Elokuva-arvostelut!
- Keskustelun aloittaja lentsikka
- Aloitettu
- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 271
Mulle taas tuo elokuvan lopetus toimi, koska päähenkilö käytti pahiksen teknologiaa tätä vastaan ja lopussa annettiin ymmärtää että puvulle voi tulla vielä käyttöä. Se pahis ei olisi myöntänyt mitään vaan kuvitteli että sai juoniteltua ex-kumppaninsa takaisin. Sai pelattua veljensä mukaan suunnitelmaan ja lavasti itsensä siepatuksi. Oma fiilis on että se veli oli myös tavallaan sen pahiksen uhri ja ollut manipuloitavana koko ikänsä. Lopussa se ylimielisyys sitten aiheutti tappion kun aliarvioi toisen. Se vähän mietitytti miten se mimmi osasi heti käyttää sitä pukua kun missään vaiheessa siinä elokuvassa ei näytetty että hän kokeilee sitä. Tai sitten se vaan oli helppokäyttöinen tms. Pääosan mimmi kasvaa henkilönä alun arasta ja hauraasta vastaan tappelevaksi ja lopussa jo kylmäveriseksi juonittelijaksi, koska ymmärsi ettei tule olemaan vapaa muuten.
Tuo nyt ei ollut se isoin juttu mikä mua tökki vaan se ravintolakohtaus ja siellä mielisairaalassa tapahtuva setti. Kovia kohtauksia molemmat ja leffassa oli toimintaa ihan tarpeeksi omaan makuun. Lähinnä vaan ne muutamat kässärin epäkohdat hieman mietittyvät ja ne liittyvät suurimmalta osin juuri niihin toimintakohtauksiin. Ymmärrrän että se pahis yritti saada sen naisen näyttämään hullulta, mutta sen siskon olisi voinut niitata muillakin keinoilla ja lavastaa päähenkilö syylliseksi. Se pitää kyllä sanoa että kyseinen ravintokohtaus tuli aika puskista kesken höpöttelyn Siitä pisteet.
Nykykauhun pahimmat vastustajat ovat puhelimet ja kamerat :D Vaikea uskoa etteikö jossain suljetussa laitoksessa olisi kameroita joka paikassa. Ja sitten vielä se kun pahis jättää sen yhden vartijan eloon siellä parkkipaikalla. Tykkäsin siitä miten sen pahiksen teot näkyivät siinä mimmissä kun ei uskaltanut edes postilaatikolle kävellä ja pienillä eleillä ja ilmeillä pystyi vihjailemaan mitä kaikkea oli joutunut kokemaan.
Tuo nyt ei ollut se isoin juttu mikä mua tökki vaan se ravintolakohtaus ja siellä mielisairaalassa tapahtuva setti. Kovia kohtauksia molemmat ja leffassa oli toimintaa ihan tarpeeksi omaan makuun. Lähinnä vaan ne muutamat kässärin epäkohdat hieman mietittyvät ja ne liittyvät suurimmalta osin juuri niihin toimintakohtauksiin. Ymmärrrän että se pahis yritti saada sen naisen näyttämään hullulta, mutta sen siskon olisi voinut niitata muillakin keinoilla ja lavastaa päähenkilö syylliseksi. Se pitää kyllä sanoa että kyseinen ravintokohtaus tuli aika puskista kesken höpöttelyn Siitä pisteet.
Nykykauhun pahimmat vastustajat ovat puhelimet ja kamerat :D Vaikea uskoa etteikö jossain suljetussa laitoksessa olisi kameroita joka paikassa. Ja sitten vielä se kun pahis jättää sen yhden vartijan eloon siellä parkkipaikalla. Tykkäsin siitä miten sen pahiksen teot näkyivät siinä mimmissä kun ei uskaltanut edes postilaatikolle kävellä ja pienillä eleillä ja ilmeillä pystyi vihjailemaan mitä kaikkea oli joutunut kokemaan.
Arvostellaan vielä nopeasti: Dreamscape (1984)
Jo paljon ennen Inceptionia seikkailtiin unissa ja vaikutettiin ihmisten mieliin. Leffassa on hieno näyttelijäkaarti: Dennis Quaid, Max von Syndow, Christopher Plummer jne. Tässä elokuvassa Quaid on nuori psyykikko, jota yritetään saada mukaan projektiin, jossa mennään toisen uneen. Mukana on valtion hämärähemmoja, kauhuelementtejä, romanssia ja kökköjä erikoistehosteita. Siinä ehkä elokuvan suurin miinus. Jossain vanhemmissa leffoissa vanhentuneet tehosteet eivät haittaa jos on muuten kiinnostunut hahmoista ja juoni toimii yms. Tässä en päässyt oikein kiinni hahmoihin ja siksi kokemus jätti väljän maun. Muutama siisti unikohta, mutta muuten aika meh.
