Heppahullujen oma thread - muita hevostelijoita mimmeissä?

[Ironangel]

Itse ehdin harrastaa ratsastusta reilut 9 vuotta, valmentaja jonka ohjauksessa silloin kisasin ja treenasin muutti sitten ulkomaille ja siihen sitten jotenkin lopahti koko touhu.. Muutaman kesän tehnyt töitä samaisen valmentajan tallilla.
Välillä on kyllä käynyt mielessä että josko sitä taas kävisi kokeilemassa vieläkö siellä selässä pysyy. :D

 

[jonsateam]

täältäki löytyy hepo harrastusta jo yli kymmenen vuotta...pikkusena olin ihan sairas hevoshullu, mut sitten 12-vuotiaana hevonen puri kasvoista (lääkärin mukaan millin päähän näköhermosta, josta ois ollut seurauksena sokeutuminen) sen jälkeen pidin hieman taukoa ja nyt on taas hevonen, mutta ei kuitenkaan oikein enää kiinnosta edes mennä ratsastaa, saati sitten hoitaa hevosta...onhan ne ihania, mutta pelko se tuolla jossain syvyyksissä kummittelee, vaikka toi meitin hevonen onkin säyseä kuin koiranpentu...maastoon ei sil oikein uskalla mennä kun pelkää lähes kaikkea, tuultakin...tulis ehkä vähän takas se into sieltä jos sais hieman vaihtelua tohon kenttäratsastukseen...takana on myös noin 5 vuotta raviurheilua...se on taas alkanu kiinnostaa ja oonkin vähä jo katellu arvi/maastohevosta...saa nyt nähä et onx ees aikaa... vapaa-aika - mikä ihme se on?

 

[punakylkirastas]

Onkos täällä foorumeilla muita hevosia harrastavia/harrastaneita mimmejä? Itse olen harrastanut hevosia ihan pikkuisesta asti, lähinnä ratsastusta. Pari kolme vuotta käytiin aktiivisesti ravitallillakin. Nyt on jäänyt ratsastus aina vaan vähemmälle, hieman liian kallista opiskelijalle, ja välimatkat liian pitkiä näin pyörällä liikkuvalle. Mutta huomenna olisi taas ratsastustunti, sitä innolla odottaen tässä

Onkos muuten ketään oikein opiskellut alaa??

[mod]Liitin tämän threadin jo aiemmin perustettuun heppahullujen threadiin, jatketaan tässä yhdessä ketjussa! -Faidra[/mod]

 

[Carina]

Täällä on yksi heppatyttö, eli harrastus on ollut kuvioissa aina. Ratsastamaan aloitin 7 vuotiaana ja vieläkin sitä harrastan. Nykyisin vuokraan kaverin hevosta, omaan ei riitä aikaa eikä kyllä rahaakaan, tallivuokrat on pk-seudulla niin järkyttävän kalliit.

Alaa en sen enempää ole opiskellut (Ypäjällä tms.), mutta tottakai erinäisiä ratsastukseen liittyviä kursseja on tullut käytyä. Nykyään käyn tuolla kaverin hepalla yksityistunneilla, jotta pysyy taito jossain takaraivossa. Kouluratsastus on nykyään lajini, vaikka joskus muinoin olen esteitä hypännytkin ja seuratasolla olen esteissä kisattukkin.

 

[Buuffitus]

Minä myös. Koko ikäni 5-vuotiaasta asti talleilla pyörinyt. Oma hevonen on ollut kuusi vuotta, mutta nyt opiskelujen alkaessa näyttää pahasti siltä ettei oma aika ja rahat riitä pitämään huolta herrasta. :(

Koulua ja westerniä on menty, sekä molemmissa lajeissa valmentauduttu ja kilpailtukin.

En ole alan kouluja käynyt vaikka sekin kävi suunnitelmissa ylä-aste aikoina.

 

[mimi]

Miulla on myös oma hevonen, ollut jo kuusi vuotta. Seuratasolla oon kisannu esteissä ja koulussa. Kotoa poismuuton jälkeen on jääny ratsastus hieman vähemmälle eikä oo tullu kisattuakaan. Nykyään miun hevone tekee myös tunteja. Silti eräänlaine :haart: side siihen hevoseen on säilyny, varmaan koska oon ite sen kouluttanu. Se on aina ihan innoissaan, ku aletaa harjottelee vähä vaativampia kouluratsastusjuttui
On se vaan niin ihana se oma heppa

 

[MerZi]

Nuorempana tuli hevosten kanssa puuhattua liki kymmenisen vuotta. Sitten se vähäksi aikaa jäi, nykyään taas tulee käytyä ratsastamassa silloin tällöin.

 

[Fiona]

Mulla on ollu oma hevonen nyt about 2 vuotta (viimeiset puoli vuotta on ollut ylläpitoa vastaan kahdella eri ihmisellä), mutta nyt näyttää siltä, että siitä on luovuttava... Tää ois loistava hevonen ihmiselle, joka haluaa melkeinpä vaan maastoilla ( esim. matkaratsastukseen tää ois mainio peli! ) eikä omaa kovin korkeita kouluratsastuksellisia tavoitteita ;)

13 kk sitten hevonen vaihtoi omistajaa ja pääsi unelmapaikkaan: vanhemmalle naiselle, joka ratsastaa pitkiä maastolenkkejä. Heillä on talli omassa pihassa, maalla järven rannalla. Isot laitumet ja rauhallinen talli, ei olisi voinut parempaa paikkaa tälle hevoselle löytyä!

Tuon jälkeen en ole paljoa hevosiin koskenut. Talvella kävin muutaman kerran Tuomarinkylässä paria suokkia hoitamassa, mutta se kaatui aikapulaan ja matkojen pituuteen (1-1.5 h bussilla Munkasta ).

 

[Buuffitus]

Hieno homma Fiona että hepalle löytyi uusi hyvä koti.

Omalleni olen koittanut hiukan ylläpitoon ottavia ihmisiä mietiskellä kun ei kokonaan luopua haluaisi. Viime talvi meni hyvin ylläpidossa ja tykkäsivät kovin, hieman oli herra turhan energinen tyttärelle ja ostivat keväällä oman joten herra on ollut minulla taas kokonaan kesän käytössä.

 

[Celly]

Mä joudun kans myöntään, et oon heppahöperö. Aikaa vain ei nykyään enää ole ja ne ihanat heppakesät on jääneet taa:( Teininä vuokrattiin kavereiden kaa kotiin hevoset ja kesä meni sitten ratsastellessa, olihan se ylikivaa! Nykyään ei edes tunneilla ehdi käydä, vaikka hyviä ratsastustalleja on aika lähelläkin ja anoppilassa möllöttää 5 hevosta pihassa..ravureita kylläkin.
Mut jospa sitä joskus sitten taas..

 

[Nadesha]

Hep! ... -pahöpö olen. Pikkumimminä ja teininä harrastin aktiivisesti ja pikkukilpailuissa hyppäsin, mutta nyt aikuisena ja uudella paikkakunnalla homma on valitettavasti jäänyt.

Jos jollain on vinkata hyvää tallia Itä-Helsinki - Vantaa - Sipoo -suunnalta, niin tänne, kiitos! Mieluiten sellainen talli, jossa on oikea tekemisen meininki, eli oikeasti kehittyy, ei mitään PELKKÄÄ sunnuntairatsastelua tädeille ;-) Hevosten tulisi olla kunnolla koulutettuja, niin että jopa vähän vaativammat kouluratsastuskuviot onnistuisivat. Ja maastoon tahtoo kans!

 

[Carina]

Hep! ... -pahöpö olen. Pikkumimminä ja teininä harrastin aktiivisesti ja pikkukilpailuissa hyppäsin, mutta nyt aikuisena ja uudella paikkakunnalla homma on valitettavasti jäänyt.

Jos jollain on vinkata hyvää tallia Itä-Helsinki - Vantaa - Sipoo -suunnalta, niin tänne, kiitos! Mieluiten sellainen talli, jossa on oikea tekemisen meininki, eli oikeasti kehittyy, ei mitään PELKKÄÄ sunnuntairatsastelua tädeille ;-) Hevosten tulisi olla kunnolla koulutettuja, niin että jopa vähän vaativammat kouluratsastuskuviot onnistuisivat. Ja maastoon tahtoo kans!

Sillä suunnalla on paljon eri talleja, yksityistalleista ratsastuskouluihin. Ratsastuskouluista esimerkiksi läytyy Husö http://huso.net/historia/ ja vantaalta löytyy Poni-Haka http://www.saunalahti.fi/~ponihaka/ . Sipoossa on Nevas http://www.nevas.fi/etusivu.html , mutta en tiedä pidetäänkö siellä tunteja lainkaan.
Tässä nyt muutama mainitakseni, yksityistalleja ja pikkutalleja ko. seudulta löytyy paljon, Husön lähellä on mm. Melanderin talli, joka on myös lähinnä yksityishevosten käytössä.

 

[Miia-Maria]

Heppahulluja ollaan. 7-vuotiaasta asti ravasin tallilla, oli sitten 30 astetta pakkasta tai lämmintä, satoi tai paistoi.. Tallille oli pakko päästä. 11-vuotiaana sain ensimäisen hevosen, parin vuoden jälkeen siitä ostin toisen. Tällä hetkellä tallissa rouskuttaa (tai siis kaverini tallissa) edelleen ensimmäinen hevoseni, 16-vuotias lv-ruuna. Aika on nykyään vähissä, mutta tarpeeksi hyvää kotia ei ole vielä löytynyt, johon pikkuiseni voisin sijoittaa. Mutta heppa on kuitenkin onnellinen, se on sen luonteinen, että sille riittää kerran viikossa ratsastus, sylin täydeltä rapsutuksia ja tärkein, ihana naisystävä. (kaverini hevonen.)

 

[k82]

Täälläkin yks hevostelija ja lapsesta asti on synttärilahja listalla ollut oma polle...vielä ei oo toive toteutunu mutta ehkäpä sen omin neuvoin vielä toteutan kun aikaa ja rahaa on tarpeeksi.

Toissapäivänä vein mun 5v. kummityttöä ratsastaan ja opetteleen ratsastuksen alkeita, olipahan ihanaa nähdä kun tyttö oli niin haltioissaan ja keskittyneesti imi kaiken mahdollisen opin päähänsä mitä sille kerroin. Mulle ratsastus on niin rakas harrastus ollu koko iän että on ihana kannustaa kummityttöä samoille poluille...:haart:

 

[Mya]

Ikuinen heppatyttö ilmoittautuu! Poni on ollut joka joulu toivelistalla, mutta vielä tähän 21 ikävuoteen mennessä sitä ei ole näkynyt.. joten täytynee itse hommata sellainen, jahka opiskelut saan joskus päätökseen. Miesehdokkaita olen aina varoittanut, että jos minun kanssa meinaa pidempään pyöriä niin saa varautua siihen, että humma tulee taloon ;)

Islanninhevosilla olen pääasiassa ratsastellut 8-vuotiaasta lähtien. Olen käynyt tunneilla ja vuokrannut hevosia, kisannut pikkukisoissa sekä ollut issikkatallilla töissä. Itse asiassa juurikin tämä mainittu Rimur-talli oli "kotitallini" monta vuotta (hoidin sivuillakin esiintyvää Runni -nimistä hassua ruunaa), kun talli vielä sijaitsi Keravalla. Kun se muutti Hauholle, kävi välimatka turhan pitkäksi. Ja nyt kun asustelen ja opiskelen Vaasassa, on issikat jääneet vähiin, ja olen innostunut ihan esteratsastuksesta "isoilla hevosilla" (eli ei-issikoilla) (mitä en ois uskonut..).
Rimur-tallia voin kyllä suositella vaelluspaikaksi, olen käynyt heillä muutaman kerran Hauholla siellä uudessa paikassa, ja maastot ja puitteet ovat mainiot! Hevoset ovat hyväkäytöksisiä, kaikilta löytyy töltti ja hummavalikoima lienee riittävän laaja ;)
Liityn mielelläni seuraan, jos vaellusta saadaan järkättyä ja pääsen jollain ilveellä paikalle Vaasan suunnalta. :thumbs:

 

[Ex-Tavis]

\o/! Ratsastin ahkerasti 5. luokalta lähtien kavereiden innostamana, kisailin pikkukisoja lukioaikona ja kävin ratsastamassa lähitallin heppoja ilmaiseksi kesäisin. Muutettuani opiskelujen perässä tänne toiselle puolelle Suomea, jäi hevostelut pois käytännössä kokonaan. Pari kertaa olen täällä käynyt eri ratsastuskouluissa ottamassa tunteja, mutta kustannusten ja huonomman tason mihin olen tottunu takia ratsastus on lähinnä vain haave enää...:(

 

[fitcat]

Tässä meidän pojat Kassu ja Micki :haart:
Sorry huono kamerakännykuva. Kassu (musta versio) eli Kastrup on tanskal.puoliverinen, synt.-82 eli vanha herra jo. Tuli taloon ekan ponini jälkeen 8-vuotiaana. On koluttu yhdessä leirit ja valmennukset, kisoja käytiin vaan seuratasolla. Micki on oikeastaan äidin myöhemmin hankkima "työväline", molemmat heppulit on nykyisin vanhoilla päivillään pääasiassa ratsastusterapiakäytössä.
Voi, muistot tulvahtaa mieleen...kesäleirit, paarmat ja heinätyöt, aamutallin autuus kun silmät ristissä astui talliin ja se iloinen moniturpatervehdys sai hymyn aina kirpoomaan!

 

[Q.Bijou]

Hevoset on ihan hemmetin upeita elukoita! Tunnustan olevani kaappiheppahöperö :D ja kaapissa olen osittain edelleen... tiemme eivät ole koskaan kohdanneet niin, että olisin oikein kunnolla käsiksi päässyt tuon jalon nelijalkaisen sielunelämään.
Teivossa käyn ihailemassa ravureita harva se viikko ja hevospelejä tulee pelailtua kans melkein viikottain, varsinkin näin kesäaikaan. Voitot ei päätä huimaa, mut aina sieltä jotakin tulee.;)

 

[Annabel]

Haa, olipas osuva keskustelu! Minähän olen melkein asunut tallissa koko pienen ikäni. Aloitin aktiivisen kilpailemisen 8 vuotiaana ja jatkoin ihan tuonne 20- vuotiaaksi saakka. Nyt en enää ratsasta itse, mutta valmennan kahta kilpailevaa ratsukkoa. Olen ollut maajoukkue B-renkaassa juniorina ja jopa voittanut junnu SM-kisan vuonna 1997.
Hevoset ja tallielämä on vaikuttanut hurjan paljon siihen, millainen minusta on kasvanut. Vaikka rankkaa henkistä ja fyysistä painetta on ollut riittämiiin tuon kilpailemisen myötä, päivääkään en antaisi pois!
Hevonen on niiiiiin iiii-ha-na eläin , hörh ;)

 

[Fiona]

Löysin ex-hepastani muutaman kuvan netin syövereistä.