^ miten noihin saadaan menemään 600 miljoonaa euroa vuodessa? Se on ihan witullinen raha. Nyt jää joku olennainen juttu kertomatta mihin ne rahat/tuottavuus oikeesti kusahtaa. Eli jotkut yleiset metsänhoidon prosessit varmaankin muuttuvat kalliimmiksi/hankalammiksi? Sinällään en viherpiiperrystä vastusta jos järki mukana ja wildlife hyötyy, eli on ihan ymmärrettävää rehellistä luonnon suojelua, mutta nämä ilmastotouhut usein pikemminkin päinvastaista toimintaa.
Varmaan just tuo, koska kustannus on ilmoitettu per vuosi (ilmeisesti hamaan tulevaisuuteen... tai siihen saakka kun EU hajoaa). Tässä taloustilanteessa ja kun itäraja on kiinni eikä sieltä saada puuta, voi saatanan saatana.
Ei kyllä konkreettisesti kerrota mutta jotain löysin:
ym.fi
''Suomi on neuvotteluprosessin aikana tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä asetusehdotuksen kustannusten alentamiseksi. Suomi on edellyttänyt asetuksen valmistelun aikana, että asetusehdotuksen toimeenpanon kansallisia kustannuksia saadaan olennaisesti ehdotuksessa arvioituja kustannuksia pienemmiksi. Tähän pääsemiseksi Suomen keskeinen vaatimus on ollut, että jäsenmaiden liikkumavaraa toimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa tulee lisätä ja asetuksessa tulee ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset luonnonolosuhteet ja muut erityispiirteet sekä luonnon tilan parantamiseksi jo tehdyt toimenpiteet.
Komissio on arvioinut, että kustannukset voisivat Suomelle olla noin 930 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi 0,39 prosenttia bruttokansantuotteestamme.
Noin puolet kustannuksista on arvioitu syntyvän sisävesien tilan parantamisesta, noin viidennes metsien tilan parantamisesta ja hieman alle viidennes turvemaiden ennallistamisesta. Kustannusrakenne johtuu siitä, että Suomessa on laajat sisävedet, ja erityisesti rannikkovetemme ovat huonossa kunnossa. Vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavien ravinnepäästöjen hallintaa tarvitaan laaja-alaisesti maa- ja metsätaloudessa.
Komission arvion mukaan toimien hyödyt ovat moninkertaiset verrattuna kuluihin. Hyödyt lasketaan 10 miljardiksi.
Valtioneuvoston toukokuussa 2023 tekemän arvion mukaan komission esittämä alkuperäinen kustannusarvio on ylimitoitettu. Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö ovat arvioineet luontotyyppien ennallistamisen kustannusten olevan selvästi, noin 20 prosenttia, matalampia. Lisäksi toimeenpanossa voidaan säästää lisää kesäkuun ympäristöneuvostossa hyväksytyn kompromissiehdotuksen mukaisilla lisäjoustoilla, jotka koskevat heikentämiskieltoa, kaupunkiympäristöjen tavoitteita ja turvepeltojen ennallistamisvelvoitetta.
Osa ennallistamisasetuksen kustannuksista syntyy toimista, jotka Suomi toteuttaa joka tapauksessa. Esimerkiksi kustannukset toimista sisävesien hyvän tilan saavuttamiseksi ovat noin 570 miljoonaa euroa vuosittain. Ennallistamisasetuksesta syntyisi pienvesien (purot, lammet) kunnostustarvetta, jonka vuosikustannukset olisivat noin 20 miljoonaa.
Luonto- ja lintudirektiivin täysimääräinen toimeenpano maaluontotyypeissä edellyttäisi noin 144 miljoonaa vuodessa. Lisäksi valtion mailla boreaalisen luonnonmetsän ennallistamisesta ja heikentymisen estämisestä arvioidaan syntyvän 22-46 miljoonan euron vuotuinen tuloutuksen väheneminen. Muiden luontotyyppien osalta ei aiheutuisi valtion mailla yhtä merkittäviä käytön rajoituksia ja kustannuksia.
Lisäksi kustannuksia aiheutuisi hallinnollisesta työstä sekä mahdollisesti yksityismailla vapaaehtoisesti toteutettavista ennallistamistoimista.
Kokonaisuutena ennallistamisasetuksen 4 ja 5 artiklojen ennallistamisvelvoitteiden toimeenpanon kustannukset olisivat 756-782 miljoonaa euroa vuodessa, mistä siis 570 miljoonaa aiheutuu jo nyt vesipuitedirektiivin täytäntöönpanosta.
Ennallistamisasetusehdotuksen mukaan jäsenvaltiot päättävät itse asetuksen toimeenpanon keinoista. Valittavat keinot vaikuttavat ennallistamisen kustannuksiin ja kohdentumiseen. K
ustannuksissa voidaan säästää merkittävästi, kun eri toimet tukevat toisiaan ja kun toimet ovat mahdollisimman kustannustehokkaita. Lisäksi ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat pitkälti päällekkäisiä nykyisten velvoitteiden kanssa, joihin Suomi on jo kansainvälisesti ja EU:n tasolla sitoutunut.''
''Komission alkuperäisen asetusehdotuksen arvio kustannuksista ja hyödyistä perustuu jäsenmaiden raportoimiin tietoihin luonto- ja lintudirektiivin, vesipuitedirektiivin sekä meristrategiadirektiivin toimeenpanosta. Näiden tietojen pohjalta on johdettu ennallistamisen, palauttamisen ja hoidon tarpeessa olevat luontotyyppien pinta-alat, jotka on kerrottu keskimääräisillä tilan parantamisen kustannuksilla tai tilan parantamisesta saatavilla hyödyillä. Komission arviot ennallistamisen kustannuksista perustuvat EU-tason keskiarvoihin, eivätkä ole suoraan sovellettavissa Suomeen.''
- Mihin hyötylaskelmat perustuvat?
Komission arvion mukaan toimien hyödyt lasketaan 10 miljardiksi.
Hyödyt koostuvat komission arviossa pitkälti sisävesien tilan parantumisesta saatavista hyödyistä.
Kustannusten ja hyötyjen vertailua vaikeuttaa se, että hyödyt ovat usein aineettomia tai niille ei ole laskettavissa markkina-arvoa eivätkä ne myöskään samalla tavalla kohdistu esimerkiksi valtiontalouteen kuin kustannukset. Komissio on lisäksi täydentänyt arvioitaan laadullisilla arvioinneilla sekä esimerkiksi ekosysteemipalveluja EU:ssa laajasti selvittäneen hankkeen tuloksilla.
Ympäristöministeriö.
www.hs.fi
ilmastotuuppaus.fi
www.nature.com
/img-s3.ilcdn.fi/3fc9c2f14a7d07d4155091c5a0c7284ec0c82cc71dfdc5195551f274b3415884.jpg)
www.iltalehti.fi
/img-s3.ilcdn.fi/611fdcebc8a7d0b5136e201906fd1dc02a7a4820cce874356d230d743d19ba39.jpg)