Tuli nähtyä, mutta taitaa jäädä yhteen kertaan. 6/10
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Tomorrow tääkin ilmestyy ja Your Namen isona fanina on pakko ostaa heti huomenna.
www.discshop.fi
Weathering with You
Anime vuodelta 2019 ohjaus Makoto Shinkai pääosissa Kotaro Daigo ja Nana Mori.
www.discshop.fi
- Liittynyt
- 9.1.2007
- Viestejä
- 1 271
Tenet (2020)
Tässä oli ehkäpä vuoden odotetuin elokuva yhdessä Villeneuven Dyynin kanssa ja täytyy myöntää että lievä pettymys oli itselleni. Johtuu ehkä osittain siitä että Nolan on lempiohjaajiani ja odotukset ovat aina hänen kohdallaan tapissa. Kyseessä ei siis ole missään nimessä huono elokuva, mutta ohjaajan itselleen asettamalla tasolla se on ylempää keskikastia. Vaatii toki useampia katselukertoja, jotta tarina aukeaa kunnolla.
Se pitää kyllä heti sanoa että tämä kannattaa katsoa teatterissa. Vaikea nähdä että leffa pääsisi huippuhetkien aikaansaamaan tunnelmaan kotona katsottuna.
Lähdetään purkamaan mitä tuli nähtyä. Yritän pitää isoimmat höpinät mahdollisimman spoilerivapaana.
Teknisesti elokuva on taattua Nolania. Mitään paskoja cgi-tehosteita ei kankaalla pahemmin näy vaan praktikaalitehosteita käytetään paljon ja muutamassa kohdassa meinasin huutaa ääneen "miten ne tuon tekivät" Varsinkin Tallinnassa tapahtuva toimintakohtaus oli hieno ja fiilis siinä kohdassa katossa itsellä. Samoin Norjassa tapahtuva setti ja lopun tapahtumat ovat hienosti tehtyä elokuvaa. Kameran käyttö on loistavaa läpi elokuvan ja toimintakohtauksissa näkee mitä tapahtuu. Soundtrack on paikoitellen todella hyvä ja tilanteeseen sopiva, mutta toisaalla taas liikaa päällehuutava ja aika samanlainen kuin Nolanin edellisissä leffoissa, mutta ei saanut samanlaista tunnereaktioita aikaan kuin vaikkapa Interstellarissa.
Elokuvan idea on siisti ja tämänkaltaista ajan kanssa pelaamista en ole ennen elokuvissa nähnyt. Tämä on kässärin kannalta sekä plussa että miinus, koska se vaatii paljon teknistä puhetta ja selitystä päähenkilöiltä samalla kun juoni etenee varsinkin alussa nopeasti paikasta toiseen ja katsoja yrittää pysyä kärryillä. Leffa voi mennä ohi hilseen ja en usko että tajusin ihan kaikkea ensimmäisellä kerralla. Elokuvan rytmitys on paikoitellen nodella nopeaa ja paikka vaihtuu leikkausten välillä vikkelään. Jossain kohdissa taas tuntuu että jarru painetaan pohjaan täysillä.
Elokuvan hahmoista Pattinsonin esittämä Neil jäi itselleni mieleen ja hän tekee hyvän suorituksen. Samoin Elizabeth Debicki on hyvä ja vastaa elokuvan tunnepitoisimmasta suorituksesta omaan makuun. John David Washington ei ainakaan vielä omaa isänsä karismaa ja paikoitellen hahmonsa jää muiden varjoon. Ei kaveri huonosti vedä, mutta ei vain saanut minua aina mukaansa niin sanotusti. Ohjaajan vakiokaveri eli Michael Caine käy istumassa yhden kohtauksen verran ja se oli siinä. Kenneth Branagh on välillä hyvä ja välillä naureskelin hänelle kirjoitetuille lauseille.
Vaikea selittää, mutta paikoitellen elokuva jätti kylmäksi ja samanlaista tunnesidettä ei hahmoihin muodostu kuin parissa muussa ohjaajan teoksissa. Tuo rokottaa pisteitä. Jos on nähnyt elokuvia missä käsitellään aikassa matkustamista, voi aavistaa muutaman juonenkäänteen.
Teknisesti upea, näyttelyltään melko toimiva, mutta paikoitellen kylmäksi jättävä. Keskustelua varmasti herättää ja odotankin innolla miten muut tämän tulkitsevat.
8½/10
Tässä oli ehkäpä vuoden odotetuin elokuva yhdessä Villeneuven Dyynin kanssa ja täytyy myöntää että lievä pettymys oli itselleni. Johtuu ehkä osittain siitä että Nolan on lempiohjaajiani ja odotukset ovat aina hänen kohdallaan tapissa. Kyseessä ei siis ole missään nimessä huono elokuva, mutta ohjaajan itselleen asettamalla tasolla se on ylempää keskikastia. Vaatii toki useampia katselukertoja, jotta tarina aukeaa kunnolla.
Se pitää kyllä heti sanoa että tämä kannattaa katsoa teatterissa. Vaikea nähdä että leffa pääsisi huippuhetkien aikaansaamaan tunnelmaan kotona katsottuna.
Lähdetään purkamaan mitä tuli nähtyä. Yritän pitää isoimmat höpinät mahdollisimman spoilerivapaana.
