Amores Perros (2000)
Leffassa on kolme episodia / kolme tarinaa jotka yhdistäytyvät liittyen toisiinsa erään kolarin takia. Jokaiseen episodiin liittyy jollain tavalla (amores) rakkaus ja (perros) koira.
Ekassa episodissa kaksi veljestä ja vanhemman veljen vaimo asuvat pienessä kämpässä köyhissä olo-suhteissa. Isoveli on täysi mulkku joka kohtelee vaimoaan Susanaa kuin paskaa, mutta Octavio niminen pikkuveli on taas asiallinen, joka pyytää veljensä vaimoaan lähtemään kauas pois siitä köyhästä paikasta hänen kanssaan ja kusipää isoveljensä luonta. Tunnelma on kuin painekattila tuolla pienessä kämpässä, koska nainen pelkää miestään ja pikkuveli vihaa isoveljeään ja siellä sit yrittävät asua keskenään. Dialogi on ihan pirun hyvää ja näyttely kultaa. Tuossa episodissa on myös tuo koiratappelut juttuna.
Tokassa episodissa huippumalli asuu yläluokkaisessa asunnossa ja hänellä on pieni koira, joka katoaa lattian rakoon ja kuleskele siellä lattian alla.
Kolmas episodi kertoo vanhasta papasta joka on ammattitappaja ja hänellä on tosi paljon koiria. Mies on menneisyyden tapahtumien takia menettänyt välit hänelle tärkeille ihmisille ja on täysin erakoitunut.
Leffan pointeista niin ekan episodin rakkaus ja koira asia meni niin et koira toimii keinona päästä paskasta kirkkauteen, ei tosin ihan täysin noin et tuo olis ainoa asiana, vaan tyyppi myös välittää paljon koirastaan yllä kuvassa. Tässä episodissa nuo asiat on siis tarkoitukseltaan (perros) sit mukana on sen pienen kämpän josta puhuin niin siellä asuvalla pikkuveljellä oli sutinaa isoveljen vaimon kaa siinä tietty tulee se (amores) sana vastaan.
Toinen episodi oli pointiltaan pohdiskelevuutta et kumpi asia menee edelle yläluokkainen materia ja raha vai koira.
kolmannessa episodissa sen ammattitappaja papan pointit leffassa oli niin, et hänellä oli tosi paljon koiria joita rakasti todella suuresti ja koirat oli täysin ainoa valopilkku hänen elämässään. Tää epidosi oli eniten amores ja perros sanoja kuvaava episodi.
Koiriat yhtedessä ihmisiin ja rakkauteen ei ole ainoa leffan pointti, vaan leffa kertoo myös Meksikon karuista oloista, Järkyn verisistä koiratappeluista, sit mm siiä miten kaduillakin on vaarallista ja köyhyydestä, joka osataan näyttää katsojalle tuo köyhyys erittäin realistisen tuntuisesti.
mutta sit mitä itse tykkkäsin leffasta. Episodien hyppiminen aina välillä toisiinsa on todella saumattomasti tehty ja rytmitetty todella hyvin, mut sana mikä tulee eniten mieleen on lievä pettymys. Muistin et ois ollut paljon parempi kuin mitä oli. Innaritun kuoleman kolmio trilogian heikoin osa imo. Alku oli aivan helvetin hyvä mut sit lähdettiin alamäkeen. Eka episodi toimi, mut toinen episodi oli jopa raskasta katsottavaa. Kolmas episodi oli ihan ylivenytetty ja tämäkin aika raskasta katsottavaa. Etenkin loppua kohti alkoi kelailla et miksI tää ja tää on tehty tälleen, kun etenkin viimeinen episodi oli leffan loppua lähestyessä ja se leffan suurin yritys hurmata katsoja se miten eri tarinat limittäytyvät yhteen, niin se asia jotenkin suli PALJON leffasta pois ja tuli tunne et miks tää leffa lähtee nyt irrallisille epäolennaisille teille. Ajoittain tulevat rallatus musiikit hajoitti leffassa olevan tylyn sekä intensiivien tunnelman tosi pahasti.
Musta Babel on paljon ehjempi kokonaisuus, yhtenäinen ja perkuleen kuumottavampi tunnelmaltaan ja Babelissa on tehty se eri ihmisten asiat limittäytyen toisiina paljon paremmin.
Hyvä leffahan tääkin oli ehdottomasti mut ei mikään 10 leffa / mestariteos.
8½
säikäytyksistä leffassa niin niitä oli mutta luojan kiitos leffa ei kuitenkaan nojautunut ollenkaan niihin vaan pelottavaa tunnelmaa osataan rakentaa ja sen päälle sit nuo säikäytykset joita ei ollut paljon mutta ne mitä oli niin yhdestä sain melkein paskahalvauksen.
