Elokuva-arvostelut!

[Hartigan79]

Lights out 3/5

Kauhuleffoja on tullut viime aikoina kateltua useita ja lights out herätti youtube lyhäriversiolla mielenkiinnon. Leffa pohjautuu tosiaan youtuben 3min lyhytelokuvaan joka on saanut miljoonia katselukertoja.
Mielestäni tuo pimeydessä liikkuva ja vaaniva "mörkö" on jotenkin tehokas pelon ilmapiirin luojana. Etenkin, kun patterit loppuu taskulampusta tai valot muuten vain säpsyy, loi aika kuumottavan tunteen, ainakin itselle. Kun tiesi, että kohta läsähtää feissiin jotain mahottoman pelottavaa kovan äänitehosteen saattelemana.
Leffa ei kuitenkaan paljoa muuta tarjoa, mutta ei se aina tarvikkaan. Pääasia, että antaa niitä fiiliksiä mitä leffalta hakikin ja ainakin itellä oli pissat pöksyssä muutaman kerran ja aikalailla alusta loppuun piti otteessakin. Pääosissa Teresa palmer oli .

 

[Tigre]

Ei helkkari. Tiedän et nyt saattaa mennä uskottavuus, mut sit menee jos menee. Tulin tekemään sittenkin arvosteluja ja syy mm on puhtaasti se kun jätin byebyet niin heti sen jälkeen huomasin et Joker on tullut microsoft storeen... jonka leffan katsomista ja siitä arvostelua tekemistä oon olkeasti odottanut kuukausia. Et tuo tuo hyvästit viestit ei todellakaan ikimaailmassa ollut mitään pelleilyä / trollausta. Jokerin katsottua huomasin oikeasti et enhän mä osaa katsoa leffoja enää ilman arvostelujen tekemistä. LOL. Oon miettinyt tuota hyvästit jättöä nyt yli viikon diipidsti ja puhunut asiasta jopa erään mielenterveys puolen ammattiihmisen kanssakin (jonka kanssa käyn juttelee säännöllisesti) hän puhui aika hienosti järkeä, mm et eihän sun tarvii kokonaan lopettaa vaan teet vaikka silloin kuin siltä tuntuu ja muutenkin diipimmin puhui asiasta, et hän sai tuon Jokerin lisäksi mun mielen OIKEASTI muutttumaan.

Erttäin isot pahoittelut tuosta aiemmasta viestistäni ja korostan vielä että ei todellakaan ollut mitään trollailua vaan oli ihan oikesti mieli sellainen et lopetan kokonaan.

 

[Tigre]

(Joker)

Oli aivan jumalattoman kova ja äärimmäisen alakuloinen ja synkkä leffa. Aloitetaan vaikka puhua ekana leffan musiikeista. Erittäin synkät ja mestarillisen tasoiset musiiikit loivat jo leffaan jotenkin pahaenteisen varoittavan ennustuksellisen tunnelman. Musiikeilla osataan myös luoda tiettyihin kohtauksiin ahdistavaa ja aivan räjähdysherkkää tunnelmaa. eritoten how about another joke murray kohtauksessa.

