Geenit määrää...

Mun mielestä aika olennaista on lihaksen pituus. Siihen sitten vaikuttaa jo esim.luiden pituus. Tällöin sitä alaa mitä kasvattaa on väistämättä enemmän. En sitten tiedä onko lyhyemmästä lihaksesta helpompi muokata sellainen pyöreä. No joka tapauksessa ajattelen ettei lyhyt lihas ei ole esteettisesti niin kaunis kuin pidempi.
 
Hyvä treadi. Mua vituttaa just see tässä kehonrakennuslajissa, että kun ite treenaan ja syön varmaan paremmin kun joku ehkä suurin osa muista treenaajista, niin kehityn abaut samaa vauhtia kun keskiverto nainen. Yli 4v treenattu ja esim. penkkitulos noussu joku 40kg ->95kg. Normaalisti tollanen nousu tapahtuu vuodessa. Meidän salillakin vituilleen syövät ja treenaavat RHP-apinat nostelee samoilla painoilla kun minä. Sanoisin, että lahjakkuus vaikuttaa aikas paljon :) .

Ja tosiaan noista treeniohjelmista. Just tän lahjakkuuden(mikäköhän siinä sitten ois, joku kasvu- , testo- ja sunmuiden hormoneitten taso kropassa jne.) takia ei mitään toisten treeniohjelmia välttämättä kannata ottaa, pitää ite löytää se kovuus millä voi treenata, että palautuu ja saa samalla riittävän ärsykkeen.

Ja ei, en ole lannistumassa. Olen realisti, mutta silti tällähetkellä on aikas kova motivaatio treenaamiseen, ollut itseasiassa aika kauan.
 
Mielestäni geenit määräävät, miten treeni ja ravinto tehoavat. Kehotyypiltään laiha ei kasvata samassa tahdissa voimia ja lihasta kuin atleettisen kehotyypin omaava, vaikka kummatkin treenaisivat optimaalisesti.
 
Hyvä treadi. Mua vituttaa just see tässä kehonrakennuslajissa, että kun ite treenaan ja syön varmaan paremmin kun joku ehkä suurin osa muista treenaajista, niin kehityn abaut samaa vauhtia kun keskiverto nainen. Yli 4v treenattu ja esim. penkkitulos noussu joku 40kg ->95kg. Normaalisti tollanen nousu tapahtuu vuodessa. Meidän salillakin vituilleen syövät ja treenaavat RHP-apinat nostelee samoilla painoilla kun minä. Sanoisin, että lahjakkuus vaikuttaa aikas paljon :) .

Voin kyllä ihan rehellisesti myöntää, että mulla on helvetisti oppimista reenaamisesta. Ja varmasti on myös sullakin, kun nuori olet myös.

Ja mistä voit tietää reenaavasi/syöväsi paremmin kuin muut treenaajat?
Toki jos verrataan keskivertosalillakäyvään niin on se todennäköistä.

Ja 45kg:n kehitys vuodessa coreliikkeissä ei ole normaalia, paitsi todellakin aloittelijalle. :)

Ja varmasti se on myös suurelta osin geeneistä kiinni tuo ongelmasi, sitä en kiistä. Itse varmasti tiedät paremmin.

Teki vaan mieli pureutua noihin muihin juttuihin. :)
 
Yksi mahdollisuus on myös se, että tietyn ruumiinrakenteen omaavat kehittyvät parhaiten sikabulkilla ja toiset pääsevät samaan 10% rasvoilla.
 
Lahjakkuutta kai sekin, että miten treenitauko vaikuttaa lihasmassaan ja voimatasoihin.

Itsellä jo 2 vko:n tauon jälkeen saa treenipainoja lähteä hakemaan aika alhaalta. Kun taas eräs ystäväni 4 vko:n rannemurtumasta aiheutuneen tauon jälkeen pukkasi sarjaennätyksen penkistä.

Arvatkaa vituttiko....

:jahas:
 
Voin kyllä ihan rehellisesti myöntää, että mulla on helvetisti oppimista reenaamisesta. Ja varmasti on myös sullakin, kun nuori olet myös.
Minullakin. Meinasin vaan verrattuna johonkin alottelijoihin.

