HUOMIO! Lukioon aikovat lukekaa.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja kvu
  • Aloitettu Aloitettu
mun mielestä lukion tarkoitus on erotella huonoja opiskelijoita hyvistä jatko-opintoja ajatellen ei niinkään antaa yleissivistystä. henkilön kapasiteetti opiskeluun ja työntekoon on oikeasti tärkeä asia toisin kuin yleissivistys.

Ei se mene näinkään. Suurimmassa osassa opiskelualoista ei katso yo-arvosanoja enää muutaman vuoden jälkeen valmistumisesta, koska ne ovat vanhentuneet. Muutama poikkeus on, mutta pitemmän päälle lukion arvosanoilla ei ole mitään väliä. Lasken lukion arvosanoiksi sekä päättötodistuksen että yo-tulokset.

EDIT. ainakin yliopistoissa näin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei se mene näinkään. Suurimmassa osassa opiskelualoista ei katso yo-arvosanoja enää muutaman vuoden jälkeen valmistumisesta, koska ne ovat vanhentuneet. Muutama poikkeus on, mutta pitemmän päälle lukion arvosanoilla ei ole mitään väliä. Lasken lukion arvosanoiksi sekä päättötodistuksen että yo-tulokset.

EDIT. ainakin yliopistoissa näin.
tarkoitin, että erotellaan oppilaita jatko-opintoja varten. tietenkään lukion arvosanoilla ei yliopistosta valmistumisen jälkeen ole enää suurta väliä.
 
tarkoitin, että erotellaan oppilaita jatko-opintoja varten. tietenkään lukion arvosanoilla ei yliopistosta valmistumisen jälkeen ole enää suurta väliä.

... eikä pyrkimisvaiheessakaan, jos yo-kirjoituksista on kulunut tarpeeksi aikaa. Esim. itse hain yliopistoon (siis tänä kesänä) ihan pelkän pääsykokeen kautta, koska olen kirjoittanut jo vuonna 1992, ja yo-kokeen arvosana-asteikko on sen jälkeen muuttunut.

EDIT: Hippahan tämän jo tuossa toikin ilmi.
 
Mä en usko että kovin moni 15-16-vuotias on tarpeeksi kypsä tekemään valintaa tulevaisuutensa suhteen ja itsenäistymään sen verran että pärjäisi aikuislukiossa yhtä varmuudella kuin tavallisessa. Tuo lukio kontribuoi paljon muuhunkin kuin siellä opittaviin tietoihin, ja ne kuvis- ja musantunnitkin on tärkeitä mm. "hiljaisten" taitojen opettelussa. Mä otin lukiossa ylimääräisiä kuvistunteja koska niillä kävi kivoja tyttöjä.

Kyllä lasten ja nuorten pitää saada olla omanikäisiään ja kasvaa kaikessa rauhassa. Jos on 17-vuotiaana ylioppilas niin mitä hyötyä sellaisesta luulee saavansa? Senkö ikäinen osaa valita sopivan jatkokoulutustien? Monethan aloittaa lukionjälkeisen jatkokoulutuksen tosissaan vasta reilusti kahdenkympin paremmalla puolella. Suurimmalla osalla alle 20-vuotiaista on kuitenkin perhesuhteet kunnossa eikä töihin tartte ainakaan henkiinjäämisen takia mennä.

Jotenkin tuntuu, että nykyään tuo "kypsymättömyys" johtuu yli menevästä lellimisestä ja hyysäämisestä. Ei nuoret tietenkään ole valmiita yhtään mihinkään, kun on kaikki tullut valmiina ja ei ole tarvinnut paljoa jatkoa miettiä. Poikkeuksiakin toki on ja heille aikuislukio sopii oikein mainiosti. "Turhat" aineet voi halutessaan skipata (toki näitä kuviksia ja musiikkeja voi myös aikuislukiossa käydä) ja keskittyä olennaiseen. Kyllä 15 vuotiaana pitää jo vastata teoistaan ja alkaa tosissaan miettiä tulevaisuuttaan. Ainakin miun mielestä :evil:

Itse tiesin jo yläasteella mitä halusin. Jätin lukion käymättä (Yleissivistystä voi hankkia itse paljon tehokkaammin kuin lukion tarjontaan tyytyen), muutin pois kotoa ja menin ammatilliseen koulutukseen. Amiksen kautta menin korkeakouluun ja nyt möllötän tutkijana valtiolla :rock: Onneksi nykyään voi minkä tahansa amiksen tai lukion jälkeen hakea mihin vaan..
 
Hommista riippuen tuosta yleissivistyksestä on merkittävästi hyötyä opiskelussa ja työelämässä. Junteille harvoin mitään kovin erikoisia hommia tarjotaan. Korkeimmissa asemissa ne keskustelu -ja vuorovaikutustaidot ovat äärimmäisen tärkeitä. Näissä asioissa yleissivistys mahdollistaa älykkään kommunikaation ja asioiden taustojen ymmärryksen.

Fakki-idiootit pyatyvät tekemään spesifejä asioita hyvin, mutta siihen se sitten jääkin. Joissain hommissa tämä riittää, mutta vain joissain.
sosiaalisista taidoista on hyötyä ei niinkään yleissivistyksestä. juntteus ei todellakaan ole este älykkäälle kommunikaatiolle tai taustojen ymmärtämiselle. lukion yleissivistävällä nippelitiedolla ei mielestäni todellakaan ole mitään käytännön vaikutusta. henkilö, joka on edennyt jollain spesifillä alalla pitkälle, on kaikin puolin fiksumpi kuin pelkkään nippelitietoon luottava "sivistynyt" henkilö.
 
sosiaalisista taidoista on hyötyä ei niinkään yleissivistyksestä. juntteus ei todellakaan ole este älykkäälle kommunikaatiolle tai taustojen ymmärtämiselle. lukion yleissivistävällä nippelitiedolla ei mielestäni todellakaan ole mitään käytännön vaikutusta. henkilö, joka on edennyt jollain spesifillä alalla pitkälle, on kaikin puolin fiksumpi kuin pelkkään nippelitietoon luottava "sivistynyt" henkilö.
Me ymmärretään siis sivistys sana erilailla. Sivistys ei nimenomaan ole sitä nippelitietoa, vaan yleistä maailman ja ympäristön ymmärrystä. Asioiden taustojen, syiden ja seurausten hahmottamista. Spesifisyyshän on nimenomaan sitä nippelitietoa, ja sitä myös tarvitaan, mutta se harvoin yksin riittää.

Ja harvemmin kukaan korkeakoulutettu muutenkaan voi sanoa itseään vilpittömästi juntiksi, joten todennäköisesti tämänkin sana eroaa meillä merkitykseltään.
 
Me ymmärretään siis sivistys sana erilailla. Sivistys ei nimenomaan ole sitä nippelitietoa, vaan yleistä maailman ja ympäristön ymmärrystä. Asioiden taustojen, syiden ja seurausten hahmottamista. Spesifisyyshän on nimenomaan sitä nippelitietoa, ja sitä myös tarvitaan, mutta se harvoin yksin riittää.

Ja harvemmin kukaan korkeakoulutettu muutenkaan voi sanoa itseään vilpittömästi juntiksi, joten todennäköisesti tämänkin sana eroaa meillä merkitykseltään.
ymmärrän yleissivistyksen juuri sellaisena pintaa raapaisevana tietona, jolla ei todellakaan saavuteta minkäänlaista syvempää ymmärrystä. en myöskään näe koulutusta minään itseäni sivistävänä asiana. lähinnä kyse on itsensä erottelemisesta muista ihmisistä. en ole juuri kiinnostunut ymmärtämään mitään, jos siitä ei ole suoranaista hyötyä(ja se vaatii työntekoa). en hirveästi arvosta mitään tietoa/ymmärrystä sinänsä.
 
Mä olen huomannut että on tietynlaisia ihmisiä, sanotaan niitä nyt vaikka "aggressiivisiksi nörteiksi", joihin tuo quizin kehystys sopii hyvin. He ovat loistavia asiantuntijoita jotka ovat tiedon omaksumis- ja käsittelykyvyltään keskimääräistä parempia, ja muutenkin kaikin puolin korrekteja ja työelämässä menestyviä. Erityisen paljon aggressiivisia nörttejä on teknillisillä aloilla, tyypillisesti vaikka IT-firmoissa jonain järjestelmäarkkitehteina yms. Toisaalta aggressiivisia nörttejä voi olla myös esim. lääkäreissä ja juristeissa. Aggressiiviset nörtit ovat menestyneet koulussa ja siirtyneet työelämään liukkaasti. Heillä on kavereinaan muita aggressiivisia nörttejä, ja ehkä myös puoliso ja lapsia; toisaalta voi todeta, että monilla aggressiivisilla nörteillä on ollut vaikeuksia sopeutua parisuhde-elämään, ja nuoruudessaan he inhoavat lapsia. Aggressiivinen nörttiys istuu todella hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan, siihen suo-kuokka-ja-jussi-meininkiin. (Kuullessaan sanan "suomalainen sielunmaisema" aggrressiivinen nörtti kokee kylmiä väreitä.)

