- Liittynyt
- 10.9.2014
- Viestejä
- 1 065
View: https://m.youtube.com/watch?v=SXpNRL0UYAE
Vähän on vielä Hannalla ja Akilla kirittävää Niko Strömin rasvaprosenttiin, joka on PYÖREÄ NOLLA. Kohdassa 1:05.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Paitsi, että tuossa jutussa kerrottiin, että paino oli 58,2 kg ja rasvaa oli 80 g mistä tulee 0,13% rasvaprosentiksi. Sanotko sä nyt, että siinä ei lasketa päätä ollenkaan mukaan? Mitenhän tuo on punnittu...?Aivot ei ole sama asia kuin keho, ainakaan välttämättä. En väitä, että oliis ollut 0,1%. Mutta ehkä joku tekninen mittaus on niin väittänyt, kun ei ole toiminut enää kyseisessä vähärasvaisessa tilanteessa.
Mähönen on varmasti hyvin ammattitaitoinen ja hyvä tekemään myös oikeita ratkaisuja harjoittelijan eri tilanteissa.
Mähösellä on hyvä, persoonallinen ja räiskyvä tyyli, joka takaa mielenkiinnon. Hän perustelee hyvin, selittää asiat erityisen hyvin ja selvästi. On hyvin mielenkiintoinen kuunneltava. Se on paljon se. Totuus on, että mielenkiintoisella tyypeillä on karismaa, viihdearvoa jne .
Varmasti on jotain yliammuttua juttua myös joukossa, mutta mies ei vaikuta huijarilta tietoineen juurikaan. Huijareita on myynti puolella tavaton joukko...
Varmasti tietotaitoa on pää täynnä, mutta onko siitä sen enempää hyötyä, koska ulostulo on puhu porukka pyörryksiin niin kuulostat fiksulta. Aikamoni on sen jälkeen nähnyt mitä se touhu on, kaikkea hyvää silti sinne Mähöselle ja Hannalle vaikka aikamoista satuilua tuli taas jälleen kerran.
Mitäs mieltä tästä?
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33483630/
Onko noita mittaustuloksia ollu jossain nähtävillä vai onko kyse ainoastaan puheista?
Vastaanoton kaverin nimenomaan perustaa"kaiken"tieteeseen. Theo on muistaakseni liikuntatieteen maisteri.Kuuntelin eka ton Mähösen vastineen Fitness vastaanoton podiin ja vasta sen jälkeen Fitness Vastaanoton podin, josta puhuttiin Mähösen vastineessa. Näin sai mielenkiintoisen draaman kaaren.
Molemmissa podeissa puhuttiin muunneltua tai ainakin väritettyä totuutta. Selvästi kumpikaan ei ollut selvittänyt toistensa taustoja ja Mähönen ei ehkä ollut edes kuunnellut Fitness Vastaanoton podia vaan kommentoi jonkun muun antamia bulletteja podista. Siltä se ainakin vaikutti.
Voin olla väärässä, mutta oma näppituntuma että kummankaan ”leirin” edustajat eivät ole kovin syvällä tieteellisessä metodissa tai se ei ainakaan välity. Koodinimi Theo saattaa olla vähä kun tuntuu tietävän jotain perus tilastollisista testeistä ja siitä mikä on legit koeasetelma. Mähösen suurin virhe oli mainostaa tota rasvaprosenttia 0.1%. Toi Iltalehti ei ollut eka kerta vaan oli yhdessä toisessakin podissa (sama tube-kanava) maininnut siitä. Tästä jää asiasta tietämättömälle tavikselle kuva ettå 0.1% on mahdollinen. Tollasta väittämää pitäisi jatkaa että laite antaa 0.1% mutta se ei ole totta vaan proxymittaus, jolla seuraamme rasvaprosentin derivaattaa ajan funktiona tehden mittaukset mahd identtisissä olosuhteissa.
exec summary: AMK tason kolmosdivarin miekkailua, mutta molemmat pitää kuunnella alusta loppuun että saa tilannekuvan. -> yhtiömme poistuu näistä molemmista podeista ja kuuntelee jatkossakin enemmän Stronger by Science ja Muscle Minds (Scott Stevenson) sekä Renessaince Periodizationia.
Vastaanoton kaverin nimenomaan perustaa"kaiken"tieteeseen. Theo on muistaakseni liikuntatieteen maisteri.
The olla väikkäri kesken.Joo sellainen vaikutelma tuli, että tietäisi hypoteesien validoinnin periaatteista jotakin. Maisteritaso tai vastaavat tiedot on ihan hyvä, mutta tohtoritaso vielä kivempi jos popularisoi tieteen tuloksia kansalle. Hypertrofian "tohtoritason" popularisoitua tietämystä edustavat esimerkiksi sellaiset koodinimet kuin Scott Stevenson ja Mike Israetel.
Oletan, että valmennus / kilpailu fitness huippu-urheilutasolla vaatii enemmän kuin pelkkää kovaa tiedeosaamista pelkästä hypertrofiasta/metaboliasta/suolistobiologiasta. Urheilija pitäisi ymmärtää holistisesti psykofyysisenä kokonaisuutena ja se vaatii olettaakseni (huom oletus, koska en ole asiantuntija) paljon käytännön kokemusta. Käytännön kokemusta on Akilla Suomi skenessä paljon. Toinen nimi joka tulee mieleen laajasta kokemuksesta käytännön tasolla ovat esim JP Pulkkinen ja Guru Halonen. En tosin tiedä kenenkään näiden formaalia koulutusta varsinaisesti. Ymmärtääkseni myös nämä nuoret miehet Fitness Vastaanotosta ovat kerryttäneet ihan hyvin kokemusta ikäänsä nähden. Ovat vissiin merkittävästi alle 40-vuotiaita (mikä muuten kuuluu läpi podissa tavasta, jolla heittävät läppää ja asioille joille naureskelevat)
Sen takia viestintää opiskellaankin erikseen, ei syvällinen tietämys aiheesta tarkoita sitä että osaisi ilmaista itseään aiheen tiimoilta.En nyt ehkä ihan ymmärrä mitä merkittävää hyötyä olisi väikkärin tekemisestä tieteen popularisointia varten. Jos siis Suomen tohtoriopinnoista puhutaan erityisesti liikuntatieteessä. Varsinainen kontekstiosaaminen, ja tieto lisääntyy vain rajallisella aihealueella, sekä sama homma tilastotieteessä. Jos sitä varten jotain akateemista osaamista haluaisi, niin kävisi mieluummin ihan muita opintoja, vaikka viestinnän puolelta ja yleisesti lisää tilastotiedettä tai pedagogiikkaa.
Käytetty aika olisi suurelta osin hieman hukkaan heitettyä tohtoriopinnoissa jos tavoitteena olisi vain tiedeviestintä. Oma mielipide esimerkiksi edellä mainituista henkilöistä on se, että ei heistä tohtorin paperit hyviä tieteen popularisoimisessa tee. Vastaavasti löytyy useita maisterin papereilla tai ilman jotka ovat valtavan hyvää tietää sen eteen tehneet. Kuten mainitun Stronger by Science podcastin aloittanut Greg Nuckols
En nyt ehkä ihan ymmärrä mitä merkittävää hyötyä olisi väikkärin tekemisestä tieteen popularisointia varten. Jos siis Suomen tohtoriopinnoista puhutaan erityisesti liikuntatieteessä. Varsinainen kontekstiosaaminen, ja tieto lisääntyy vain rajallisella aihealueella, sekä sama homma tilastotieteessä. Jos sitä varten jotain akateemista osaamista haluaisi, niin kävisi mieluummin ihan muita opintoja, vaikka viestinnän puolelta ja yleisesti lisää tilastotiedettä tai pedagogiikkaa.
Käytetty aika olisi suurelta osin hieman hukkaan heitettyä tohtoriopinnoissa jos tavoitteena olisi vain tiedeviestintä. Oma mielipide esimerkiksi edellä mainituista henkilöistä on se, että ei heistä tohtorin paperit hyviä tieteen popularisoimisessa tee. Vastaavasti löytyy useita maisterin papereilla tai ilman jotka ovat valtavan hyvää tietää sen eteen tehneet. Kuten mainitun Stronger by Science podcastin aloittanut Greg Nuckols
Voi riippua mahdollisesti tieteenalasta, mutta jos ajattelen kosmologiaa tai teoreettista fysiikkaa ei tule mieleen yhtään kovan luokan tieteen popularisoijaa pelkillä maisterin papereilla, mutta kielenkääntäjinä kylläkin.
Käsittääkseni tosiaan puhuttiin liikuntatieteilijöistä, ja mm. mainitsemasi ja ilmeisesti arvostamasi Greg Nuckols toimii maisteri pohjalla. Fysiikassa ja kosmologiassa varmaan myös yleisempää jatkaa tohtoriksi, ja mahdollisesti työpaikatkin/ura sitä vaatii?Voi riippua mahdollisesti tieteenalasta, mutta jos ajattelen kosmologiaa tai teoreettista fysiikkaa ei tule mieleen yhtään kovan luokan tieteen popularisoijaa pelkillä maisterin papereilla, mutta kielenkääntäjinä kylläkin. Esimerkiksi Suomessa Kari Enqvist, Syksy Räsänen ja Erkki Valtaoja kaikki väh FT tasoa. Ulkomaisista tunnetuimmista myös kaikki PhD esim Michio Kaku, Lawrence Kauss, Brian Greene ja Stephen Hawking. Matematiikassa taitaa olla pitkälti sama tilanne. Tietojenkäsittelytieteessä soveltavammissa aiheissa voi jo löytyä kevyempää taustaa, mutta silloin pääosaaminen on tuotteistamisessa ei siinä tieteellisessä porautumisessa. Ehkä fitness jutuissa sama homma.