sitä voi omilla kulutustottumuksillaan yrittää ilmastonmuutokseen vaikuttaa, mutta aika mitättömiltä omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvat. Lisäksi kun on tottunut kulutusjuhlaan, on aika vaikea muuttaa omia tottumuksiaan: täyttymyksen tunteita ja sisältöä elämään haetaan kaikenlaisen krääsän kasaamisen kautta. Eikä siinä mitään, kuluttaminen on kivaa, mutta sillä voi olla aika kova hinta.

Hiljattain on arvioitu, että ilmastonmuutos saattaa näivettää maailmantaloutta jopa viidenneksellä. Jospa tällaiset ennusteet vihdoin herättäisivät isokenkäisiä myös USA:n päässä, kun on oma lehmä konkreettisesti ojassa.

 

[reino]

Ihmiset tarvitsevat ruokaa ja asuinpaikan. Tyypillisesta viljavilla seuduilla on enemmän ihmisiä. Jos ennestään viljavien maiden tuottoisuus romahtaa tai ne jäävät nousevan merenpinnan alle, joutuvat valtavat ihmisjoukot lähtemään etsimään parempaa elinaluetta. Aikanaan Rooman valtakunta ei kestänyt kansainvaelluksia. Kestäisikö länsimainen sivilisaatio paremmin?

Tuo kysymys on relevantti vain jos länsimaisella sivilisaatiolla on sinulle jotain erityismerkitystä.

Mielestäni kuvaa varsin hyvin tämänhetkistä skitsofreenistä meininkiä, että Hesarin pääkirjoitussivulla saatetaan kritiikittömästi ihastella kiihtyvän talouskasvun ja kulutusjuhlan autuaaksi tekevää vaikutusta, samalla kun toisaalla lehdessä uutisoidaan, kuinka tarvittaisiin neljä maapalloa, mikäli kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset.

Erittäin hyvä pointti. Tosin Hesarissa ihastellaan kritiikittömästi monia muitakin ihmiskunnalle vahingollisia asioita.

Tuossa "ekologinen jalanjälki" -asiassa jää usein huomioimatta se, että vaikka suomalaisten (energian yms.) kulutus (jo pelkästään kylmästä ilmastosta johtuen) on globaalissa vertailussa suuri, niin meillä on vielä toistaiseksi heittää suunnilleen sen ekologisen jalanjäljen verran viljelyskelpoista maata jokaiselle suomalaiselle. Tosin suurin osa suomalaisista ei enää osaisi viljellä sillä maalla yhtään mitään, mutta mitäs pienistä. :D

Harva tietenkään haluaa tinkiä omasta elintasostaan. Nykyään vaan pidetään tietyissä piireissä itsestään selvänä, että "tottakai kaikilla maapallon ihmisillä on oikeus amerikkalaiseen elintasoon". Vaikka kaikki laskelmat osoittavat, että jos jokaiseen kiinalaiseen perheeseen hankitaan jääkaappi tai jokaiseen intialaiseen perheeseen auto, niin maapallo tuhoutuu jo puolivälissä.

On siis selvää, että kaikkien maapallon ihmisten elintaso ei voi olla amerikkalaistyyppinen. Ja ME tiedämme, että sellainen elintaso ei välttämättä edes tee ihmisiä onnellisiksi.

Olisiko kenenkään mielestä fiksua, että ME kertoisimme muiden maiden ihmisille, että älkää tavoitelko paskaa, vaan rakentakaa paskahuusi sinne savitalon takapihalle, niin joessa virtaava vesi pysyy puhtaana ja saatte kompostimultaa, jossa voi kasvattaa ruokaa.

Onnellinen ja ihmisarvoinen elämä ei edellytä 70" taulutelkkaria talon joka huoneeseen.

 

[TTTP]

Tuo kysymys on relevantti vain jos länsimaisella sivilisaatiolla on sinulle jotain erityismerkitystä.

Jos länsimainen sivilisaatio romahtaa, nousee todennäköisyyteni kuolla väkivaltaisesti tai aliravitsemuksen seurauksena merkittävästi. Mullistuksen jälkeisessä yhteiskunnassa voisi ihmisoikeustilannekin olla pahempi kuin nykyään Kiinassa. Terveydenhuoltokin taitaisi kärsiä.

 

[Tomppa85]

No ei se elintaso vaan se saastutus. Olisi hyvä jos saataisiin tuo jälkimmäinen pois häiritsemästä ensimmäistä.

 

[Pacem]

Suomeen tulisi ydintalvi, jos tämä nykyinen luontokriisi toteutuisi täydellisesti.
Lämpötila nousee ---> mannerjäätiköt sulaa ---> vedenpinta nousee ---> lämmin merivirta loppuu tai vaihtaa suuntaansa ---> Suomeen ydintalvi ---> kenelläkään ei ole kivaa.

Ydintalvi? Ydintalvella (nuclear winter) tarkoitetaan normaalisti sellaista määrää tuhkaa, tomua ja muuta paskaa ilmakehässä ydinaseiden käytön jälkeen, että aurinko ei pysty lämmittämään?

EDIT: tuon kuvauksen perusteella tarkoitit varmaan jääkautta?

 

[Bandiitti]

Tuli tässä mieleen, että onko suurin osa tämän ilmastonmuutoksen aiheuttamasta polemiikista johtuvaa siitä, että ihmisillä on käsitys stabiilista maapallosta? Ilmastohan on jatkuvassa muutoksen tilassa, johon ei millään elävällä olennolla ole mitään vaikutusta.

Nus nus, mutta happea tuottavat organismit on koko ilmakehän syntymisen takana, notta jotakin vaikutusta siinä hiukkasen on...:D

 

[reino]

No ei se elintaso vaan se saastutus. Olisi hyvä jos saataisiin tuo jälkimmäinen pois häiritsemästä ensimmäistä.

No eikös nuo kaksi ole kuitenkin aika kiinteästi toisiinsa yhteydessä? Amerikkalaistyyppinen kulutusyhteiskunta korkeine elintasoineen saastuttaa aika automaattisesti enemmän kuin joku pygmien metsästys- ja keräilytalous.

Ei sillä, etteivätkö alhaisen elintason kehitysmaatkin osaisi saastuttaa. Oikein olan takaa. Sen takia Happy Meal -lelut valmistetaankin Kiinassa. Siellä on paitsi halvempi työvoima myös väljemmät saasterajoitukset. Sitten niitä Happy Meal -leluja rahdataan ympäri maailmaa lasten iloksi. Keskimääräinen leikkimisaika niillä on jotain 5 minuuttia.

 

[Sikanauta]

TV1 A-talk 13.12.2006 klo 21.10

* Joulu kasvihuonesäässä.

Vieraina ilmatieteilijä Mikko Alestalo, geologi Boris Winterhalter,
Maan ystävien Meri Pukarinen ja Ydinenergianuorten Kari Kuusisto.

http://www.yle.fi/aohjelmat/atalk/arkisto/id49080.html

 

[Sukulaku]

Heh. Ydinenergianuoret. radikaalia ;)

Pitänee kahtella.

 

[Erutrotti]

Prismassa oli asiaanliittyvää tietoa jonkin aikaa sitten: http://www.yle.fi/prisma/

Ainakin minusta iskettiin kyllä riittävät faktat tiskiin. Ihmisen ahneus ei kyllä mahda loppua ja odottelen leppoisasti Fallout-tyyppisiä skenaarioita 50-luvulla:kippis1:

 

[Raejuusto]

Uutispläjäys.

Brittitukijat: Vuodesta 2007 historian kuumin

Vuodesta 2007 tulee maailmanlaajuisesti historian kuumin, ennustaa Britannian meteorologian laitos. Ilmaston lämpeneminen ja El Niño -sääilmiö tekevät 60 prosentin varmuudella tulevasta vuodesta yhtä kuuman tai vielä kuumemman kuin aikaisempi ennätysvuosi 1998.

Britannian meteorologian laitos ja East Anglian yliopisto laativat joka vuoden tammikuussa maailmanlaajuisen ennusteen alkaneen vuoden säästä. Tutkijat ennustavat maapallon keskilämpötilan olevan tänä vuonna 0,54 astetta vuosien 1961-1990 keskiarvoa korkeampi. Tuo keskiarvo oli 14 astetta.

"Kokoamamme tiedot kertovat jälleen, että ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö", ilmastotutkija Katie Hopkins sanoi.

Lämpötiloja on tilastoitu jo 150 vuoden ajan. YK:n tilastojen mukaan kaikki kymmenen kuuminta vuotta on koettu vuoden 1994 jälkeen. Useimmat tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että lämpötilat jatkavat nousuaan, nousten maailmanlaajuisesti 2-6 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Tutkijoiden enemmistön mukaan ilmaston lämpenemistä aiheuttavat lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa napajäätiköitä ja nostaa merivesien korkeutta. Sen aiheuttamat säämuutokset tuovat mukanaan tulvia, kuivuutta ja rajuja myrskyjä, jotka saattavat tulevaisuudessa vaarantaa miljoonien ihmisten elämän.

1990-luvulla laadittu Kioton ilmastosopimus on ainoa maailmanlaajuinen sopimus, joka tähtää hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Sopimuksen tehoa on nakertanut se, ettei maailman suurin saastuttaja Yhdysvallat ole ratifioinut sopimusta. Sopimus ei myöskään sido voimakkaasti kasvavia uusia talouksia, kuten Kiinaa ja Intiaa.

Alkaneesta vuodesta ennustetaan vilkasta aikaa kansainvälisille ympäristöneuvotteluille. Ympäristöasioita nostanee omalta osaltaan esiin ilmastonmuutoksesta huolestunut Saksa, joka toimii vuonna 2007 sekä Euroopan unionin että teollistuneiden maiden G8-ryhmän puheenjohtajamaana.