Opettajia aggressiivisista nörteistä ei ikinä tulisi, sillä heiltä puuttuu jokin todella tärkeä vuorovaikutuskomponentti. Heistä ei myöskään tule menestyviä johtajia, saatikka edes tiimien esimiehiä, korkeintaan projektien vetäjiä tai muita toimittajia joissa ei tarvitse käsitellä inhimillisiä asioita. Aggressiiviset nörtit suhtautuvat ylimielisesti muiden kuin toisten aggressiivisten nörttien kanssa työskentelyyn. He inhoavat "tyhmiä ihmisiä", ilmeisesti sen takia että pelkäävät samaistuvansa heihin ja menettävänsä itsessään jotain josta eniten pitävät, kosketuksen omaan ammattitaitoon. Aggressiiviset nörtit pitävät itseään yritysten ja yhteisöjen menestyjinä, vaikka heidän kokonaistiedonhallinnastaan on suuria puutteita nimenomaan vuorovaikutuksen vuoksi. En tarkoita että aggressiivinen nörtti olisi epäsosiaalinen, päinvastoin aggressiivisen nörtin sosiaaliset kyvyt voivat ulospäin näyttäytyä erinomaisina, ja hänellä voi olla karismaa joka vetoaa muihin, mutta se on kaikki vain teatteria, vähän kuin psykopaateilla.

Aggressiiviset nörtit eivät ole avoimia uusille ideoille ja ajatuksille, varsinkaan sellaisille jotka tulevat ihmisiltä joita he eivät arvosta (esim. joku korkeampi pomo). He ovat toki hyödyllisiä työ- ja muussakin elämässä, mutta heistä voisi olla vielä enemmän hyötyä jos siihen asiantuntemuksen vierelle asennettaisiin ihmisten johtamiseen liittyviä taitoja.

Miten tämä liittyi aikuislukiokeskusteluun? Oppiminen on paljon muutakin kuin tiedon kaatamista päähän mahdollisimman nopeasti, ja tiedot ja taidot muodostavat sellaisen kokonaisuuden, jonka muodostaminen vie aikaa ja jatkuvaa kehittämistä. On hienoa että joku pystyy selviytymään formaalista koulutuksesta muita nopeammin ja vähäisemmällä vaivalla, mutta kun on niin paljon muutakin, sellaisia asioita joita ei voi mitata, jotka vaikuttavat yksilön ominaisuuksiin, tietoihin ja taitoihin.

:offtopic: tylsä duunipäivä.
 
ymmärrän yleissivistyksen juuri sellaisena pintaa raapaisevana tietona, jolla ei todellakaan saavuteta minkäänlaista syvempää ymmärrystä. en myöskään näe koulutusta minään itseäni sivistävänä asiana.

Koulun kautta saatu sivistys on eri asia kuin itse hankittu. Kun itse tuumailee ja pohdiskelee asioita, niin siinä tulee väkisinkin laajempi katsaus aiheeseen kuin kuunnellessa opettajan oppikirja-näkemystä aiheesta... Tällaiset tavalliset, ehkä lähes tyystin kouluja käymättömät "tavalliset tuumailijat" ovat omassa arvoasteikossani hyvin korkella.
 
Mainitsiko yläasteesi opinto-ohjaaja, että voit saada valkolakin päähän suorittamalla vain 45 lukion kurssia?

Tuskimpa, mutta...

Kyllä, se on mahdollista ja täysin laillista, mutta ei onnistu normaalissa lukiossa. Sinun tulee ilmoittautua aikuislukioon, missä turhat aineet, kuten kuvaamataito, liikunta, musiikki jne. ovat karsittu pois ja hups, lukiossa oloaika lyhenee puoleen. Haluatko saada 1,5 vuoden etumatkan ikätovereihisi? Aikuislukio on ratkaisu. Säästä itsesi vammaisilta kuviksen- ja musanmaikoilta. Oikeesti, hajoat niihin jos satut arvostamaan omaa vapaa-aikaasi. Suomessa istutaan kymmeniä vuosia koulun penkillä turhaa paskaa opetellessa.

Ottakaa selvää!

http://www.google.fi/search?q=aikuislukio&sourceid=mozilla-search&start=0&start=0&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official



Jos olet alle 18 v. ei tuo mainitsemasi suunnitelma taida toimia.. ainakaan Tampereella.
http://www.info.tampere.fi/l/aikuis/oppiainelista.html huom. kohta kuvaamataito, musiikki, liikunta, terveystieto.
 
Koulun kautta saatu sivistys on eri asia kuin itse hankittu. Kun itse tuumailee ja pohdiskelee asioita, niin siinä tulee väkisinkin laajempi katsaus aiheeseen kuin kuunnellessa opettajan oppikirja-näkemystä aiheesta... Tällaiset tavalliset, ehkä lähes tyystin kouluja käymättömät "tavalliset tuumailijat" ovat omassa arvoasteikossani hyvin korkella.

Mikä tuossa on kun monilla tuntuu olevan käsitys, että lukiossa vain opiskellaan asiat ulkoa eikä itse pohdiskella asioita? Toki lukiossa on paljon tuotakin, mutta jotta ylipäänsä voi pohdiskella asioita, niin pitää olla myös tietoa niistä asioista joita pohdiskellaan. Aivan turha alkaa jotain yhteiskunnallisia asioita syvällisesti pohtimaan ja kuvitella että pääsee omissa pohdinnoissa edes jotenkin lähelle oikeaa jos ei tunne historiaa ja yhteiskunnan rakenteita jne. Ja ihan esimerkkinä vaikka antiikin filosofit jotka myös pohdiskelivat itsekseen asioita. Heillä ei ollut niitä oppikirjoja, joista lukea pohjatietoa ja pohdiskelulen lopputulos olikin ainakin luonnontieteiden kannalta myös sellainen: ei mitään totuuspohjaa. Siis jos haluaa ymmärtää ympäristöä todella, niin pitää se tietty tietomäärä olla jonka pohjalta lähtä asioita sitten pohdiskelemaan. Lukio antaa melko hyvässä suhteessa näitä pohjatietoja. Tietenkin noita pohjatietoja voi itsekseenkin lueskella, mutta sitten helposti painottaa vaan niihin asioihin jotka kiinnostaa itseä ja yleissivistys jää helposti melko kapeaksi.

Ja todellakin ainakin itselle lukiosta jäi parhaina ja kasvattavimpina kokemuksina mieleen, kun monesti opettaja laittoi meidät keskustelemaan ja kertomaan omia mielipiteitä ja näkemyksiä asioista. Ja opettaja vaan ohjaili keskustelua ja esitti vasta-argumentteja. Itsellä ainakin melkolailla ikävä tuota aikaa ja tuntuu että lukion jälkeen oman maailmankuvan avartuminen on huomattavasti hidastunut. Ja juuri tuon takia, kun ei ole enää keskusteluja oman ryhmän kanssa ja ei kuule muiden mielipiteitä ja perusteita asioista jne.
 
Yleissivistys ei koskaan ole hyödytöntä. Nykyään tämä vielä korostuu, kun nuoret eivät jaksa lukea edes päivän lehtiä, kirjoista puhumattakaan. Yleistieto ja maailmankuva jää todella suppeaksi, koska kaikki koulun ulkopuolinen "sivistys" tulee TV:n kautta.
Suppea on käsityksesi Suomen nuorisosta.

Kaikille ei aikuislukio sovi, koska on kiva käydä tanssit ja muut bileet, mutta on niitäkin, joiden mielestä ne eivät ole niin tärkeitä.

Olet oikeassa, että yleissivistys ei ole hyödytöntä. Mielestäni kuitenkin yleissivistystä hienompaa olisi suurempi valinnan vapaus. Kyllä ihmiset tekevät viisaita päätöksiä ilman pakottamistakin.
 