Teknisesti elokuva on taattua Nolania. Mitään paskoja cgi-tehosteita ei kankaalla pahemmin näy vaan praktikaalitehosteita käytetään paljon ja muutamassa kohdassa meinasin huutaa ääneen "miten ne tuon tekivät" Varsinkin Tallinnassa tapahtuva toimintakohtaus oli hieno ja fiilis siinä kohdassa katossa itsellä. Samoin Norjassa tapahtuva setti ja lopun tapahtumat ovat hienosti tehtyä elokuvaa. Kameran käyttö on loistavaa läpi elokuvan ja toimintakohtauksissa näkee mitä tapahtuu. Soundtrack on paikoitellen todella hyvä ja tilanteeseen sopiva, mutta toisaalla taas liikaa päällehuutava ja aika samanlainen kuin Nolanin edellisissä leffoissa, mutta ei saanut samanlaista tunnereaktioita aikaan kuin vaikkapa Interstellarissa.
Elokuvan idea on siisti ja tämänkaltaista ajan kanssa pelaamista en ole ennen elokuvissa nähnyt. Tämä on kässärin kannalta sekä plussa että miinus, koska se vaatii paljon teknistä puhetta ja selitystä päähenkilöiltä samalla kun juoni etenee varsinkin alussa nopeasti paikasta toiseen ja katsoja yrittää pysyä kärryillä. Leffa voi mennä ohi hilseen ja en usko että tajusin ihan kaikkea ensimmäisellä kerralla. Elokuvan rytmitys on paikoitellen nodella nopeaa ja paikka vaihtuu leikkausten välillä vikkelään. Jossain kohdissa taas tuntuu että jarru painetaan pohjaan täysillä.
Elokuvan hahmoista Pattinsonin esittämä Neil jäi itselleni mieleen ja hän tekee hyvän suorituksen. Samoin Elizabeth Debicki on hyvä ja vastaa elokuvan tunnepitoisimmasta suorituksesta omaan makuun. John David Washington ei ainakaan vielä omaa isänsä karismaa ja paikoitellen hahmonsa jää muiden varjoon. Ei kaveri huonosti vedä, mutta ei vain saanut minua aina mukaansa niin sanotusti. Ohjaajan vakiokaveri eli Michael Caine käy istumassa yhden kohtauksen verran ja se oli siinä. Kenneth Branagh on välillä hyvä ja välillä naureskelin hänelle kirjoitetuille lauseille.
huvitti se kliseinen rikas venäläinen pahis+tönkkö aksentti-setti
Vaikea selittää, mutta paikoitellen elokuva jätti kylmäksi ja samanlaista tunnesidettä ei hahmoihin muodostu kuin parissa muussa ohjaajan teoksissa. Tuo rokottaa pisteitä. Jos on nähnyt elokuvia missä käsitellään aikassa matkustamista, voi aavistaa muutaman juonenkäänteen.
Elokuvan idea siitä miten esineiden tai ihmisten entropia voidaan kääntää ja siten pystytään kulkemaan ajassa eri suuntaan samassa hetkessä oli hieno ja upeasti toteutettu. Varsinkin siinä takaa-ajokohtauksessa ja lopun myllytyksessä siellä hylätyssä kaupungissa. Noissa kohdissa tunnelma on katossa ja jopa uhkaava varsinkin kun yksi sotilas jää itsensä "korjaavan" seinän väliin.
Teknisesti upea, näyttelyltään melko toimiva, mutta paikoitellen kylmäksi jättävä. Keskustelua varmasti herättää ja odotankin innolla miten muut tämän tulkitsevat.
8½/10
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Yritin tehdä seuraavan postauksen, Kauniin mielen arvostelun puhumatta omasta sairaudesta, mutta arvostelusta tulisi silloin täysin valheellinen ja väärennettyjä juttuja sisältävä et mitä mieltä olen oikeasti leffasta, miten näen leffan, miksi pystyn voimakkaasti samaistumaan ja miksi se on henkilökohtaisesti mulle niin iso asia katselukokemuksena joka nostaa leffan korkealla mulla. mietin pitkään et joko en tee arvostelua ollenkaan tai sit teen ja puhun hieman omasta sairaudestani, niin päädyin tähän jälkimmäiseen, koska silloin arvostelu olisi se mitä aidosti tunnen leffasta. Halusin tehhdä tästä myös siksi et en oo tästä tehnyt koskaan kattavaa arvostelua.
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
A Beautiful Mind (2001)
Ennen kuin menen noihn psykoosi juttuihin syvemmin, niin puhun elokuvasta muuten. Ei ihme et tää leffa voitti parhaan elokuvan Oscarin, sillä leffa on ihan upea katselukokemus. Juonen idean toteutus eli skitofreniaa sairastavan henkilön kuvaaminen on ihan timanttitasoa. Sitten leffan juonen asioiden rytmitys on äärimmäisen toimivaa, lukuisat eri tapahtumat, niin kaikki etenee just oikeaan tahtiin ja tuo säännölisesti tapahtuva hyppiminen ajassa eteenpäin esim 5v tapahtumissa jne ilman et se upea tunnelma katkeaa. Leffa on kuin nopeutettu henkilötarina kertomus, oikealla tavalla nopeutettu sellainen. Näyttely myös on huikeaa tasoa etenkin Crowen ja Connellyn suoritukset aivan huippuluokkaa ja ihan hyper kauniin Jennifer Connellyn saama Oscar pysti tästä roolistaan oli täysin ansaittu, mut crowe jäi ilman palkintoa vaan Denzel vei sen training dayn roolistaan. Mmusta crowen ois ehdottomasti pitänyt voittaa Oscar. Anyway, Sit leffassa Crowen ja Connellyn heidän välinen kemia pelaa sanattoman kova tasoisesti, et harvoin leffoissa näkee noin kova luokan henkilöiden välisten kemoiden tunnetta ja toteutusta. Dialogi myös 10 luokkaa. kaikki on leffassa vaan on niin sykähdyttävän aidon tuntuista, saati ne vaihtelevat musiikit on kaikkia eri asioita täydellisesti tukevat ja tehostavat, parhaimmillaan tän leffan musiikit on ihan älyttömän kauniita ja leffa on myös äärimmäisen koskettava.
