EVALUATION OF EXERCISE-INDUCED MUSCLE SORENESS: An Immunohistochemical and Ultrastruc

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Orava
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%

Orava

Chef
Liittynyt
29.9.2003
Viestejä
1 207
Delayed onset muscle soreness (DOMS) is a familiar experience for the elite and novice athletes. Symptoms can range from muscle tenderness to severe deliberating pain. It is generally believed that eccentric contractions produce higher tension on muscle fibres and connective tissues than concentric and isometric contractions. This higher mechanical stress induces initial injury, and subsequent damage is linked to inflammatory process and to changes in the excitation-contraction coupling within the muscles. Classically myofibrillar ultrastrctural changes in DOMS muscles are mainly related with myofibrillar Z-disc. Z-disc streaming and broadening have long been deemed as the hallmarks of DOMS muscles. Recent studies on rabbit models have shown a rapid loss of the intermediate filament protein desmin after eccentric contractions and this was believed to be the initial event which triggers a subsequent muscle fibre necrosis. Even though numerous studies have been conducted on both human muscles and animal models following eccentric exercise, the mechanisms responsible for the perception of DOMS have not been clearly identified.

To re-evaluate the exercise-induced muscle soreness with respect to the muscle fibre structural changes, in the present study three different modes of eccentric exercise were used as a model to introduce DOMS in healthy young subjects. Biopsies from the soleus muscle and vastus lateralis muscle were taken from control subjects and those who had taken part in the exercise, at different time intervals after exercise. The biopsies were analyzed with general histology, enzymehistochemistry, immunohistochemistry and electronmicroscopy.

All the three exercise protocols induced DOMS, which reached its peak value at 24-48 hour post exercise. Examination of the biopsies taken after the three exercise modes showed no loss of desmin or fibre necrosis of any biopsy. However, in biopsies taken 1 hour post exercise, some influx of fibrinogen into muscle fibres was observed. Despite that, the sarcolemma integrity revealed by stainings with dystrophin and laminin was seemingly not destroyed. Further analysis of the biopsies taken after the downstairs running with high-resolution immunohistochemistry revealed the following alterations: 1) F-actin and desmin were in much greater amounts and distributed differently from normal muscle; 2) alpha-actinin, nebulin and titin were initially lacking in focal areas and were subsequently reappearing. These changes were mainly observed in the 2-3 days and 7-8 days post exercise biopsies. The staining patterns were proposed to represent different stages of sarcomere formation. These findings therefore support the suggestion that myofibrils in muscles subjected to eccentric contractions adapt to unaccustomed activity by the addition of new sarcomeres. Electronmicroscopy showed ultrastructural changes also mainly in biopsies taken 2-3 days and 7-8 days post exercise. These changes were classified into four types on bases of their different staining patterns. For each of the four types of changes, there was a corresponding type of changes revealed by the immunohistochemical method. It was concluded that alterations revealed by electronmicroscopy were suggestive of myofibrillar remodeling rather than the conventionally suggested injury.

The present study will change the dogma that myofibrillar disruption/damage is a hallmark of DOMS. The findings of this study is of clinical importance as the myofibrils contrary to becoming weakened, are reinforced by cytoskeletal elements during the addition of new sarcomeres. The latter gives for the first time a mechanistic explanation for the lack of further damage upon additional exercise (second bout effect). Furthermore, the current methods of analysis of biopsies from eccentric exercised subjects can be used as an in situ model to analyze the molecular changes taking place in the muscle fibres affected by DOMS.

http://publications.uu.se/umu/theses/abstract.xsql?dbid=105
Löytyy tuolta.


Onko tämä nyt uutta tietoa tai jotain? Totta vai ei?
 
Juha1:en postaama artikkeli käsittelee harjoituksen jälkeistä lihaksen kipeytymistä ja mistä se johtuu. (Delayed onset muscle soreness (DOMS))

Käsitys on ollut, että kipeytyminen johtuu lihaksen sarkomeerirakenteessa olevan Z-juovan venymisestä ja levenemisestä ja solulimassa olevien väliluokan tukifilamenttien desmiini -rakenneproteiinin vähenemisestä liikuntasuorituksen jälkeen.

Tutkimuksessa suoritettiin histologiset, entsyymihistologiset ja immunohistologiset tutkimukset lihasbiopsioista l. näytteistä, jotka oli otettu koe-eläimiltä eri aikoihin liikuntasuorituksen jälkeen. (En löytänyt kuvia noista tutkimuksista)

Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty todisteita desmiinin vähenemisestä eikä säikeiden heikkemisestä. Lihassäikeistä löytyi sen sijaan merkkejä fibrinogeenista. Dystropiinilla ja lamiinilla värjätyissä kuvissa ei sarkolemman l. lihassolun solukalvon rikkoutumisesta ei löytynyt merkkejä.

Lihassoluissa näkyi kuitenkin seuraavia muutoksia:
1) F-aktiini ja desmiiniä löytyi suurempia määriä kuin normaalissa lhassolussa ja aineet olivat jakaantuneet eri paikkoihin solussa.

2)Alpha-aktiini ja nebuliini ja titiini (?) puuttuivat näyttivät puuttuvat 2-3 päivää liikuntasuorituksen jälkeen otetuista näytteistä mutta niitä löytyi myöhemmin enemmän 8-9 päivää suorituksen jälkeen otetuista näytteistä.

Elektronimikroskopiassa havaittiin rakenteiden muutoksia pääasiassa 2-3 päivää ja 8-9 päivää suorituksen jälkeen otetuissa näytteissä. TEM-kuvista pääteltiin, että kyseiset muutokset ovat enemminkin myofibrillien uudelleenjärjestäytymistä kuin vaurioita.

Tutkimus muuttaa vanhan käsityksen, että lihaksen kipeytyminen ja kasvu johtuisi lihassolujen sarkomeerien häiriöistä tai vaurioista.

Kaavakuva sarkomeerirakenteesta
sc172_40.jpg



Kaavakuva lihassolun sarkoplasmakalvostosta
sarcotubularsystem.jpeg



Valomikroskooppikuva lihassolusta (100 x suurennos)
cmushm.GIF



Korjauksia, kommentteja?
 
Tutkimus muuttaa vanhan käsityksen, että lihaksen kipeytyminen ja kasvu johtuisi lihassolujen sarkomeerien häiriöistä tai vaurioista.

Mutta kertooko se kipeytymisen ja kasvun korrelaatiosta? Myönnän että artikkeli jäi lukematta, kiireessä kun kirjoittelen. Mutta aihe on tärkeä, IMHO.

- JjP
 
Jos tuo pitää paikkaansa eikö tuo muuttasi treenaus tapojakin samalla?:rolleyes:


ja tuon mukaan kipeytymisellä ja kasvulla on yhteys. ainakin niin minä ymmärsin
 
Joku liikuntafysiologiaan perehtynyt voisi selvittää noi määritteet eksentrinen, konsentrinen ja isometrinen.

Taisin lukea artikkelin hiukan hätäisesti läpi. Mutta uudelleen lukaistuna siinä mun ymmärtääkseni vain todettiin uskomus, että eksentrinen harjoitus kipeyttää lihaksia enemmän kuin konsentrinen ja isometrinen harjoitus. Aikasempi uskomus oli, että lihaksessa tapahtuu vaurioita liikuntasuorituksessa mutta ilmeisesti niitä ei tapahdu.
 
Originally posted by Dragon
Joku liikuntafysiologiaan perehtynyt voisi selvittää noi määritteet eksentrinen, konsentrinen ja isometrinen.
Eksentrinen rasitus = lihas pitenee vastuksen alla (painon lasku- eli negatiivinen vaihe)
Konsentrinen rasitus = lihas lyhenee vastuksen alla (painon nosto- eli positiivinen vaihe)
Isometrinen rasitus = lihas pysyy staattisena vastuksen alla (paino pidetään paikoillaan)
 
Super kiitokset hulkille mutta vielä täytyy kysyä tarkoittaako tuo että lihaksen kivulla ja kasvulla olisi yhteys?
 
En ole tähän alaan perehtynyt juuri ollenkaan mutta mun käsittääkseni lihaksessa aiheuttaa kipua maitohappo ja lihaskudospussin venyminen (= kasvu).

Meikäläisen käsityksen mukaan lihassolujen myofibrillien vahingoittuminen ei edes voisi aiheuttaa kipua, koska lihassolussa itsessään ei ole hermoa, joka välittäisi kipuaistimuksen myofibrillien rikkoutumisesta.

Kuka tietää millainen hermotus lihaksessa on motoristen neuroneiden lisäksi?

Kaipaisin ainakin Sakkeuksen ja Jhulmin kommentteja.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Mutta eikö lihas solun sisällä ole hermoja? tai niin olen kuullut ja se kipu tulee paineen takia joka painaa lihas soluja pienempään tilaan. tai niin olen kuullut.
 
Ei lihassolun sisällä ole hermoja. Ei siellä tarvitse olla. Hermot liittyvät lihassoluihinkin synapseilla ja niiden antama impulssihan etenee motorisiin päätelevyihin => aktiopotentiaalina lihassolujen pinnalla => supistus.

Mutta sen paineen aistimiseen lihaksessa varmasti onkin hermoja tai vapaita hermopäätteitä, joissa on sitten paineen aistimiseen erikoistunut soluelin.

Tämän takia hiukan ihmettelinkin, että miten muka lihassolun sisällä oleva vaurio voitaisiin tuntea kipuna.



Korjaus aikaisempaan postaukseen:

Lihaskudospussi = Lihaskudoksen ympärillä oleva sidekudospussi ;)
 

Suositut

Back
Ylös Bottom