Hammaslääkäripelko, kuka tunnustaa?

Mulle kohdalle on sattunut vaikka minkänäköistä hammaslääkäriä ja useimmiten ihan kauheita. Yläasteella ollessani oli pahin kaikista: lääkärin kädet vapisivat tutkiessa niin paljon, että se pyöreä peili(?) jolla tutkitaan suuta, kolisi hampaitani vasten. Kerran tuli sitten porauksen aika ja halusin puudutuksen. Lekuri pisti alahuulesta puudutuspiikin vahingossa läpi ja kuului vaan "hups, tuota, sattuuko huuleen". Huuli oli viikon sen näköinen kuin olisin saanut pahasti turpaani :evil:
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mua on porattu 7 kertaa ja kerran revitty hammas irti, eikä ikinä kysytty haluanko puudutuksen?! Aina ei oo pahasti sattunut, mutta on niitäkin kertoja tullu ku olis tehny mieli napata se pora lääkärin kädestä ja vaihtaa rooleja :curs:.
 
onhan sitä hampilääkärin penkissä istuttu juurihoidon merkeissä. ensimmäiset kerrat kun joudutaan tekemään jotain ikävää on hieman epämiellyttäviä, mutta sitten siihen tottuu ja tulee sellainen fiilis että hoidetaan tämä nyt alta pois.

itse pidän aina silmät kiinni ja puristan sitä tuolia suhteessa kivun määrään. myös puuduttaminen on tuttua puuhaa, kerran joutuivat iskemään kolme puudutusta kun ei meinannut toimia. tälläisten operaatioiden jälkeen motivaatio hampaiden harjaamiseen nousee hurjasti!
 
En sanoisi että pelkään aivan p*skat housussa, mutten hirveästi riemustakaan pompi jos hammaslääkäri kutsuu.
Lapsuudesta jäänyt kyllä pahasti traumoja kun vaikka minkälaisia puoskareita tuli tavattua. Nyttemmin kun osaa asennoitua, ottaa puudutuksen ja puristaa rystyset valkoisena tuoliaan niin jotenkin selviää :whip:

PS. Vanha perinne, hammaslääkärin odotushuoneessa pitää lukea lehteä vaikkei sitten yhtään kiinnostaisi ;)
 
Tänään nykäistiin viisaudenhammas irti. Puudutuspiikki ei tuntunut missään ja sen jälkeen naama turtana, rutina vaan kuului muttei tuntunut missään.

Alhaalla olevat viisaudenhampaat pitäiskin sitten leikata, ei vaan rupea terveyskeskuksessa sitä tekemään ja täytyy yksityiselle mennä. Maksaa varmaankin maltaita mutta aion kyllä tommoset diapamit tai ilokaasut kustantaa.
 
Pienenä poikana tuli istuttua hammaslääkärin tuolissa useinkin. Oli nuo hampaat suussa niin vinossa. Pelkoa ei onneksi tullut. Yhdesti nukahdinkin tuoliin.

Vanhempana alkoi ilmaantua hampaissa reikiäkin ja niitä sitten paikkailtiin. Tosin koskaan ei puudutuspiikkiä annettu. Olen yksi harvinainen tapaus joka on allerginen puudutusaineelle (tosin varmuutta ei ole onko syynä itse puudutusaine vai sen säilöntäaineet).

Armeijassa sitten poistettiin viisaudenhampaat. Aluksi annettiin jos jonkinlaista esilääkettä yms. Olo oli lievästi sanottuna sekava. Sen jälkeen ilmoitettiin, että aikovat pistää puudutuksen. Olotilasta johtuen en tajunnut sanoa siihen mitään. Toimenpide huoneessa oli väkeä kuin torilla. Pari lääkäriä ja kolme hoitajaa. Siinä keskustelivat asiasta ja ilmoittivat minulle että ei mitään huolta, tuossa vieressä on elvytysvälineet ja viereisessä huoneessa pätevää apua jos tarvii. Ei muuta kuin rauhallisena tuolille. Puudutuspiikki turpaan ja operaatio käyntiin. Siinä sitten alkoi henki menemään hiukan ahtaalle, mutta kulki kuitenkin. Ilmoitin asiasta lääkärille, joka alkoi puolen minuutin välein kyselemään vointia. No loppujen lopuksi hammas saatiin pois leuasta ja henki kulki vielä. Sen jälkeen annettiin lisää lääkettä, jotta henki kulkisi paremmin.