Nyt siitä mun mainitsemasta timanttitason skitofrenian kuvauksesta syvemmin. Psykoottisuudesta on jo ensimerkkejä siitä lähes alun "shakki" matsista, kun John hermostuu pelistä ja lähtee kävelee ripeästi, oudoista asioista hermostuminen ja jonkin tasoinen agressiivinen käytös on selvää skitsofreniaan kuuluvaa asiaa ja myös muunmuassa epänormaali käytös ja tilannetajun puuttuminen sekä liiallinen epäonnistumisen pelko ja täydellisyyden tavoittelu on hienosti kuvailtua alkavaa skitsofreniaa. Itellä ainakin kuului ihan kaikki nuo mainitsemani asiat sairauden puhkeamisen alkuoireisiin.
Kun sairaus menee pahemmaksi Johnilla niin ihan ihmeellisellä taidolla leffassa osataan kuvata skitsofreenia / psykoosia. Llaittaa melkein miettii et onko ohjaaja itsekin skitsofreenikko tai vaikka psykiatri koska se psykoosi on käsinkosketeltavan aidon tuntuista. Harhojen näkemiseen ja kuulemiseen tosin en pysty samaistumaan ku itellä ei niitä EDES psykoosissa ollut. Pää oli vaan muuten aivan sekaisin. Silloin kun paranin psykoosista niin kelasin ja kelaan edelleenkin et miten helvetissä voi olla ihminen niin sekaisin mielen sisällöltä kuin mitä olin. Siis ihan käsittämättömiä luuloja, johtolankojen yhdistelyä, helvetin pahoja vainoja, salaliittoteorioita jne ihan kuten tässä leffassa (lukuunottamatta tosiaan ne näkö ja kuuloharhat joita ei mulla ollut) ja psykoosissa kaikki nuo kertomani kuvitelmat oli mulla täyttä totta et pystyn samaistumaan leffassa täysin siihen miltä tuntuu elää maailmassa kun ei tiedä yhtään mikä on totta ja mikä ei. Sekä siihen miten saamarin pelottavaa se on elää elämää jossa harhat, luulot, kuvitelmat jne on todellisia eikä niitä edes tiedosta millin tasollakaan et ne ei olis totta, vaan kaikki kuvitelmat päässä on aivan täyttä totta. Crowe näyttelee tuon suunattomassa ahdistuksessa pyörimisen psykoosissaan uskomattoman realistisesti.
Mulle henkilökohtaisesti tää leffa on tosi tärkeä.
10
Ennen kuin menen noihn psykoosi juttuihin syvemmin, niin puhun elokuvasta muuten. Ei ihme et tää leffa voitti parhaan elokuvan Oscarin, sillä leffa on ihan upea katselukokemus. Juonen idean toteutus eli skitofreniaa sairastavan henkilön kuvaaminen on ihan timanttitasoa. Sitten leffan juonen asioiden rytmitys on äärimmäisen toimivaa, lukuisat eri tapahtumat, niin kaikki etenee just oikeaan tahtiin ja tuo säännölisesti tapahtuva hyppiminen ajassa eteenpäin esim 5v tapahtumissa jne ilman et se upea tunnelma katkeaa. Leffa on kuin nopeutettu henkilötarina kertomus, oikealla tavalla nopeutettu sellainen. Näyttely myös on huikeaa tasoa etenkin Crowen ja Connellyn suoritukset aivan huippuluokkaa ja ihan hyper kauniin Jennifer Connellyn saama Oscar pysti tästä roolistaan oli täysin ansaittu, mut crowe jäi ilman palkintoa vaan Denzel vei sen training dayn roolistaan. Mmusta crowen ois ehdottomasti pitänyt voittaa Oscar. Anyway, Sit leffassa Crowen ja Connellyn heidän välinen kemia pelaa sanattoman kova tasoisesti, et harvoin leffoissa näkee noin kova luokan henkilöiden välisten kemoiden tunnetta ja toteutusta. Dialogi myös 10 luokkaa. kaikki on leffassa vaan on niin sykähdyttävän aidon tuntuista, saati ne vaihtelevat musiikit on kaikkia eri asioita täydellisesti tukevat ja tehostavat, parhaimmillaan tän leffan musiikit on ihan älyttömän kauniita ja leffa on myös äärimmäisen koskettava.
Nyt siitä mun mainitsemasta timanttitason skitofrenian kuvauksesta syvemmin. Psykoottisuudesta on jo ensimerkkejä siitä lähes alun "shakki" matsista, kun John hermostuu pelistä ja lähtee kävelee ripeästi, oudoista asioista hermostuminen ja jonkin tasoinen agressiivinen käytös on selvää skitsofreniaan kuuluvaa asiaa ja myös muunmuassa epänormaali käytös ja tilannetajun puuttuminen sekä liiallinen epäonnistumisen pelko ja täydellisyyden tavoittelu on hienosti kuvailtua alkavaa skitsofreniaa. Itellä ainakin kuului ihan kaikki nuo mainitsemani asiat sairauden puhkeamisen alkuoireisiin.
Kun sairaus menee pahemmaksi Johnilla niin ihan ihmeellisellä taidolla leffassa osataan kuvata skitsofreenia / psykoosia. Llaittaa melkein miettii et onko ohjaaja itsekin skitsofreenikko tai vaikka psykiatri koska se psykoosi on käsinkosketeltavan aidon tuntuista. Harhojen näkemiseen ja kuulemiseen tosin en pysty samaistumaan ku itellä ei niitä EDES psykoosissa ollut. Pää oli vaan muuten aivan sekaisin. Silloin kun paranin psykoosista niin kelasin ja kelaan edelleenkin et miten helvetissä voi olla ihminen niin sekaisin mielen sisällöltä kuin mitä olin. Siis ihan käsittämättömiä luuloja, johtolankojen yhdistelyä, helvetin pahoja vainoja, salaliittoteorioita jne ihan kuten tässä leffassa (lukuunottamatta tosiaan ne näkö ja kuuloharhat joita ei mulla ollut) ja psykoosissa kaikki nuo kertomani kuvitelmat oli mulla täyttä totta et pystyn samaistumaan leffassa täysin siihen miltä tuntuu elää maailmassa kun ei tiedä yhtään mikä on totta ja mikä ei. Sekä siihen miten saamarin pelottavaa se on elää elämää jossa harhat, luulot, kuvitelmat jne on todellisia eikä niitä edes tiedosta millin tasollakaan et ne ei olis totta, vaan kaikki kuvitelmat päässä on aivan täyttä totta. Crowe näyttelee tuon suunattomassa ahdistuksessa pyörimisen psykoosissaan uskomattoman realistisesti.
Mulle henkilökohtaisesti tää leffa on tosi tärkeä.
10
Alicia
VIP
- Liittynyt
- 25.5.2004
- Viestejä
- 6 587
Tenet (2020)
Leffan äänimaailma ei ollut mieleeni, aivan liikaa meteliä. Jos ääntä olisi ollut yhtään enempää, niin olisi varmaan alkanut jo veri valua korvista.
Toisaalta esim. veneellä ja motarilla tapahtuvissa kohtauksissa oli erittäin siistin kuuloista settiä.
Vaikka tämä ei ihan suosikkeihini päässyt, niin pidin silti ja monin paikoin oli varsin hienoja toteutuksia.
7,5/10
Leffan äänimaailma ei ollut mieleeni, aivan liikaa meteliä. Jos ääntä olisi ollut yhtään enempää, niin olisi varmaan alkanut jo veri valua korvista.
Toisaalta esim. veneellä ja motarilla tapahtuvissa kohtauksissa oli erittäin siistin kuuloista settiä.
Vaikka tämä ei ihan suosikkeihini päässyt, niin pidin silti ja monin paikoin oli varsin hienoja toteutuksia.
7,5/10
JP Fux
VIP
- Liittynyt
- 13.10.2004
- Viestejä
- 19 544
John Wick 3 9/10
Nyt vasta sain katottua tän vaikka oon sarjan fani. Olihan tämäkin helvetin hyvä, enkä ihmettele että kaksi jatko-osaa on jo tulossa. Kyllähän tää nyt vaan toimii tämmöisenä ja katsojia tulee riittämään. Suurin syy on varmasti tuo Hollywoodin parhaimpiin ihmisiin kuuluva Keanu Reeves. Sopii John Wickiksi kuin sinappi kaurapuuroon (täydellisesti). Muutenkin siitä harvinainen toiminta leffasarja että sivurooleista löytyy helvetin paljon hyviä ja mielenkiintoisia hahmoja! Kaiken lisäki ne osaa vielä näytellä!
Tykkään myös tuosta herrasmiesmäisestä tappamisesta (sääntöjen ym noudattaminen jne), hienosta ja vähä sanaisesta keskustelusta jota Wick harrastaa. Hän puhuu muulla tavalla kuin sanoin.
Ainut juonellinen miinus:
Daddys girl (2018) 1/10
Tämä oli niin uskomattoman paska että en tuhlaa edes palstatilaa kertoakseni tästä mitään. Sinne meni 3,9€. Rahat meni, mutta muistot jäi. Harmi vaan että muistoja tästä elokuvasta ei pyyhi edes viikon ryyppyputki. Aivan kauhea tekele.
Nyt vasta sain katottua tän vaikka oon sarjan fani. Olihan tämäkin helvetin hyvä, enkä ihmettele että kaksi jatko-osaa on jo tulossa. Kyllähän tää nyt vaan toimii tämmöisenä ja katsojia tulee riittämään. Suurin syy on varmasti tuo Hollywoodin parhaimpiin ihmisiin kuuluva Keanu Reeves. Sopii John Wickiksi kuin sinappi kaurapuuroon (täydellisesti). Muutenkin siitä harvinainen toiminta leffasarja että sivurooleista löytyy helvetin paljon hyviä ja mielenkiintoisia hahmoja! Kaiken lisäki ne osaa vielä näytellä!
Tykkään myös tuosta herrasmiesmäisestä tappamisesta (sääntöjen ym noudattaminen jne), hienosta ja vähä sanaisesta keskustelusta jota Wick harrastaa. Hän puhuu muulla tavalla kuin sanoin.
Ainut juonellinen miinus:
En olisi halunnut että Winston kääntyy lopussa Wickiä vastaan. Ehkä olisin halunnut että he olisivat yhdistäneet voimansa ja vaikka tappaneet sen tuomarin lopussa ja aloittaneet sodan neuvostoa vastaan.
Voihan se olla että tuokin tapahtuu vielä :D
Voihan se olla että tuokin tapahtuu vielä :D
Daddys girl (2018) 1/10
Tämä oli niin uskomattoman paska että en tuhlaa edes palstatilaa kertoakseni tästä mitään. Sinne meni 3,9€. Rahat meni, mutta muistot jäi. Harmi vaan että muistoja tästä elokuvasta ei pyyhi edes viikon ryyppyputki. Aivan kauhea tekele.
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Weathering With You (2019)
Huhhuh. Oli kyllä ihan mielenpäräyttävä audiovisuaalinen näytös koko leffa. Huomasi jo aika nopeasti et on Your Namen ohjaajalta. Niitä samankaltaisuuksia on tosi monia. Ihan ultra huikea visuaalinen tykitys, kerronta ja dialogi hyvin samanlaista kuin Your Namessa. pomppii tuon tuosta ja dialogi selvää ohjaajan käsialaa. sit ku pärähtää yks tietty laulu soimaan niin siitäkin huomasi et todella samankaltaiset vauhdikkaat ja kauniit musiikit samanaikasesti.
Nyt siiä et oliko nuo kertomani asiat plussaa vai miinusta. Tuo pomppiva kerronta on kyllä kaksipiippuinen juttu. Se on sellaista et ei ainakaan tiivistunnelmallisuutta ja yhtenäisen etenemisen tunnetta juonessa pystytä saamaan aikaan, kuten vaikka henkien kätkemä, mononoke, tuulen laakson nausicaä. Tosin leffa ei tuohon pyrikään ja tää on se kaksipiippuinen juttu et jotenkin tosi oudolla hyvällä tavalla leffan upeat musiikit ja laulut vierittävät kerrontaa eteenpäin ollen koko ajan sellainen vauhti päällä leffassa ja Hodoka ja Hinan ihastumisen tunteen pystyy aistimaan muunmuassa musiikkien seasta. Dialogista niin se ei ole mitään mullistavaa, aika kevyttä ja hauskaa sisältäen aikuisten huumoria. moneen otteeseen jotain, et tuijotatko tissejäni
Juonesta voisi sanoa et perkuleen persoonallinen idea ja se kehittyvä rakkaustarina oli sellainen et etenkin lopussa hahmoista oikeasti välittää. Mulle tuli yhdestä asiasta hahmojen puolesta perhanan hyvä mieli. Leffassa käsitellään myös hyvin raskaita ja surullisia teemoja.
Musiikit on aivan 10+ tasoa tukien ja tehostaen erilaisia tunnelman muotoja. parhaimmillaan erittäin kauniit musiikit ja laulut + tohon yhteydessä se visuaalisuus mm kun aurinko häikäisee valaisten Tokion niin on uber kamaa kyllä. Tuossa kun mainitsin Tokion niin tuli mieleen leffan kuvas, joka on erinomaista ja vaihtelee erittäin veikeästi. Musta kuvauksessa oli siistiä ne esim älypuhelimien näytön kuvaaminen kun hahmot viestitelee jne. Siis ihan jos minkäkin näköisiä ovelia kuvakulmia on leffa täynnä.
Visuaalisuudesta eli leffan siisteimässä asiassa on musta sitä tasoa, et se on ite nähtävä miten uskomattoman näköinen leffa on... harmi vain et on dvd ku ei blu-rayta löytynyt. vaikka oli dvdna niin ainakin mulla pärähti tajunta leffan ulkonäöstä, miten mielikuvituksellisesti ne kaikki visuaaliset jutut on keksitty, et huomaa et ohjaajalla on mielikuvituksellinen silmä ja kädenjälki. Meinasin et kirjoitan vähän pidemmin tässä arvostelussa visuaalisuudesta mut päätinkin laittaa vaan tän videon tähän...
Huikee leffa, mut Your Name vie voiton kuitenkin. Jos puhutaan taas pelkästä visuaalisuudesta niin siinä mielessä tää hakkaa Your Namen.
9½
Huhhuh. Oli kyllä ihan mielenpäräyttävä audiovisuaalinen näytös koko leffa. Huomasi jo aika nopeasti et on Your Namen ohjaajalta. Niitä samankaltaisuuksia on tosi monia. Ihan ultra huikea visuaalinen tykitys, kerronta ja dialogi hyvin samanlaista kuin Your Namessa. pomppii tuon tuosta ja dialogi selvää ohjaajan käsialaa. sit ku pärähtää yks tietty laulu soimaan niin siitäkin huomasi et todella samankaltaiset vauhdikkaat ja kauniit musiikit samanaikasesti.
Nyt siiä et oliko nuo kertomani asiat plussaa vai miinusta. Tuo pomppiva kerronta on kyllä kaksipiippuinen juttu. Se on sellaista et ei ainakaan tiivistunnelmallisuutta ja yhtenäisen etenemisen tunnetta juonessa pystytä saamaan aikaan, kuten vaikka henkien kätkemä, mononoke, tuulen laakson nausicaä. Tosin leffa ei tuohon pyrikään ja tää on se kaksipiippuinen juttu et jotenkin tosi oudolla hyvällä tavalla leffan upeat musiikit ja laulut vierittävät kerrontaa eteenpäin ollen koko ajan sellainen vauhti päällä leffassa ja Hodoka ja Hinan ihastumisen tunteen pystyy aistimaan muunmuassa musiikkien seasta. Dialogista niin se ei ole mitään mullistavaa, aika kevyttä ja hauskaa sisältäen aikuisten huumoria. moneen otteeseen jotain, et tuijotatko tissejäni
Juonesta voisi sanoa et perkuleen persoonallinen idea ja se kehittyvä rakkaustarina oli sellainen et etenkin lopussa hahmoista oikeasti välittää. Mulle tuli yhdestä asiasta hahmojen puolesta perhanan hyvä mieli. Leffassa käsitellään myös hyvin raskaita ja surullisia teemoja.Musiikit on aivan 10+ tasoa tukien ja tehostaen erilaisia tunnelman muotoja. parhaimmillaan erittäin kauniit musiikit ja laulut + tohon yhteydessä se visuaalisuus mm kun aurinko häikäisee valaisten Tokion niin on uber kamaa kyllä. Tuossa kun mainitsin Tokion niin tuli mieleen leffan kuvas, joka on erinomaista ja vaihtelee erittäin veikeästi. Musta kuvauksessa oli siistiä ne esim älypuhelimien näytön kuvaaminen kun hahmot viestitelee jne. Siis ihan jos minkäkin näköisiä ovelia kuvakulmia on leffa täynnä.
Visuaalisuudesta eli leffan siisteimässä asiassa on musta sitä tasoa, et se on ite nähtävä miten uskomattoman näköinen leffa on... harmi vain et on dvd ku ei blu-rayta löytynyt. vaikka oli dvdna niin ainakin mulla pärähti tajunta leffan ulkonäöstä, miten mielikuvituksellisesti ne kaikki visuaaliset jutut on keksitty, et huomaa et ohjaajalla on mielikuvituksellinen silmä ja kädenjälki. Meinasin et kirjoitan vähän pidemmin tässä arvostelussa visuaalisuudesta mut päätinkin laittaa vaan tän videon tähän...
Huikee leffa, mut Your Name vie voiton kuitenkin. Jos puhutaan taas pelkästä visuaalisuudesta niin siinä mielessä tää hakkaa Your Namen.
9½
Tartsan
VIP
- Liittynyt
- 14.8.2004
- Viestejä
- 6 972
Eikös tuossa ollut se perinteinen idea, että se auttoi Wickin pääsemään pakoon neuvoston kuvitellessa Wickin kuolleen?
JP Fux
VIP
- Liittynyt
- 13.10.2004
- Viestejä
- 19 544
Tuo on varmaan vähän miten sen näkee. Ainakin se kusi pahasti kintuille kun tuomari kävi tilanteen varmistamassa ja Wick oli jo poissa. Loppu ainakin vaikutti siltä että Wick ei noin ajatellut :D
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Arvoi Tigre hei joku siun mielestä huono leffa! Just joku American pie, joku silmitön toiminta tms. Ois hauska lukee
pittääpi laittaa harkintaan.
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Jp Fuxin toiveesta aattelin tehdä tänään arvostelun leffasta joka on varmasti paska.
muutenkin nyt tullut multa kymppejä leffoille niin paljon niin balanssoidaan tilannetta.
Vittu minuu vituttaa kaivaa tämä elokuva esiin ja alkaa katsoa tämä. On tosin tätäkin ja paljon paskempia leffoja olemassa, mut syy miks nimenomaan tämän leffan huonous mua niin suurestii v*tuttaa on et musta niin super kiinnostava aiheinen leffa (globaalit luonnonkatastrofit) kustaan ihan perseelleen ohjauksen/toteutuksen kaunssa, Cagen "tähdittämä Knowing on kyseessä.
prepare...
muutenkin nyt tullut multa kymppejä leffoille niin paljon niin balanssoidaan tilannetta.Vittu minuu vituttaa kaivaa tämä elokuva esiin ja alkaa katsoa tämä. On tosin tätäkin ja paljon paskempia leffoja olemassa, mut syy miks nimenomaan tämän leffan huonous mua niin suurestii v*tuttaa on et musta niin super kiinnostava aiheinen leffa (globaalit luonnonkatastrofit) kustaan ihan perseelleen ohjauksen/toteutuksen kaunssa, Cagen "tähdittämä Knowing on kyseessä.
prepare...
- Liittynyt
- 14.12.2008
- Viestejä
- 4 162
Knowing (2009)
Aihehan tässä on mun makuun erionmainen tosiaan kaikenlaiset globaalit luonnon katastrofit. Toteutus on taas jotain aivan muuta. Sen verran voin plussaa antaa että ihan alku alkaa vielä loistavasti. Tyttö tuijottaa aurinkoa karmaisevan äänimaailman kera ja sit sekin oli uhkaavan tuntuista kun kuvattiin aurinkoa avaruudesta ja maapalloa ja tuossakin taustalla pahaenteinen ääniraita. Toinen plussa leffassa on säteilevän kaunis Rose Byrne.