Leffan pääpointti on aivan ehdottomasti Arthuissa, hänen mielisairaudessaan ja todella kurjaassa olotilassan sekä ajatusmaailmassaan koko yhteiskunta järjestelmää kohtaan joka on syrjinyt hänet. Kurjasta olostaan niin Arthur on täysin aivan murtunut koko elämiseen todella monista asioista ja ne hänen naurukohtaukset ei sisältäneet hänessä itsessään mitään hauskuutta, vaan mies oli nauraessaankin suoraan sydämestäänkin ihan rikki. Se oli sellaista murtunutta naurua jos oikein käsitin. Niinkuin arthur itse sanoi siinä lapussaan jonka antoi bussissa sille naiselle, että saan naurukohtauksia jotka eivät vastaa tunnetilaa. Phoenix uppoutuu rooliinsa kyllä niin hyytävän syvästi että hänen roolisuoritus on mun mielestä leffa historian oikeasti tyyliin top 5 een menevä. Phoenixin roolisuorituksen lisäksi hänen esittämässään henkilöhahmossa oli kaikenlaista asiaa pinnan alla niin saamartsto. että erittäin harvoin näkee noin syvällisesti toteutun henkilöhahmon, tai oikeastaan en oo varma oonko ees koskaan nähnyt leffoissa noin diipille tasolle luotua ja näyteltyä henkilöhahmoa, että siitä voisi kirjoittaa vaikka miten paljon jos vaan osaisin xD, mutta en osaa itse vaan sanoiksi pukea oikein sitä kaikkea kokonaisuutta Arthurissa / Jokerissa hänen sisällään se hänen olotila ja ajatuksiaan asioista, mut en oo kyllä koskaan nähnyt leffoissa noin ahdistunutta henkilöhahmoa. Sit se pitää mainita et mua kävi Arthuria ennen Jokeriksi muuttumistaan sääliksi kun ihan kaikki meni hänen elämässään päin v:tä ja potkittiin maassaa jne. Tuohon kun menee päin v:tä ja potkittiin maassa niin siihen liittyen tosi hienosti leffassa toteutettu asia että kaikki ei ole todellakaan ihan mustavalkoista asiaa leffassa nimittäin kyseenalaiselle Jokerin teoilleen oli kaikille motiivit, mutta suurin osa ei hyväksyttävää, mutta se bussi kohtauksessa oli ihan oikein mitä Arthur teki.

Elokuvan kerronta on aivan upeaa tasoa ja elokuva on koko ajan eteenpäin rullatessaan äärimmäisen hyvin krjoitettu ja toteutettu kehittyvä kaari Arthurin muuttuessaan monien asioiden summana arthurista Jokeriksi. Tässä vielä toistan että Phoenixin uskomaton näyttely miten hän uppouuu ja eläytyy ja vetää tunteella eritoten jokerina olemiseen oli oikeasti jopa jollain tasoalla pelottavaa katsottavaa. Siinä kohtaa musta leffassa oli iso käänne kohta siitä kohtaa mennen hyytäväksi, kun suht alussa SEITSEMÄÄ eri mieliala / sairaus lääkettä syönyt Arthur sanoi että mistä saan enää lääkkeeni.. Tuo kohta herätti mussa sellaisen "ei juma" fiiliksen et mihin leffa on menossa tuon jälkeen Arthurin kannalta sekä Arthurin kautta.

Visuaalisesti erittäin tyylikäs leffa. Pääosin on hämärää ja pimeää ja pimeyden keskeltä voi huomata siistin hohtavan mm vihertävän värimaailman. Myös tuo pimeys tuki ihan älyttömän hyvin Arthurin suunnatonta alakuloisuutta ja etenkin psykoottisuuttaan harhoja nähdessään tuo pimeys toimi ahdistavan tunnelman luojana erinomaisen loistavasti. myös kuvaus on aivan upeaa työtä. kekseliäät kuvakulmat ja hienot kamera-ajot loivat entisestään leffaan hienoutta tuon kuvauksen yhteydessä ollessa musiikkeihin, esim ambulanssi kohtaus oli musta siististi kuvattu alavviistosta alhaalta kameran seuraten takaa ambulanssiin ajoa.

Vaikka leffan pääpointti on ihan ehdottomasti Arthurissa ja hänen sairauden kuvaamisessaan, niin leffassa toimii toisena isona teemana yhteiskunta, jota käsitellään aika isolla otteella. Tuota monilta osin mätää yhteiskuntaa kuvataan ahdistavan realistisesti hyvin tumman sävyisesti ja tässäkin asiassa pimeydellä ja synkillä musiikeilla tehostetaan ja aivan helkkaristi synkkää yhteiskunta asiaa. Leffassa on myös paljon poliittista asiaa, jota mm kuvataan lopussa olevien tapahtumien kautta.

Leffa ei todellakaan ole mikään Nolanin Yön Ritarin kaltainen "popkorni viihdeleffa" vaan imo ahdistava katselukokemus jossa mennään niin syvälle Arthurin mieleen että se oli ahdistavaa katsottavaa ja välillä oli ihan luontaantyöntävää katselukokemusta, mutta se oli vain plussaa, koska kaiken ahdistavuuden kautta leffa oli erittäin tehokas kokemus.

10

 

[Alicia]

...huomasin oikeasti et enhän mä osaa katsoa leffoja enää ilman arvostelujen tekemistä. LOL.

Kun me pakkislaiset reagoimme viesteihin kommentoimalla ja tykkäämällä, niin siitä voi helposti tulla suorituspaineita ja stressiä.
Saattaa tuntua siltä, että toiset odottavat arviota tai kommenttia jne. Vaikka odottaisikin, niin siitä huolimatta ei kuitenkaan ole toisille keskustelijoille mitään "velkaa".
Ei varsinkaan oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Tämä on vapaaehtoista ja siltä sen on varmaan tarkoitus tuntuakin.

Terveys ja hyvinvointi: vähän samaan tapaan kuin lentokoneessakin, että kun on tarvetta happimaskille, niin laitetaan se maski ensin omille kasvoille, niin on sitten voimia itselle ja muillekin.
Omaa hyvinvointia kannattaa vaalia. Uskon, että useimmat meistä osaavat arvostaa myös toisten ihmisten hyvinvointia.

...hän puhui aika hienosti järkeä, mm et eihän sun tarvii kokonaan lopettaa vaan teet vaikka silloin kuin siltä tuntuu ja muutenkin diipimmin puhui asiasta...

Ihan fiksulta kuulostaa tuo mitä kerrot hänen sanoneen.

Käväise täällä silloin, kun siltä tuntuu.
Kommentoi tai tee arviointi, silloin kun sen tekeminen tuntuu hyvältä.
Ja jos ei tunnu hyvältä tai ei muuten vain jaksa, niin siitä ei tarvitse syyllisyyttä potea.

Vaikka tässä ketjussa ilmenisikin leffa-arvostelujen puutetta tai keskustelijoilla on "vieroitusoireita", niin kyllä me silti pärjäämme.
Nautimme arvosteluista ja muistakin viesteistä aina silloin kun niitä on.

 

[Tigre]

Itsellä tosiaan harvenee arvostelujen teko nyt paljon, mut eri asiaan. Mä ootan tosi mielenkiinnolla @descent in mahdollista arvostelua Enter the Voidista.

 

[descent]

Ei helkkari. Tiedän et nyt saattaa mennä uskottavuus, mut sit menee jos menee. Tulin tekemään sittenkin arvosteluja ja syy mm on puhtaasti se kun jätin byebyet niin heti sen jälkeen huomasin et Joker on tullut microsoft storeen... jonka leffan katsomista ja siitä arvostelua tekemistä oon olkeasti odottanut kuukausia. Et tuo tuo hyvästit viestit ei todellakaan ikimaailmassa ollut mitään pelleilyä / trollausta. Jokerin katsottua huomasin oikeasti et enhän mä osaa katsoa leffoja enää ilman arvostelujen tekemistä. LOL. Oon miettinyt tuota hyvästit jättöä nyt yli viikon diipidsti ja puhunut asiasta jopa erään mielenterveys puolen ammattiihmisen kanssakin (jonka kanssa käyn juttelee säännöllisesti) hän puhui aika hienosti järkeä, mm et eihän sun tarvii kokonaan lopettaa vaan teet vaikka silloin kuin siltä tuntuu ja muutenkin diipimmin puhui asiasta, et hän sai tuon Jokerin lisäksi mun mielen OIKEASTI muutttumaan.

Erttäin isot pahoittelut tuosta aiemmasta viestistäni ja korostan vielä että ei todellakaan ollut mitään trollailua vaan oli ihan oikesti mieli sellainen et lopetan kokonaan.

Itse myös alan ammatti-ihmisenä (puhtaasti psykiatrian puolen lisäksi juurikin erilaisten riippuvuuksien kanssa paljon työskennelleenä) veikkaan, että on tärkeää miettiä tuota, että missä määrin elokuviin (niiden katseluun, osteluun ja uusien leffojen etsiskelyyn, arvosteluiden tekemiseen/niiden lukemiseen, skenen yleiseen seuraamiseen jne) ja kaikkeen leffoihin liittyvään menee aikaa ja mistä kohden sitä olisi helpointa ryhtyä työstämään, kun oletettavasti kuitenkin koet asiassa jotain muuta elämää selkeästi rajoittavaa tai muuten häiritsevää, muuten tuskin olisit asiasta huolestunut.

Ja kannattaa muistaa, että joskus sitä kyllä vaan valitettavasti vaatii ihan totaalisen irtioton (vs tuo neuvo, ettei tarvitse kokonaan lopettaa. Ei varmasti loppujen lopuksi tarvitsekaan, mutta tarvitseeko tässä vaiheessa), että pääsee kunnolla alkuun asian kanssa.

Erittäin fiksua voisi olla myös ihan viikkotasolla tietynlaisen aikataulun tekeminen sen suhteen, miten leffojen katseluun, niiden arvosteluun ja muuhun oheistoimintaan käyttää aikaa. Jos tekee riittävän tarkan ja kullekin asialle erikseen aikataulutetun "schedulen", voi tehdä hyviä löydöksiä sen suhteen, että mitä asiaa (esim.itse leffojen katselu vs niistä kirjoittaminen), ajankohtaa viikkotasolla (esim.lauantai vs tiistai) tai vuorokausitasolla (esim.klo 18 asti on helppo pitää pläänistä kiinni, iltaisin ei) on vaikea ja mitä taas helppo noudattaa ja onko joku osa-alue vielä niin hankala hallittava, että jos sille antaa elämässä tilaa, niin se vie kyllä mukanaan. Voi tehdä todella tärkeitä huomioita sen suhteen, että mitkä asiat on paremmin kontrolloitavissa ja mitkä huonommin.

Todella kivaa meille muille, jos sä täällä jatkat, eikä mitenkään mene uskottavuus minkään suhteen, mutta mieti tuota, että paljonko on sopivasti ja katso, onnistuuko siitä kiinnipitäminen. Tsemppiä asian kanssa!

 

[Tigre]

Kiitos tosi järkevistä pointeistia / tsempistä, erittäin mukava kuulla myös senkin takia et tulee alan ihmiseltä tollainen teksti! Oon miettinyt et kerran viikossa haluaisin pitää aidosti leffapäivän jolloin tekisin 1-2 arvostelua joistain leffoista, enkä tyyliin mitä pahimmillaan joka päivä et ei kerkeä keskittyä mihinkään muuhun. Oon kelaillut et jos kerran viikossa katson 1-2 leffaa ja niistä sit arvostelut, niin siinä on 6 päivää aikaa keskittyä oikeaan elämään. Toki käyn silti päivittäin täällä lukee muiden arvosteliuja koske ne oikeasti kiinostaa ja höpisemässä jotain, mut se nyt ei paljon aikaa syö, arvostelujen rakentaminen ihan eri juttu jos niitä päivittäin teen. Sit sen sijaan jos nuo 2 leffaa katsoisi eri päivinä, niin homma kusisi tosi pahasti, et mulla itelläni aivan ehdottomasti samana päivänä molemmat leffat katsottava, tai sit vaan 1 leffa / arvostelu jonain viikon päivänä, jos ei huvita kahta tehdä, niin ei tuu minkäänlaista stressiä kun ei mee vannomaan et tekisin kahdesta leffasta arvostelun.

 

[Jerico]

The Cabin in he Woods 2012

Muistan kun aikoinaan katselin leffan trailerin ja ajattelin että taas yksi geneerinen kauhuleffa, jossa pari tyhmää teiniä (joita näyttelee kolmekymppiset) menee mökille ja kuolee. Noh sitäkin tapahtui, mutta "pikku" twistillä. Leffa on niin meta että lähin vastaava mieleen tuleva on Scream. Tosin tämä teos on Scream potenssiin neljä.

Loput spoilerin taakse.

Spoiler

Leffahan on metafora siitä miten kauhuleffojen fanit eivät halua uutta, vaan tahtovat samaa ja vanhaa yhä uudelleen ja uudelleen. Samalla vinkataan silmää genren tyhmyyksille ja huomioidaan monia kuuluisia kauhuhahmoja. Leffa kestää monia uusintoja kun voi poimia viitteitä moniin kauhuleffoihin ja pausetella poimiakseen kaikki liitutaululla olevat nimet.

Naureskelen aina kun yksi päähahmoista saa pienen sähköiskun, jotta veitsi putoaa kädestä, yksi hahmo tekee tyhmiä päätöksiä nuuhkittuaan kaasua, kuu paistaa juuri sopivasti puiden välistä. Tai kun alun fiksusta kaverista tuleekin se panomies ja huumehemmo näkee savuverhon läpi jne.

Leffa muistutti alussa Truman Showta kun salassa toimivat tyypit ohjailee toisia mielensä mukaan. Niiden toimistotyyppien sanailua oli mukava seurata. Huvittaa kun Thor pitää mieltä kohottavan puheen ja meinaa hypätä prätkällään rotkon yli, törmäten näkymättömään seinään. Tykkäsin leffan rakentamasta maailmasta jossa suuret muinaiset ovat vastuussa kaikista monstereista ja nämä odottavat lasikopeissaan kunnes joku pahaa-aavistamaton teini koskee väärään esineeseen. Lisäplussat Sigourney Weaverin pienestä roolista.

Muutamat miinukset tulevat muutamasta vanhentuneesta tehosteesta ja siitä kun se näkymätön seinä paljastetaan liian aikaisin.

Genressään yksi omista suosikeistani 9/10

 

[JP Fux]

The Cabin in he Woods 2012

Muistan kun aikoinaan katselin leffan trailerin ja ajattelin että taas yksi geneerinen kauhuleffa, jossa pari tyhmää teiniä (joita näyttelee kolmekymppiset) menee mökille ja kuolee. Noh sitäkin tapahtui, mutta "pikku" twistillä. Leffa on niin meta että lähin vastaava mieleen tuleva on Scream. Tosin tämä teos on Scream potenssiin neljä.

Loput spoilerin taakse.

Spoiler

Leffahan on metafora siitä miten kauhuleffojen fanit eivät halua uutta, vaan tahtovat samaa ja vanhaa yhä uudelleen ja uudelleen. Samalla vinkataan silmää genren tyhmyyksille ja huomioidaan monia kuuluisia kauhuhahmoja. Leffa kestää monia uusintoja kun voi poimia viitteitä moniin kauhuleffoihin ja pausetella poimiakseen kaikki liitutaululla olevat nimet.

Naureskelen aina kun yksi päähahmoista saa pienen sähköiskun, jotta veitsi putoaa kädestä, yksi hahmo tekee tyhmiä päätöksiä nuuhkittuaan kaasua, kuu paistaa juuri sopivasti puiden välistä. Tai kun alun fiksusta kaverista tuleekin se panomies ja huumehemmo näkee savuverhon läpi jne.

Leffa muistutti alussa Truman Showta kun salassa toimivat tyypit ohjailee toisia mielensä mukaan. Niiden toimistotyyppien sanailua oli mukava seurata. Huvittaa kun Thor pitää mieltä kohottavan puheen ja meinaa hypätä prätkällään rotkon yli, törmäten näkymättömään seinään. Tykkäsin leffan rakentamasta maailmasta jossa suuret muinaiset ovat vastuussa kaikista monstereista ja nämä odottavat lasikopeissaan kunnes joku pahaa-aavistamaton teini koskee väärään esineeseen. Lisäplussat Sigourney Weaverin pienestä roolista.

Muutamat miinukset tulevat muutamasta vanhentuneesta tehosteesta ja siitä kun se näkymätön seinä paljastetaan liian aikaisin.

Genressään yksi omista suosikeistani 9/10

Pakko vähän komppailla. Täydellinen yllätys ja odotin jotain perus teinikauhuleffaa. Loppu / juoni oli sitten loppujenlopuksi niin sekava ja överi, että tavallaan tykkäsin siitä :D

 

[Alicia]

Alita: Battle Angel (2019)


Visuaalisesti hienoa jälkeä.

Spoiler

Ed Skreinin punk-kyborgihahmo Zapan oli varsin lupaava sen kaksi sekuntia... mutta jos kyborgi heitetään seinään, niin ei sen kuulu jäädä sinne vinkumaan...

+ Mahershala Ali ja Jennifer Connelly


6/10

 

[Alicia]

Skin (2018)


Jamie Bell skinheadinä - pakko nähdä.
Ja onko hän tehnyt huonoja elokuvia? Billy Elliot (2000), Film Stars Don't Die in Liverpool (2017), Rocketman (2019)...