Näin jälkeenpäin ja ilman lääkitystä tuntuu, että olisi jäänyt hammas suuhun jos olisin ollut silloin selvinpäin.

Pelkoa ei ole silti tullut, mutta ihmettelen puolustusvoimien tapaa "keskustella" potilaan kanssa. Ensin nuppi sekaisin ja sitten sanotaan mitä tehdään.
 
Viime kerralla kun kävin niin käskivät tulemaan paria päivää ennen kuin täytän 18. Sen jälkeen palvelut tulevat maksullisiksi. Kumminkin kertovat että jotain on pahasti vialla. Hammaslääkäri on siitä kiva että jos ikenistä ei tule verta niin se repii ne auki, jotta voi sanoa etten ole harjannut hampaita.
 
Originally posted by PattiPete
Onko viisauden hampaita poistettu? Ne jos sattuu olemaan vähän tiukemmin kiinni niin ilman puudutusta you will DIE for the Pain. Jotkut sanovat, että sitä voi verrata kidutukseen. Itse kävin yhden viisaudenhampaan poistattamassa puudutuksen kanssa. No eihän siinä muuten mitään, mutta kun se lääkäri ei saanut millään sitä hammasta irtoamaan. Parikymmentä pitkää minuuttia se siinä väänti ja käänti ja ei irronnut. Kamala rutina kuului vaan ja suussa oli hemmetisti verta jota virtasi myös naamalla. Veriroiskeissa olivat myös lääkärin kädet, rinta ja kasvosuojus. Sitten se tajusi, ettei se vääntämällä lähde vaan pitää leikata. Siinä sai kyllä oikeasti taistella ettei taju lähtenyt kankaalle.
Click to expand...

Odotan innolla että ekat viisaudenhampaat ilmestyvät.

Mua ei ole ikinä ennen kidutettu.:thumbs:
 
Inhoan ja välttelen hammaslääkäriä. Edellisen kerran kun kävin, niin väliin jäi ~3 vuotta. Onneksi oli vain pari pientä reikää. Homma on niitä ammatteja, joita väheksyn suuresti, kuten kaiken maailman tarkastajia. :whip: Viisaudenhampaista kukaan ei ole vielä sanonut koskaa mitään ja itsekin pidän suuni kiinni... :rolleyes:
 
voi surkeus.. mun pitää kohta varata aika poistatuttaan nää viisaudenhampaat. :eek:

koskaan en oo kyllä puudutusta käyttäny kun on reikiä paikattu, ja niitähän on paikattu. mut hampaan poistatus...
 
Itelläni on oiottu leikkauksen kautta kitalaesta hammas takasin riviin, joten siinä lähti ne pahimmat pelot... tosin tuosta operaatiosta matkalla kotiin meinas laatta lentää bussissa, joten joutuu tyylikkäästi makaa siellä takapenkeillä! :D Johtu varmaa lauenneesta jännityksestä/puudutusaineista. Niin että enää ei poraaminen pelota. :) :)
 
En pelkää hammaslääkäriä mutta Einsteinin aika teoriaa mukaillen: Kun on hauskaa tunnit tuntuvat minuuteilta mutta kun olet hammaslääkärissä minuutit tuntuvat tunneilta...
En nyt muista miten se oikeasti menee mutta toi on mun versio siitä:)
 
Ei oo reikiä eikä toivottavasti tuu.. Hammaslääkärillä oon ollu yli puolet elämästäni oikomishoidoissa, nyt pitäs olla kaikki kunnossa joku silta tuolla on varmaan loppuelämän ajan.. Pelkoa ei siis periaatteessa ole mukavaa siellä on aina ollut kun mikään ei ole aivan mielettömästi sattunut.. Pitää vain pitää huolta ettei reikiä tule. Mutta aaargh noita viisaudenhampaita. Intissä sano se äijä ettei niitä tartte leikata kun niillä on tilaa vaikka miten mutta yths:ssä sano että pitää koska ne on molemmat kääntyny osottamaan sivulle ja saattaa tulehtua kun ei voi harjata tuolta hyvin.

No siitä päivästä lähtien 2 vuotta sitten aloin käyttämään emännän hyperultra7ddsähköhammasharjaa jolla saa tosi hyvin harjattua ne syvimmätkin kolot tuolta takanta :). Kohta onkin tarkastus ja sitten näkee mitä ne ovat mieltä tästä :(..
 