 

[Tomppa85]

No eikös nuo kaksi ole kuitenkin aika kiinteästi toisiinsa yhteydessä? Amerikkalaistyyppinen kulutusyhteiskunta korkeine elintasoineen saastuttaa aika automaattisesti enemmän kuin joku pygmien metsästys- ja keräilytalous.

Ei sillä, etteivätkö alhaisen elintason kehitysmaatkin osaisi saastuttaa. Oikein olan takaa. Sen takia Happy Meal -lelut valmistetaankin Kiinassa. Siellä on paitsi halvempi työvoima myös väljemmät saasterajoitukset. Sitten niitä Happy Meal -leluja rahdataan ympäri maailmaa lasten iloksi. Keskimääräinen leikkimisaika niillä on jotain 5 minuuttia.

Olen joskus nähnyt käyrän, jossa ennen talouskasvu ja energiankulutuksen kasvu kulkivat aivan käsikädessä jonnekin 70-luvulle asti. Sen jälkeen talouskasvu on ollut selkeästi nopeampaa kuin kulutetun energiamäärän kasvu. Mutta tottahan se on että tähän mennessä talouskasvu on aina merkinnyt energiankulutuksen lisääntymistä. Eikä se energiankulutuskaan nyt välttämättä ole se suuri saatana, vaan se, miten sitä energiaa tuotetaan.

Henkilökohtaisesti olen ihan tyytyväinen etten ole pygmi, en metsästä, ja suomalaisena tyydyn lähinnä kyräilemään. Tuli mieleen, että vaikka pygmien ja muiden alkup. kansojen luonnonmukaisuutta ylistetään, niin mitä tapahtuisi jos 6,5 miljardia ihmistä päättäisi muuttaa metsiin asumaan? Veikkaan että 95% ihmisistä ja 99% eläimistä olisi kuollut parin-kolmen kuukauden kuluttua. Aika jännä ajatus sinänsä että maailmanhistorian suurimpiin kuuluva sukupuuttoaalto alkaisi marjanpoimintareissusta. :lol2:

 

[TTTP]

Olen joskus nähnyt käyrän, jossa ennen talouskasvu ja energiankulutuksen kasvu kulkivat aivan käsikädessä jonnekin 70-luvulle asti. Sen jälkeen talouskasvu on ollut selkeästi nopeampaa kuin kulutetun energiamäärän kasvu. Mutta tottahan se on että tähän mennessä talouskasvu on aina merkinnyt energiankulutuksen lisääntymistä. Eikä se energiankulutuskaan nyt välttämättä ole se suuri saatana, vaan se, miten sitä energiaa tuotetaan.

Henkilökohtaisesti olen ihan tyytyväinen etten ole pygmi, en metsästä, ja suomalaisena tyydyn lähinnä kyräilemään. Tuli mieleen, että vaikka pygmien ja muiden alkup. kansojen luonnonmukaisuutta ylistetään, niin mitä tapahtuisi jos 6,5 miljardia ihmistä päättäisi muuttaa metsiin asumaan? Veikkaan että 95% ihmisistä ja 99% eläimistä olisi kuollut parin-kolmen kuukauden kuluttua. Aika jännä ajatus sinänsä että maailmanhistorian suurimpiin kuuluva sukupuuttoaalto alkaisi marjanpoimintareissusta. :lol2:

Kaikissa energiantuottomuodoissa on omat ongelmansa. Näitä pitäisi minimoida niin paljon kuin mahdollista, mutta energiankulutuksen vähentäminen on silti tehokas keino ongelmien vähentämiseksi.

Maailma ei todellakaan elättäisi 6,5 miljardia metsästäjä-keräilijää. Aikanaan maanviljelykseen siirtyminen mahdollisti suuremman väestötiheyden ja silti ennen fossiilisten polttoaineiden käyttöä maailmassa oli arviolta kahdeskymmenesosa nykyisestä väestöstä. Osa kasvusta selittyy muulla teknologian kehityksellä, mutta paljolti väestönkasvun vaatima ruuan tuotannon lisäys johtuu siitä, että olemme käyttäneet miljoonia vuosia sitten fossiilisiin polttoaineisiin varastoitunutta aurinkoenergiaa.

Toisaalta hällä-väliä politiikka voi johtaa siihen, että ruuan tuotanto romahtaa, kun polttoainetta ei riitä tarpeeksi maatalouskoneiden pyörittämiseen ja lannoitteiden tuottamiseen. Toinen uhka on, että ravintokasvien luonnonvaraiset alkumuodot tuhoutuvat ja ihmisten hallussa olevat muunnokset eivät kestä pitkään tuhohyönteisiä ja tauteja. Jos haluamme edes yrittää ehkäistä ihmiskunnan romahduksen tällä vuosisadalla, vaaditaan työtä. Uskon, että poliittista tahtoa alkaa vähitellen löytyä. Aika näyttää, ehdimmekö pistää asiat kuntoon ajoissa.