antti1 sanoi:
Eikös se rippikoulussa liitytä siihen kirkkoon muistaakseni? Ei sitä sen ikäisenä voi tajuta mitään muutenkaan, pakottavat vaan sinne mut kai siitäki voi kieltäytyä jos vanhemmat haluaa.
Kyllä ihminen kuuluu kirkkoon jo ennen sitä, mut riparin jälkeen siitä tulee 'seurakunnan täysivaltainen jäsen', käsittääkseni.
Mä kyllä tajusin sen ikäisenä. Ensimmäinen pakollinen jumalanpalvelus ennen riparia oli herättävä tekijä ja muistan sen tunteen varmaan loppuikäni. Siellä kirkossa oli niin ulkopuolinen olo, siinä tajusi ettei se ole oma juttu ollenkaan. Mulla nousee jumalanpalveluksissa hirveä raivo pintaan, kun pitäisi koko ajan pyytää anteeksi kaikkea mitä on, mitä on tehnyt ja ajatellut ja koko olemassaoloaan ylipäänsä. Oon varsin tyytyväinen itseeni ja elämääni, enkä koe että mä tarvitsisin jotain ulkopuolista osapuolta syyllistämään mua sellaisista asioista, joista mulla itellä on puhdas omatunto.
Fiksuinta olisi ollut perua koko homma ennen sitä riparia, mutta minkäs teet kun kaikki oli jo valmiina ja maksettu. Itse ripari meni vähän miten meni, uskonnon ja kirkon käsittely oli ihan tuubasta, mut kaikki muu ripariaktiviteetti oli älyttömän hienoa. Kärsin 'kiltti tyttö-syndroomasta', joten halusin menestyä tunneilla, kokeissa ja miellyttää pappia, mutta toisaalta oli hirveä kapinahalu. Tiesin jo silloin että eroan kirkosta heti kun pystyn, ja niin teinkin 18-vuotiaana. Äippä ei antanut lupaa nuorempana. Päivääkään en ole katunut, ja vaikka nuorempana ajatus isoista kirkkohäistä sun muista viehätti ihan pelkän idean takia, nyt en ikinä menisi naimisiin kirkossa. Ihan periaatteesta. Ehkä mä koen vielä jonkun valaistumisen, koskaanhan ei voi tietää, mutta ihan sama, silloinhan siihen kirkkoon voi liittyä jos huvittaa.
Rahalla ei ollut eroamisen kanssa mitään tekemistä, halusin vaan eroon koko instituutiosta. Eiköhän ne kaikki yli 18-vuotiaat tiedä mitä tekee. Nykyinen systeemi on aivan perseestä, mun mielestä ihmisten pitäisi antaa
liittyä kirkkoon/muihin uskontokuntiin vasta kun ne on täysi-ikäisiä.
Edelleenkin painotan sitä asiaa, etten minä ole mikään uskonnollinen ihminen millään muullalailla paitsi et haluan kirkossa häät ja haudataan sinne normaalille hautausmaalle
Tätäkään mä en voi käsittää, tää on mun mielestä niin väärin. Tai no, on varmaan jollekin tosi tärkeää, mutta mun mielestä uskontokuntaan pitäisi kuulua rakkaudesta ja intohimosta sitä uskontoa kohtaan, eikä sen takia, että siitä saa jotain sosiaalisia/kulttuurillisia etuuksia. Se on suorastaan väärin niitä oikeasti uskovia kohtaan että siellä joukossa on jotain sellaisia, joita kiinnostaa vaan kirkkohäät. antti1, ei siis mitenkään henkilökohtaista, Suomessa on vaan niin paljon tapakristittyjä, jotka ei koskaan ota muista vaihtoehdoista selvää tai etsi sitä omaa uskontoaan ja omaa juttuaan sen takia, että he kuuluvat jo johonkin uskontokuntaan joka ei oikeasti kiinnosta paskaakaan.
Tulipas taas postaus. No, pitää sitä jossain vuodattaa