Miulla on suussa aikamoisesti paikkoja, kun en ole sitä ksylitoli-sukupolvea. Pienenä olin karkkihullu, ja oli silläkin seuraamuksensa. Ikinä en kuitenkaan hammaslääkäriä pelännyt. Mie olen aina kai saanut juuri ne, jotka osaavat rauhoittaa koululaiset. Noin joka toinen vuosi käyn nykyisin tarkastuksessa, muttei mitään ole löytynyt.

Kun mie olin pieni, ei silloin pahaista paikkausta varten annettu puudutusta. Poisottoa varten kyllä. Opiskeluaikanani kävin juurihoidossa, ja sitä varten annettu puudutuspiikki oli koko toimituksen kamalin osa. Tuntui siltä kuin kitalaki olisi mennyt rullalle, ja tunsin selvästi, kun neste lorisi sinne jonnekin ihon alle. Brr! Mutta hyvä oli, että silloin hoidatutin purukalustoni kuntoon. Aikuisiällä on kerran jotain paikattu, ja lekuri kysyi, pannaanko puudutus. En ottanut. Kyllä sen kivun kestää mieluummin kuin on turpa turtana ja puhe mökellyksenä vielä tunteroinen toimituksen jälkeen. Opin kai sietämään sen kivun ajattelemalla, että kerran pari kirpasoo, ei sekään loputtomiin kestä.
 
Junnunpana raudat oli suussa joku viisi vuotta ja ja kaikkea kivuliasta remonttia on tehty vaikka kunikapaljon. Joten todellakaan mielellään en sinne mene!!
 
Eihän sinne lekurille ikinä mielellään mene,kylmää hikeä se kyllä pukkaa pelkkä aatos jo :(.Ilokaasulla ja hermeettisellä puudutuksella kammo on onneksi hiukan lieventynyt,enää on pahinta se odottelu....Viisauden hampaan poisto oli onneksi "mukavampi" kokemus kun luulin:)
puudutus kestää mulla melkein iltaan saakka,ja on sitä puutuneella lärvällä vedetty nokian ulkomaan myyntiryhmälle islannin hevosvaellus,ja se olikin kokemus:rolleyes: :lol2:
 
Taidan olla poikkeus, kun mun mielestä on ihan kiva käydä hammaslääkärillä. Saa hampaat tarkastettua ja puhtaaksi. Pari paikkaa on laitettu joskus yläasteella, nekin ilman puudutusta, muuten ei peikko iske vaikka asuin pienenä karkkikaupassa enkä pessyt hampaitani. Viisaudenhampaita ei ole ollut eikä tule.
 
Riippuu lekurista...

Meikalainen on kaynyt kylla lapi koko kirjon. Kerran arvauskeskuskessa oli sellainen nuori tati, varmaan juuri valmistunut, joka ei selvastikaan tiennyt mita oli tekemassa. Mikrometri mikrometrilta hinkkasi reikaa pois hampaasta, ja teki sita todella pitkaan. Jai kauhukuvia siita reissusta. Olin todella lahella napata sita kadesta, ja repia poran suusta pois.

Kyseisen tarinan pelottamana sitten intissa pyysin puudusta, ja sellaisen sainkin. Mielestani tuntui aika v-maiselta, mutta sitten lekuri porasi n. 10 sekuntia, ja sanoi, etta "Se on siina". Meikalainen oli etta "tah??". Seuraavan kerran arvelin, etta ihan turha oli se puudutus, ja sama laakari poras reian veks taas n. 10 sekunnissa. Eika tuntunu juuri missaan, kun se oli niin nopea toimenpide. Ja vaikka ukko teki sen nopeesti, ei oo paikat tippunu viela suusta pois kymmeneen vuoteen. No, eipa oo ollu reikiakaan 10 vuoteen, ja se kylla kelpaa mulle ihan mainiosta. Pentuna niita oli sitakin enemman.

Eli se poraaminen voi olla tosi V-maista, jos joku on kidustuspaalla :evil:
 
Olen käynyt 4kk sisäl 5kertaa. Juurihoidos ja hammaskiven poistos. Aina pelottaa niin perkeleesti enkä totu siihen paskaan!
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom