Esim. Afrikkaan on pumpattu niin järkyttäviä summia rahaa ilman että asiat huomattavasti edistyy. Nyt puhutaan niin helvetin suurista summista ja ei voi kun ihmetellä, että sielä on niitä paikkoja joihin ei saada edes vettä kuljetettua. Ja vaikka kuinka niitä ihmisiä valistetaan esim. AIDS:sta ei hommasta tule yhtään mitään.
Ihan vapaasti tekemään rinnalle parempia vaihtoehtoja. Kirkko ei varmasti estä muita tahoja toimimasta. Kirkkokin ymmärtää varmasti aivan hyvin, ettei kannettu vesi kaivossa pysy ja yrittää kehittää toimintaansa parhaan mukaan. Kun tämä ei näytä riittävän, niin ei kai ratkaisu ole kirkon heikentäminen ja odottaminen, että "joku muu taho" alkaa hoitamaan tehtävää paremmin. Ei, siitä vaan rakentamaan omia ratkaisuja. Ei kirkko ole mitenkään tiellä. Päin vastoin, ensimmäiset auttajat saavat varmasti apua auttamiseensa jo paikalla olevilta kirkon toiminnoilta.
Turha edes väittää siis että hyväntekeväisyyteen pitäisi mennä sama määrä rahaa kuin mitä kirkosta eronneet säästävät.
En ole väittämässä, että pitäisi mennä. Kunhan totean, ettei mene. Ja kuten aiemminkin mainitsin, niin kirkko ei ole hyväntekeväisyysjärjestö, vaikka hyväntekeväisyyttä harrastaakin. Kirkko on kirkko.
Laitetaankin siis verokorttiin mahdollisuus jossa voi ruksittaa mihin sitä rahaa halua käytettävän. Katsotaan sitten miten käy kirkollisveron maksamisen kanssa verrattuna hyväntekeväisyyteen.
Tätäkin sivusin jo. Seurauksena lastensairaaloissa Ferrarin sydänkoneet ja joka sängyllä PS3. Samaan aikaan rumat ja ilkeät apua tarvitsevat jäävät kaikesta paitsi.
Kärjistäen kristillisiin arvoihin kuuluu myös naisten ja vähemmistöjen sortaminen vielä 2000-luvulla.
Kristillisiin arvoihin ei varmasti kuulu kenenkään sortaminen. Tarkista sanavalintasi. Tuollaista paskaa ei voi verhota millään "kärjisten" etuliitteillä.
Se että joku asia on harmiton, ei tarkoita, että sen toimintaa kannattaisi valtion veroeuroilla tukea.
Harmittomuutta en ole käyttänyt perusteena tukea kirkkoa. Tuen kirkkoa, koska katson sen käytännön toiminnan olevan kaikin puolin juuri sitä mitä meidän kaikkien pitäisi tehdä jatkuvasti toisillemme. Kirkko on vielä organisoinut tuon toiminnan siten, että kaikki toimijat ovat tehokkaampia kuin olisivat hajanaisena joukkona. Uskontoa pidän tuon toiminnan harmittomana tunnusmerkkinä, en syynä tukea kirkkoa.
Kirkko itseasiassa on kaikkea muuta kuin kiinteä yhteisö, kuten aiemmin viittasit. Siellä riidellään jatkuvasti mm. raamatun tulkitsemisesta, naisten ja vähemmistöjen asemasta seurakunnassa.
Toisin sanoen kirkko on täynnä omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, joiden maailmankuvaa kirkko edustaa. Kirkon asenne homoja ja naisia kohtaan muuttuu viiveellä vastaamaan yhteisön kantaa. Naispapit ovat täydellinen esimerkki tästä. Muutama vanhan liiton pappi ei asiaa hyväksy, mutta yhteisö on jyrännyt nuo viimeiset jäärät aika tehokkaasti.
Nyt tulee joillekin vaikea asia, lukekaa hitaasti. Mitä homoihin tulee, niin itsekään en voi sietää homouden ydintä, kovaa siitintä ulosteisessa miehen peräsuolessa. Minä en syrji homoja, mutta ajatus homouden ytimestä on minulle helvetin kuvottava. Kuvottavuus ei ole minkään ajatusprosessin tulos, vaan sama asia kuin paska lautasella. Se vaan on. Jos yritän julkituoda tuota tunnetta nykypäivänä, niin kohtaan välitöntä, suoraa ja jopa agressiivista syrjintää. Se on todella hämmentävää, varsinkaan kun en itse todellakaan syrji heitä millään lailla. En myöskään sulata ajatusta lapsen kasvamisesta homoperheessä. Siitä voi sentään keskustella vielä suht turvallisesti.
Minä en ole vakuuttunut, että onko tässä
vauhdissa järkeä, millä länsimaat ovat nyt tekemässä vuosisatojen tabusta ja ei-hyväksytystä toiminnasta kiinteää osaa meidän arkipäivää. Vanhempien ihmisten ja kirkon hidas asioiden sulattaminen on minusta jopa tervettä. Enemmän pelottaa ajatus siitä, että yhteisiä iänikuisia peruskäsitteitä perheestä, äidistä, isästä ja sukupuolirooleista voidaan muuttaa sormia napsauttamalla suvaitsevaisuuden nimissä.
Tosiuskovainen ei löydä paikkaansa transvestiittipappien seasta, eikä kuitenkaan seksuaalisen vähemmistön edustajakaan ole "ihan oikeasti" tervetullut.
Minäkin myönnän, että kirkko ei sulata ihan mitä vaan nopealla aikataululla. Joskus se sulattaa. Jos oletetaan (virheellisesti), että evlut-kirkko ei tule ikinä hyväksymään seksuaalisia vähemmistöjä, niin arvatkaas mitä tapahtuisi ennemmin tai myöhemmin.. nuo vähemmistöt perustaisivat kirkon :D
Tapa-kristityllä sen sijaan on helppoa, kun ei tarvitse oikeasti ottaa kantaa mihinkään tärkeään asiaan, kunhan huolehtii vain kirkollisveronsa.
Pätee yhtä lailla toisinkin päin. Ei tarvitse ottaa kantaa mihinkään, kunhan huolehtii kirkosta eroamisesta. Yhteisön kannalta ajattelematon tapakristitty on kuitenkin ajattelematonta tapa-ateistia arvokkaampi.