Muutenhan tää on tahattoman koominen ja syitä on paljon. Numerosarja asia on ideana ihan loistava tuollaisen aiheen pohjalle, mut toteutus kusee huolella. Ne koordinaatit oli ihan naurettavaa mittasuhdetta jo ollen niin yli menevää ja leffan lopussa huomaa et sillä numerosarja paperilla ei ollut loppujen lopuksi mitään merkitystä. Vajaa pari tuntia sitä numerohommaa ja sit pyyhitään koko juttu ns maton alle.
Leffassa kaikki asiat väännetään rautalangasta aliarvioiden katsojaa.
Kliseistä ja pakollista kömpelösti tehtyä isä-poika suhdetta ja äiti on kuollut. tuollainen asetelma on niiiiin nähtyä leffoissa. Leffa on myös naurettavan ylidramaattinen. Tuo nyt ei vielä mikään niin paha miinus ole vaan lievää kun vertaa seuraaviin asioihin. Cage. Cagen naama on kuin hapan perse tässä leffassa, mies on naamaltaan oikeasti sen näköinen tässä leffassa et ihan kuin olis paskan niellyt. Cagen näyttely on tässä kyllä tosi kömpelöä.
Cage kun yritti ratkaista numero juttua ja samalla pelastaa maailmaa tulevilta katastrofeilta niin oli kuin mikäkin Sherlokin ja supersankarin sekoitus. niin paskaa oli tuo juttu, Varmaan kaikkein paskin juttu koko leffassa. voi jeesus.
Jja kuka on luonut sen planeetan ulkonäön?? minäkin osaisin luoda mielikuvituksellisemman planeetan ja mun skillsit rajoittuu kuitenkin siihen et osaan piirtää paintilla tikku ukkoja.
Leffa oli niin paska et ehkä ihan hyvä siksikin et maapallo suli, pystyn samaistuu maapalloon ku munkin aivot rupes sulamaan leffaa katsoessa.
6-
Aihehan tässä on mun makuun erionmainen tosiaan kaikenlaiset globaalit luonnon katastrofit. Toteutus on taas jotain aivan muuta. Sen verran voin plussaa antaa että ihan alku alkaa vielä loistavasti. Tyttö tuijottaa aurinkoa karmaisevan äänimaailman kera ja sit sekin oli uhkaavan tuntuista kun kuvattiin aurinkoa avaruudesta ja maapalloa ja tuossakin taustalla pahaenteinen ääniraita. Toinen plussa leffassa on säteilevän kaunis Rose Byrne.
Muutenhan tää on tahattoman koominen ja syitä on paljon. Numerosarja asia on ideana ihan loistava tuollaisen aiheen pohjalle, mut toteutus kusee huolella. Ne koordinaatit oli ihan naurettavaa mittasuhdetta jo ollen niin yli menevää ja leffan lopussa huomaa et sillä numerosarja paperilla ei ollut loppujen lopuksi mitään merkitystä. Vajaa pari tuntia sitä numerohommaa ja sit pyyhitään koko juttu ns maton alle.
Leffassa kaikki asiat väännetään rautalangasta aliarvioiden katsojaa.
Kliseistä ja pakollista kömpelösti tehtyä isä-poika suhdetta ja äiti on kuollut. tuollainen asetelma on niiiiin nähtyä leffoissa. Leffa on myös naurettavan ylidramaattinen. Tuo nyt ei vielä mikään niin paha miinus ole vaan lievää kun vertaa seuraaviin asioihin. Cage. Cagen naama on kuin hapan perse tässä leffassa, mies on naamaltaan oikeasti sen näköinen tässä leffassa et ihan kuin olis paskan niellyt. Cagen näyttely on tässä kyllä tosi kömpelöä.
Cage kun yritti ratkaista numero juttua ja samalla pelastaa maailmaa tulevilta katastrofeilta niin oli kuin mikäkin Sherlokin ja supersankarin sekoitus. niin paskaa oli tuo juttu, Varmaan kaikkein paskin juttu koko leffassa. voi jeesus.
Jja kuka on luonut sen planeetan ulkonäön?? minäkin osaisin luoda mielikuvituksellisemman planeetan ja mun skillsit rajoittuu kuitenkin siihen et osaan piirtää paintilla tikku ukkoja.
Leffa oli niin paska et ehkä ihan hyvä siksikin et maapallo suli, pystyn samaistuu maapalloon ku munkin aivot rupes sulamaan leffaa katsoessa.
6-
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.2.2010
- Viestejä
- 998
Varsinkin kuvaus Cagesta oli kyllä huippu
- Liittynyt
- 30.1.2004
- Viestejä
- 2 355
Parin päivän leffa saldoa, Red violin ja Jaws ennen nähtyjä, loput uusia tuttavuuksia. Arvostelut jätän jälleen muille.
Peninsula(Train to Busan 2)
The One And Only Ivan
Jaws(4k)
The Red Violin
Alive
Peninsula(Train to Busan 2)
The One And Only Ivan
Jaws(4k)
The Red Violin
Alive
JP Fux
VIP
- Liittynyt
- 13.10.2004
- Viestejä
- 19 544