Haluatko saada 1,5 vuoden etumatkan ikätovereihisi? Aikuislukio on ratkaisu. Säästä itsesi vammaisilta kuviksen- ja musanmaikoilta.
Kaikessa rauhassa käyty kolmivuotinen lukio täysikäistyimisineen ja opiskelemaan opetteluineen on ollut elämäni parasta aikaa parin ensimmäisen yliopisto-opiskeluvuoden ohella. Peruskoulun jälkeen oli hemmetin hienoa, kun lukiossa sai joka vuosi esim. suunnitella itselleen lukujärjestyksen ja kantaa vastuun opiskeluistaan.

En missään nimessä kehoittaisi ketään hosumaan ja ajattelemaan asiaa tuollaisella "säästä 1.5 vuotta" mentaliteetilla. Itse säästin vuoden, kun sain C-kuntoisuusluokituksen eikä minun tarvinnut käydä armeijaa. Mitä käytännössä hyödyin tästä vuodesta? En niin mitään.
 
Mikä tuossa on kun monilla tuntuu olevan käsitys, että lukiossa vain opiskellaan asiat ulkoa eikä itse pohdiskella asioita? Toki lukiossa on paljon tuotakin, mutta jotta ylipäänsä voi pohdiskella asioita, niin pitää olla myös tietoa niistä asioista joita pohdiskellaan.

Oma käsitykseni perustuu osin pikkuveljen ja hänen kavereiden "opiskeluun". Tentit vaan jotenkin läpi ja sillä selvä.. No joo, loppupeleissä se on tietty ihan henkilöstä kiinni. Tietoa on tarjolla vaikka kuinka, jos vaan haluaa sitä päähänsä ahtaa.

Siis jos haluaa ymmärtää ympäristöä todella, niin pitää se tietty tietomäärä olla jonka pohjalta lähtä asioita sitten pohdiskelemaan. Lukio antaa melko hyvässä suhteessa näitä pohjatietoja. Tietenkin noita pohjatietoja voi itsekseenkin lueskella, mutta sitten helposti painottaa vaan niihin asioihin jotka kiinnostaa itseä ja yleissivistys jää helposti melko kapeaksi.

Lukio antaa varmasti hyvän laaja-alisen pintaraapaisun. Mutta ei se ainakaan nykypäivänä kerro henkilön sivistyksen tasosta yhtään mitään, jos on läpäissyt lukion. Huvittaa kuunnella junnujen hehkutuksia lukion lukematta läpäisystä.. siinä on mennyt vaan omaa aikaa hukkaan.

Ei minulla ole mitään lukiota vastaan. No ehkä se, että kyseinen laitos on mielestäni yliarvostettu. Oikein hyvin olen pärjännyt ilmankin.
 
Suppea on käsityksesi Suomen nuorisosta.

Kaikille ei aikuislukio sovi, koska on kiva käydä tanssit ja muut bileet, mutta on niitäkin, joiden mielestä ne eivät ole niin tärkeitä.
Pointtini oli kärjistetty. Mutta minusta noilla tansseilla ja bileillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Muutenkin olen tässä 3. vuosikurssin teekkarina ruvennut miettimään tätä nopeasti työelämään, kaikki heti mulle nyt asennetta. Itsekin olen koettanut kohtuu nopeaan tahtiin saada kursseja suoritettua ja valmistun todennäköisesti normaalia nopeammin, mutta onko se kuitenkaan mitenkään hyödyllistä ja kannattavaa. Olen luonteeltani erittäin suorituskeskeinen ja itsestään kaiken ulosottaminen on aina tuntunut luonnolliselta, mutta ehkä nyt "vanhemmalla" iällä on oppinut arvostamaan myös muita asioita.

Opiskeluaika on kuitenkin suurimmalle osalle, sitä elämän parasta ja vapainta aikaa (Kyllä, tämän ajan voi käyttää muuhunkin kuin juhlimiseen ja juomiseen). Kyllä siellä työelämässä ehtii itse kukin vielä ahkeroimaan aivan riittävän kauan. Kohta varmaan kannustetaan 5 vuotiaita menemään kouluun ja peruskoulu koetetaan saada suoritettua 6 vuoteen.
 
Musta tuntuu että tossa jää paljosta paitsi. Meillä päin aikuislukioon menee lähinnä ne nuoret joilla ei keskiarvo riitä normaaliin lukioon. Kyllä se lukio oli niiiin hauskaa aikaa etten pois vaihtaisi.

