Errementari (2017) - IMDb 6,4
olipas harvinsaisen kaksijakoiset fiilikset aiheuttava leffa.
Leffa alkaa vielä hyvin. Tksi komeimpia aloituksia missään leffassa. Leffa alkaa sillä tavalla et ruutuun tulee erikoisella ja tyylikkällä punaisella piirrustus jäljellä oleva helvetti, jossa kerrotaan samalla kun näytetään helvettiä niin todella saatanallista asiaa ja se tuon alun helvetti kohtauksen lopetus tekee siitä etenkin niin tyylikkään, sillä siinä kerrottiin sepästä joka on helvetissä ja helvetin demonitkin jopa pelkää häntä. siksi tuo kohtaus oli hieno sillä tuo seppä jota pelätään jopa helvetissä, niin miten siten maanpäällä?? Alun kohtauksen jälkeen tapahtumat sijoittuu sisällisotaan johonkin baskin maalle vuonna 1835 ja leffa osoittaa taas olevansa tyylikäs. aivan sumuista ja joku pappi kävelee ristin kanssa kuuluen tosi taidokasta musiikkia ja sieltä sumun keskeltä tulee demonikin esiin ja tämäkin scene lopetetaan jokseenkin kysymyskerkin jättäväksi sepän erään jutun kautta.
Hypätään 8 vuotta eteenpäin. Eräs mies haluaa vierailla sepän luona joka asuu kuolleen metsän keskellä. tästä enempää ei kannata juonesta kertoa. mua kiinnosti ihan pirusti leffassa se et mitä seppä tekee jos hänen kotiinsa tullaan tunkeilemaan... Mua riipi vielä tässä kohtaa leffaa tuo seppä ja etenkin siksi koska sitä ei näytetty, en paljasta näytetäänkö se leffassa, mut leffassa ahdisti voimakkaasti se et sitä ei näytetty, se mitä ei näe pelottaa, aluksi annettiin sepästä pieni (ahdistava) vihje ja tuo oli aika tehokas jippo koska se sai leffan edetessä katsojassa kammoksumaan tuota seppää ku annettin vihje alussa ja sit ei näytetty sitä leffassa (vai näytettiinkö . hienoa kekseliästä toteutusta.
Leffassa kerrottin vaan baskien kansantarun liitttyviä juttuja, jotka oli musta ihan mielenkiintoista kuulla tuollaista vanhoja kansantaruja dialogissa. tunnelma ja musiiikit on ihan älyttämön saatanallisen tuntuista koko ajan vielä tässä kohtaa leffassa joka vain vahvisti sen sepän läsnäoloa ja yleistä ahdistavuutta. 10 arvosana tunnelman luonnille ja musiikeille. se kuollut metsä oli esimerkiksi osaltaan iso saatanallisen tunnelman luoja.
Seuraavaksi KAIKKI kääntyi päälaelleen leffassa, se mitä leffassa luuli et tulee tapahtumaan, niin leffa osoittautui aivän täysin päinvastaiseksi etenkin mihin se on menossa . Tuo alun ahdistavahko tunnelma häviää aivan kokonaan ja jotkin asiat meni suorastaan täysin perseelleen, koska leffa oli ihan muuta mitä sen tosiaan luuli olevan. En tiedä miten selittäisin sen ku homma meni silleen et pettyi tuossa kohtaa leffaa, mut sitten asiat kun eteni niin jotenkin hyväksyi leffan sellaisena miksi se muuttui ja alkoi taas joiltain osin pitämään leffasta ottaen sen sellaisenaan mitä oli.
Ne asiat mitkä muuttui niin yritän jotenkin oleellisesti spoilaamatta kertoa niistä asioista. Sanotaan ekana et se seppä osoittaui aivan toisenlaiseksi mitä luuli. Tosi isoon rooliin leffassa astuu demoni, mutta miksi siitä ei kannata kertoa enempää, paitsi leffan teemoista kun kerron mietteet seuraavaksi niin siinä pientä vihjettä demonista spoilaamatta voi antaa.
Niistä teemoista. Kristinuskoa / jumalaa ja eritoten ylivoimaisesti eniten helvetti on teemana. Yhden leffan pääteeman ja pointin tajuaa jo alussa niin et tietää jo etukäteen et sitä asiaa tullaan myöhemmin loppupuolella käsittelemään. Orpotyttö on siis surullinen koska äitinsä teki itsemurhan ja leffassa pohdiskellaan paljon et onko äiti joutunut helvettiin itsarin takia ja jos on niin pääseekö sieltä pois ja tuota kysymystä käsitellään leffassa erittäin ovelalla ja toimivalla tavalla. leffassa on ihan siistejä muutamia twisteja, mut sit näyttelytyö häiritsti mm kun näkivät sen demonin niin näyttely oli vähän siinä ja siinä uskottavuudesta jos puhutaan.
Nyt kun demonin mainitsin niin en usko et pilaa katselukokemusta jos sanon et vieraillaan helvetissä. Helvetti oli paikkana saatanallisen näköinen mut enemmän mielikuvitusta olis tarvinnut sen visuaalisessa toteutuksessa. Lopuksi voisi sanoa et leffa ei aiheestaan huolimatta ole laisinkaan pelottava, ei edes ahdistava, jotenkin näytettiin liikaa, koska se mitä ei näy tai näkyy tosi vähän niin sellainen pelottaa.
Kerta katseluna ihan mukiinmenevä mut en helvetissä jaksais kattoa toista kertaa tätä. JOS helvetti ja demonit aiheena on kiinnostaa niin voi toimia ihan ok katselukokemuksena.
heh, kerrankin leffa joka ei saa multa kymppiä.