Ja mistä voit tietää reenaavasi/syöväsi paremmin kuin muut treenaajat?
Toki jos verrataan keskivertosalillakäyvään niin on se todennäköistä.
Verrattuna alottelijoihin, ainakin.

Ja 45kg:n kehitys vuodessa coreliikkeissä ei ole normaalia, paitsi todellakin aloittelijalle. :)
Jep, olen treenannut 4v. Neljässä vuodessa toi kehitys ei ole normaalia. Normaalisti noin alottelijoilla on ton tapanen kehitys vuodessa, parissa.

Ja varmasti se on myös suurelta osin geeneistä kiinni tuo ongelmasi, sitä en kiistä. Itse varmasti tiedät paremmin.
Näin ainakin veikkaan :(

Teki vaan mieli pureutua noihin muihin juttuihin. :)

Salomaa: emmää haluu roinata :D . Ainakaan vielä
 
Hyvä treadi. Mua vituttaa just see tässä kehonrakennuslajissa, että kun ite treenaan ja syön varmaan paremmin kun joku ehkä suurin osa muista treenaajista, niin kehityn abaut samaa vauhtia kun keskiverto nainen...

Kertomasi perusteella sinulla ei varmaankaan ole mitkään parhaat mahdolliset geenit kehonrakennukseen, mutta eivät ne välttämättä ole niin huonotkaan kuin luulet. Monet ehkä ajattelee, että on yksinkertaisesti huonot tai hyvät geenit tai jotain siltä väliltä, mutta asia on todellisuudessa paljon moniulotteisempi. Sehän on selvää, että jollain voi olla kaikinpuolin hyvät geenit bodaukseen ja lihakset ja voimat kasvaa paskalla ruokavaliolla ja vähän laiskasti tehdyllä treenilläkin. Jollain voi toisaalta olla sellaiset geenit, että lihakset ja voima eivät tunnu millään kasvavan, mutta se voi johtua esimerkiksi todella nopeasta aineenvaihdunnasta. Tällöin voi syömällä huomattavasti enemmän saada hyviäkin tuloksia aikaan. Monillahan saattaa aineenvaihdunta olla todella nopea nuorempana, mutta hieman vanhempana kun se alkaa hidastumaan, alkaa tulla paremmin tuloksia, mutta toisaalta myös läskiä kertyy helpommin. Hormonitasotkin saattavat vaihdella iän myötä paljonkin. Niihinhän vaikuttaa stressi, nukkuminen, ruokavalio jne.

Ehkä tämä oli vähän huonosti selitetty, mutta pointtina oli se että geenien hyvyys tai huonous johonkin tarkoitukseen on todella monimutkainen asia.
 
Yksi mahdollisuus on myös se, että tietyn ruumiinrakenteen omaavat kehittyvät parhaiten sikabulkilla ja toiset pääsevät samaan 10% rasvoilla.

Osittain totta varmasti... Mun ainakin on pakko kerätä rasvaakin ihan näkyvästi, että lihas ja voima kasvaa. Toinen ongelmani, johka moni muukin varmasti sortuu on malttamattomuus. Täytyy vetää hermotus niin tukkoon aina(varsinkin penkissä), että taas saa hakea vauhtia alhaalta, kun just on saanu sen hikiset 2,5-5 kg lisää sarjaennätykseen ja vauhti olis päällä.
 
Heikkolahjainenkin pääsee hämmästyttäviin tuloksiin oikeanlaisella treenillä ja hyvällä ruokavaliolla. Ei kannata lannistua.

Tuon sun lauseen voi korjata niin, että HEIKKOLAHJAINENKIN PÄÄSEE HYVIIN TULOKSIIN OIKEANLAISELLA TREENILLÄ JA HYVÄLLÄ RUOKAVALIOLLA :) Heikkolahjainen joutuu lannistumaan paljon useammin kuin hyvät geenit omaava, mutta ei kannata lannistua.
 
Lahjakkuutta kai sekin, että miten treenitauko vaikuttaa lihasmassaan ja voimatasoihin.

Itsellä jo 2 vko:n tauon jälkeen saa treenipainoja lähteä hakemaan aika alhaalta. Kun taas eräs ystäväni 4 vko:n rannemurtumasta aiheutuneen tauon jälkeen pukkasi sarjaennätyksen penkistä.

Arvatkaa vituttiko....

:jahas:

Totta tuokin! syy siihen että kaveris teki enkan 4 vko:n tauon jälkeen voi olla myös superkompensaatio...Eli kaveris oli treenannut jo pidemmän aikaa ylikovaa (upea sana) ja tauon aikana tapahtui superi ja näin ollen tuli uusi sarjaenkka penkistä. Itsekin olen pari kertaa joutunut pitämään 3-4 vkon tauon treeneistä loukkaantumisen takia. Loukkaantumista ennen tuli treenattua todella kovaa = volyymi ja intensiteetti katossa. Kun sitten pääs takas raudan pariin niin johan enkat parani pää ja apuliikkeissä reilusti.
 
Jokusen vuoden reenanneena, välillä tosin taukojakin pitäneenä olen hiukan analysoinut omia tekemisiäni ja kehitystäni. Jotkut lihakset tosiaan ovat kiivenneet eteenpäin ihan toisenlaisella loikalla kuin toiset. Esimerkiksi rintalihakset ja koivet ovat tulleet hiukan jälkijunassa. Ainakin yksi syy tähän kehitykseen on ollut se, että olen reenannut näitä kahta lihasryhmää totaalisen eri tavalla kuin muita lihaksia (machoilu ym. typeryydet). Kun muiden lihasten kehittymistä seurataan peilistä ja mittanauhalla, niin näiden kahden lihasryhmän vertailumitaksi tulevatkin nostetut maksiraudat. Tuosta taas alkaa vimmainen noidankehä erilaisine ykkösmaksimiin tähtäävine ohjelmineen ja ylikunto ja -rasitustiloineen. Reisilihas on paukahtanut pariin otteeseen ja olkapää oli välillä tosi romuna - ja kehitys junnasi paikallaan.
Nyt tyyliin on tehty muutos noidenkin lihasten suhteen. Joskus aina täytyy kokeilla rajojaan, mutta ei joka reenissä, ja tulosta syntyy ihan eri tavalla.

Toki selvää on että eri lihasryhmät vaativat optimaaliseen kehitykseen hiukan erilaista harjoittelua, mutta tuo pakkomielle tiettyjen lihasryhmien suhteen oli ainakin perkuleenmoinen tulppa kehitykselle.
 
Jokusen vuoden reenanneena, välillä tosin taukojakin pitäneenä olen hiukan analysoinut omia tekemisiäni ja kehitystäni. Jotkut lihakset tosiaan ovat kiivenneet eteenpäin ihan toisenlaisella loikalla kuin toiset. Esimerkiksi rintalihakset ja koivet ovat tulleet hiukan jälkijunassa. Ainakin yksi syy tähän kehitykseen on ollut se, että olen reenannut näitä kahta lihasryhmää totaalisen eri tavalla kuin muita lihaksia (machoilu ym. typeryydet). Kun muiden lihasten kehittymistä seurataan peilistä ja mittanauhalla, niin näiden kahden lihasryhmän vertailumitaksi tulevatkin nostetut maksiraudat. Tuosta taas alkaa vimmainen noidankehä erilaisine ykkösmaksimiin tähtäävine ohjelmineen ja ylikunto ja -rasitustiloineen. Reisilihas on paukahtanut pariin otteeseen ja olkapää oli välillä tosi romuna - ja kehitys junnasi paikallaan.
Nyt tyyliin on tehty muutos noidenkin lihasten suhteen. Joskus aina täytyy kokeilla rajojaan, mutta ei joka reenissä, ja tulosta syntyy ihan eri tavalla.

Toki selvää on että eri lihasryhmät vaativat optimaaliseen kehitykseen hiukan erilaista harjoittelua, mutta tuo pakkomielle tiettyjen lihasryhmien suhteen oli ainakin perkuleenmoinen tulppa kehitykselle.

Samaa mieltä kanssasi. Valitettavan usein, en puhu susta.....näkee salilla treenaajia ketkä keskittyvät siihen yläkropan lihaksiin ja nimenomaan sellaisiin lihaksiin mitkä näkyvät peilistä. Faktahan se kuitenkin on, että ekana tehdään perusta ja vasta sitten katto.

Tätä asiaa vois aatella näinkin: eihän esim se penkki tee autuaaksi kun ihminen vanhenee. Ei ole sitten 70 vuotiaana kiva todeta keppien kanssa, että olisi pitänyt tehä myös kyykkyjä ja vetoja ettei tarvis näitä pirun kepukoita käyttää kun jalat ei kanna.:D
 
Tätä asiaa vois aatella näinkin: eihän esim se penkki tee autuaaksi kun ihminen vanhenee. Ei ole sitten 70 vuotiaana kiva todeta keppien kanssa, että olisi pitänyt tehä myös kyykkyjä ja vetoja ettei tarvis näitä pirun kepukoita käyttää kun jalat ei kanna.:D

Paska tapa ajatella mun mielestä. Mielummin ajattelen miten treeni vaikuttaa elämään tärkeinä ikävuosina (15-40?) ja paskat nakkaan siitä, missä kunnossa, vai oonko ees enää elossa sit 70 vuotiaana.
 
Paska tapa ajatella mun mielestä. Mielummin ajattelen miten treeni vaikuttaa elämään tärkeinä ikävuosina (15-40?) ja paskat nakkaan siitä, missä kunnossa, vai oonko ees enää elossa sit 70 vuotiaana.

Tuokin ajatustapa voi muuttua, jos joskus satut saamaan jälkikasvua ja vieläpä lapsenlapsiakin.
 
Lahjakkuutta kai sekin, että miten treenitauko vaikuttaa lihasmassaan ja voimatasoihin.

Itsellä jo 2 vko:n tauon jälkeen saa treenipainoja lähteä hakemaan aika alhaalta. Kun taas eräs ystäväni 4 vko:n rannemurtumasta aiheutuneen tauon jälkeen pukkasi sarjaennätyksen penkistä.

Arvatkaa vituttiko....

:jahas:
Hahahaa:D Eiks elämä osaakin olla välillä epäoikeudenmukasta?!?
 
Paska tapa ajatella mun mielestä. Mielummin ajattelen miten treeni vaikuttaa elämään tärkeinä ikävuosina (15-40?) ja paskat nakkaan siitä, missä kunnossa, vai oonko ees enää elossa sit 70 vuotiaana.

Ihmisiä on moneen lähtöön, samoin mielipiteitä. Ehkäpä sitten kun kasvat henkisesti aikuiseksi, niin alat ajattelemaan asioita vähän laajemmasta näkökulmasta. Mutta kukin tyylillään :eek:
 
Tyttökaverin äiti on treenannut parikymmentä vuotta eikä ole saanut merkittäviä tuloksia aikaan. Vähän aikaa sitten hän hommasi trainerin joka vahvisti hänen epäilynsä-huonot geenit. Lihassolujen määrä on jotenkin alhainen eli lihasta ei tule vaikka kuinka pumppailee. Hän tekee siis ihan kunnon liikkeitä, kuten penkkiä hauiskääntöä, kyykkyä ym. Minusta ainakin on jotain vialla jos vielä parinkymmenen vuoden jälkeen tekee penkissä sarjaa 25 kilolla:rolleyes: Kaikki aina vaan päivittelee "voi ku sää oot laiha". Vaikka trainer teki sille uuden kunnollisen ruokavalionkin niin ei oo muutamassa kuukaudessa tapahtunu merkittävää muutosta, mutta pientä kuitenkin. Jos normaali ihminen treenaa lähemmäs 20 vuotta ja syö miten perseelleen tahansa, niin väkisinhän siinä vähän lihaakin tarttuu joukkoon.
 
Back
Ylös Bottom