Mistä siinä nyt jää paitsi, stressistä ja siitä, että opettajat kohtelevat kuin lasta?

Ainakin meillä iltalukion opetus oli parempaa kuin päiväpuolella, eritoten sen vuoksi, että oppilaita oli vähemmän, ja sitä kautta mahdollisuus saada enemmän opettajan aikaa.

Täälläpäin kaikki halukkaat pääsevät lukioon. No lähes kaikki, kai se ka täytyy olla yli 6 :rolleyes: . Oman kokemukseni perusteella väitän, että päivälukioon mennään usein sen vuoksi, ettei tiedetä vaihtoehdosta, ja koska kaikki äidit, isät, kuraattorit ja opinnonohjaajat patistavat sinne. Jos nyt aloittaisin lukion, menisin iltapuolelle suoraan ehdottomasti.
 
Oma käsitykseni perustuu osin pikkuveljen ja hänen kavereiden "opiskeluun". Tentit vaan jotenkin läpi ja sillä selvä.. No joo, loppupeleissä se on tietty ihan henkilöstä kiinni. Tietoa on tarjolla vaikka kuinka, jos vaan haluaa sitä päähänsä ahtaa.

Lukio antaa varmasti hyvän laaja-alisen pintaraapaisun. Mutta ei se ainakaan nykypäivänä kerro henkilön sivistyksen tasosta yhtään mitään, jos on läpäissyt lukion. Huvittaa kuunnella junnujen hehkutuksia lukion lukematta läpäisystä.. siinä on mennyt vaan omaa aikaa hukkaan.

Pointti omassa kirjoituksessa oli, että jos ihminen tahtoo sivistyä niin käymällä lukion se sivistyminen on huomattavasti helpompaa kuin ilman. Ei tietenkään lukio yksistään kovin sivistyneeksi tee ketään, mutta jää siitä väkisin jotain käteen, mitä ehkä voi soveltaa myöhemmin jos se sivistäminen alkaakin kiinnostaa.
 
miksi menis 2.5 vuoteen pitkä matikka? on päivälukiokin mahdollista vetäistä 2 vuoteen pitkällä matikallakin. ja yleissivistävä osuus on omasta mielestä täysin hyödytön. :)

Mahdollista ja mahdollista. Olen kuullut tarinoita tohtoreiksi valmistuneista alaikäisistä. Jotkut kirjoittavat 6+ Laudaturia. Normaalitallaajalla alkaa kyllä hiki nousta pintaan, jos lukion oppimäärän 2 vuodessa aikoisi suorittaa. Tunnen kyllä yhden tällaisen tyypin (2 vuotta ja muistaakseni 5 laudaturia), mutta ei ollut ihan perusjamppa.

Yleissivistystä tarvitsisivat eniten ne, jotka väittävät sen olevan turha asia. Sivistymätön ihminen on vähän kuin lobotomiapotilas - kumpikaan ei tiedosta omaa olotilaansa. :)
 
Pointti omassa kirjoituksessa oli, että jos ihminen tahtoo sivistyä niin käymällä lukion se sivistyminen on huomattavasti helpompaa kuin ilman.

Tässä olemme sitten eri mieltä :) Mutta ei se mitään, sillä asiaan ei ole yhtä oikeaa vastausta. Itse vietin aikaa lukiossa jotain 1-2 kuukautta ja siinä ajassa huomasin olevani aivan väärillä jäljillä.

Itseäni on vaan aina kiinnostanut monet asiat ja peruskoulussakin menestyin jossain ihmeen uutis- / tietokisoissa, joka yllätti minut täysin. Lukiossa tunnuttiin jahkaavan asioista, jotka nyt muutenkin tietää.

Minulla oli sinällään helppo tilanne, koska tiesin alan jolle tulen päätymään. Eli ensin hakeuduin alan ammattikouluun ja sitä kautta korkeaan. Kyllä siinä matematiikat, kemiat ja kielet tuli opiskelluksi. No kukin valitsee oman reittinsä. Lukiossa sivistyy, jos niin haluaa, mutta mielestäni itsensä sivistämiseen on paljon parempiakin keinoja.

edit: En todellakaan pidä itseäni minään huippusivistyneenä, mutta en nyt ihan urponakaan..
 
Viimeksi muokattu:

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom