- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 69
Oli vähän hankaluuksia valita sopiva osasto mutta kaipa tämä tänne joukkkoon mahtuu.
Nimittäin huomenna! Huomenna aloitan jälleen kerran ankaran saliharjoittelun. Olen valmistautunut hyvin, maksoin vipin tänne ja ostin alan perusteoksen, Anthony Greenbankin "Muskeliniekka, jokamiehen kunto- ja voimailuopas"-kirjan. Kerrotaan nyt vähän taustaa, jotta päästään vauhtiin.
Poikasena yleisurheilin vaatimattomalla menestyksellä. Koska olin iso, niin voitin tietysti koulukisoissa ikäiseni ja vähän vanhemmatkin kuulassa ja kiekossa. Siinä kun sitten vanhenin niin muut treenasi ja oppi tekniikkaa mutta minä vaan työntelin entiseen tapaan ja hävisin. Osasin onneksi lopettaa ajoissa.
Lukioiässä kolistelin vähän puntteja. Niissä treeneissä ei ollut päätä eikä häntää. Riskimpi olin kuin muut. Tosin amiksessa oli ne kovemmat sällit. Sen jälkeen olen epäsäännöllisin ajoin muutaman vuoden välein aloittanut treenaamisen, edellisestä kerrasta on jo liki kymmenen vuotta. Jos treenamiseen lasketaan myös massan keräys, niin siinä olen onnistunut paremmin kuin hyvin. Pitkäkestoinen hiilaripitoinen bulkkaus huipentui joulun 2010 aikoihin jolloin massaa oli 225 kiloa. Onneksi meikäläisen tapauksessa ylipaino oli myös ylivoimaa. Harva uskalti sanoa mitään.
Olen sitten vähän kiristellyt sen jälkeen ja nyt paino on siinä 130 kilon huitteilla. Peruskuntoa on hankittu pitkillä kävelyretkillä mutta läskien huvetessa on myös voimat lähteneet. Tokihan tämmöinen isolla painolla treenaaminen kasvattaa voimia mutta pahaa pelkään, että huomenna rauta on raskasta.
Tästä tilanteesta siis lähdetään. Raportti ensimmäisistä treeneistä kunhan olen niistä toipunut. Tarkoitus on huomenna vain kokeilla, jaksaako edes tankoa nostaa.
Nimittäin huomenna! Huomenna aloitan jälleen kerran ankaran saliharjoittelun. Olen valmistautunut hyvin, maksoin vipin tänne ja ostin alan perusteoksen, Anthony Greenbankin "Muskeliniekka, jokamiehen kunto- ja voimailuopas"-kirjan. Kerrotaan nyt vähän taustaa, jotta päästään vauhtiin.
Poikasena yleisurheilin vaatimattomalla menestyksellä. Koska olin iso, niin voitin tietysti koulukisoissa ikäiseni ja vähän vanhemmatkin kuulassa ja kiekossa. Siinä kun sitten vanhenin niin muut treenasi ja oppi tekniikkaa mutta minä vaan työntelin entiseen tapaan ja hävisin. Osasin onneksi lopettaa ajoissa.
Lukioiässä kolistelin vähän puntteja. Niissä treeneissä ei ollut päätä eikä häntää. Riskimpi olin kuin muut. Tosin amiksessa oli ne kovemmat sällit. Sen jälkeen olen epäsäännöllisin ajoin muutaman vuoden välein aloittanut treenaamisen, edellisestä kerrasta on jo liki kymmenen vuotta. Jos treenamiseen lasketaan myös massan keräys, niin siinä olen onnistunut paremmin kuin hyvin. Pitkäkestoinen hiilaripitoinen bulkkaus huipentui joulun 2010 aikoihin jolloin massaa oli 225 kiloa. Onneksi meikäläisen tapauksessa ylipaino oli myös ylivoimaa. Harva uskalti sanoa mitään.
Olen sitten vähän kiristellyt sen jälkeen ja nyt paino on siinä 130 kilon huitteilla. Peruskuntoa on hankittu pitkillä kävelyretkillä mutta läskien huvetessa on myös voimat lähteneet. Tokihan tämmöinen isolla painolla treenaaminen kasvattaa voimia mutta pahaa pelkään, että huomenna rauta on raskasta.
Tästä tilanteesta siis lähdetään. Raportti ensimmäisistä treeneistä kunhan olen niistä toipunut. Tarkoitus on huomenna vain kokeilla, jaksaako edes tankoa nostaa.