7/10
olipas harvinsaisen kaksijakoiset fiilikset aiheuttava leffa.
Leffa alkaa vielä hyvin. Tksi komeimpia aloituksia missään leffassa. Leffa alkaa sillä tavalla et ruutuun tulee erikoisella ja tyylikkällä punaisella piirrustus jäljellä oleva helvetti, jossa kerrotaan samalla kun näytetään helvettiä niin todella saatanallista asiaa ja se tuon alun helvetti kohtauksen lopetus tekee siitä etenkin niin tyylikkään, sillä siinä kerrottiin sepästä joka on helvetissä ja helvetin demonitkin jopa pelkää häntä. siksi tuo kohtaus oli hieno sillä tuo seppä jota pelätään jopa helvetissä, niin miten siten maanpäällä?? Alun kohtauksen jälkeen tapahtumat sijoittuu sisällisotaan johonkin baskin maalle vuonna 1835 ja leffa osoittaa taas olevansa tyylikäs. aivan sumuista ja joku pappi kävelee ristin kanssa kuuluen tosi taidokasta musiikkia ja sieltä sumun keskeltä tulee demonikin esiin ja tämäkin scene lopetetaan jokseenkin kysymyskerkin jättäväksi sepän erään jutun kautta.
Hypätään 8 vuotta eteenpäin. Eräs mies haluaa vierailla sepän luona joka asuu kuolleen metsän keskellä. tästä enempää ei kannata juonesta kertoa. mua kiinnosti ihan pirusti leffassa se et mitä seppä tekee jos hänen kotiinsa tullaan tunkeilemaan... Mua riipi vielä tässä kohtaa leffaa tuo seppä ja etenkin siksi koska sitä ei näytetty, en paljasta näytetäänkö se leffassa, mut leffassa ahdisti voimakkaasti se et sitä ei näytetty, se mitä ei näe pelottaa, aluksi annettiin sepästä pieni (ahdistava) vihje ja tuo oli aika tehokas jippo koska se sai leffan edetessä katsojassa kammoksumaan tuota seppää ku annettin vihje alussa ja sit ei näytetty sitä leffassa (vai näytettiinkö . hienoa kekseliästä toteutusta.
Leffassa kerrottin vaan baskien kansantarun liitttyviä juttuja, jotka oli musta ihan mielenkiintoista kuulla tuollaista vanhoja kansantaruja dialogissa. tunnelma ja musiiikit on ihan älyttämön saatanallisen tuntuista koko ajan vielä tässä kohtaa leffassa joka vain vahvisti sen sepän läsnäoloa ja yleistä ahdistavuutta. 10 arvosana tunnelman luonnille ja musiikeille. se kuollut metsä oli esimerkiksi osaltaan iso saatanallisen tunnelman luoja.
Seuraavaksi KAIKKI kääntyi päälaelleen leffassa, se mitä leffassa luuli et tulee tapahtumaan, niin leffa osoittautui aivän täysin päinvastaiseksi etenkin mihin se on menossa . Tuo alun ahdistavahko tunnelma häviää aivan kokonaan ja jotkin asiat meni suorastaan täysin perseelleen, koska leffa oli ihan muuta mitä sen tosiaan luuli olevan. En tiedä miten selittäisin sen ku homma meni silleen et pettyi tuossa kohtaa leffaa, mut sitten asiat kun eteni niin jotenkin hyväksyi leffan sellaisena miksi se muuttui ja alkoi taas joiltain osin pitämään leffasta ottaen sen sellaisenaan mitä oli.
Ne asiat mitkä muuttui niin yritän jotenkin oleellisesti spoilaamatta kertoa niistä asioista. Sanotaan ekana et se seppä osoittaui aivan toisenlaiseksi mitä luuli. Tosi isoon rooliin leffassa astuu demoni, mutta miksi siitä ei kannata kertoa enempää, paitsi leffan teemoista kun kerron mietteet seuraavaksi niin siinä pientä vihjettä demonista spoilaamatta voi antaa.
Niistä teemoista. Kristinuskoa / jumalaa ja eritoten ylivoimaisesti eniten helvetti on teemana. Yhden leffan pääteeman ja pointin tajuaa jo alussa niin et tietää jo etukäteen et sitä asiaa tullaan myöhemmin loppupuolella käsittelemään. Orpotyttö on siis surullinen koska äitinsä teki itsemurhan ja leffassa pohdiskellaan paljon et onko äiti joutunut helvettiin itsarin takia ja jos on niin pääseekö sieltä pois ja tuota kysymystä käsitellään leffassa erittäin ovelalla ja toimivalla tavalla. leffassa on ihan siistejä muutamia twisteja, mut sit näyttelytyö häiritsti mm kun näkivät sen demonin niin näyttely oli vähän siinä ja siinä uskottavuudesta jos puhutaan.
Nyt kun demonin mainitsin niin en usko et pilaa katselukokemusta jos sanon et vieraillaan helvetissä. Helvetti oli paikkana saatanallisen näköinen mut enemmän mielikuvitusta olis tarvinnut sen visuaalisessa toteutuksessa. Lopuksi voisi sanoa et leffa ei aiheestaan huolimatta ole laisinkaan pelottava, ei edes ahdistava, jotenkin näytettiin liikaa, koska se mitä ei näy tai näkyy tosi vähän niin sellainen pelottaa.
Kerta katseluna ihan mukiinmenevä mut en helvetissä jaksais kattoa toista kertaa tätä. JOS helvetti ja demonit aiheena on kiinnostaa niin voi toimia ihan ok katselukokemuksena.
heh, kerrankin leffa joka ei saa multa kymppiä.
7/10
muutenkin nyt tullut multa kymppejä leffoille niin paljon niin balanssoidaan tilannetta.