Guy Nattiv:n ohjaama lyhytelokuva (110 min.) kertoo Bryon Widner:n elämästä,
oman elämäntavan kyseenalaistamisesta ja siihen väsymisestä, rakastumisesta ja oman perheen kaipuusta sekä entisestä elämästä irrottautumisesta.

Spoiler

Bryon pohdiskelee, että olenko paha mies?
Mitä jos käyn kaiken tämän lävitse mitä irrottautumiseen tarvitaan ja olen siltikin edelleen paskiainen?

Elokuvan nimi Skin, viittaa myös kirjaimellisesti ihoon.
Bryon sai nimettömältä lahjoittajalta uutta elämää edesauttamaan tatuointien laserpoiston (35 000 $), joka käsitti 25 operaatiota ja kesti kaikkiaan 16 kuukautta.

Elokuvan visuaalinen estetiikka on hieman rujoa ja rähjäistä.
Ilmakuva lumisten autojen keskellä tapahtuvasta palosta on upea.

8,5/10

 

[ArtRider]

Naistenpäivän kunniaksi tuli katteltua tämä emansipaatio-pläjäys.....

Paljoo ei oo kehumista ..... mäiskettä riittää... äijiä kaatuu kun superwomanit pistää tuulemaan..
Sopi hyvin omaan fiilikseen.... kun hainkin jotain todella kevyttä ja ns. "aivot narikkaan" -tyylistä leffaa...

5.5/10




"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Give, by Kurt Vonnegut)

 

[Dr.Faustus]

nyt tulee erittäin yllättävä teksti

Kiitos lunille joka on uskollisesti jaksanut laittaa tykkäyksiä PITKÄN aikaa tyyliin joka ikiseen arvosteluihini, kiitos Alicialle ja descentille mukavista keskusteluista leffoista ja kiitos kaikille jotka ovat ylipäätään jaksanut lukea mun arvosteluja. Erittäin iso kiitos Mikelle kun on mahdollistanut tämänkin ketjun olemassaolon.

Sellainen juttu että mun elämässä on pyörähtänyt nyt iso pyörä eteenpäin tosi positiivisella tavalla, koittakaa ymmärtää.

Halusin vaan kiittää ennenkuin häviän täältä. On ollut kunnia saada kirjoitella mm arvosteluja näin upealla foorumilla, kiitos Miken.

ps, toivon aidosti descent et pääset jollekin leffa alan näkyvälle ja isolle sivustolle tekee arvosteluja pakkiksen lisäksi. Kaikkea hyvää kaikille muillekin.

Piru vie et miten haikealta tuntuu lähteä tältä foorumilta mut jos asiat laitetaan vaakakuppiin niin onnellisuus oikeassa elämässä vie tottakai voiton. kun kerrankin oikeassa elämässäni on tapahtunut jotan näin hyvää ja siitä mitä se on, niin siitä ei sen enempää.

en voi muuta sanoa kuin kiitos kaikesta. Moro sanoo Tigre!

Hyvä se on välillä pitää paussia intohimon kohteista. Helposti sitä uppoutuu liikaa mitä kummempiin juttuihin ja samalla muu elämä kärsii. Erilaiset netti- ja sometauot tekisi monelle hyvää. Toivottavasti palaat taas joskus arvosteluja tekemään.
Löysin muuten häkkäriä raivatessa sen Kautokeinon kapinan, mistä joskus oli puhe. Vielä ei ole kyllä ehtinyt uudestaan katsoa.

 

[Alicia]

Okja (2017)

Supersika, tyttö ja muutama muu asia.
Ilmeisesti tarpeellinen harjoituskappale Parasitea varten.

En pitänyt.

4/10.

 

[Alicia]

Lion (2016)


Tositapahtumiin perustuva tarina pienestä pojasta, joka nukahtaa junaan ja eksyy.
Kun häneltä kysytään äidin nimeä, niin hän kertoo sen olevan Äiti. Hän ei osaa kertoa tarkemmin kuka hän on tai mistä hän on kotoisin.
Hän päätyy orpokotiin ja sieltä hänet adoptoidaan Australiaan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän alkaa etsiä Intiassa olevaa kotiaan.

Elokuvan lapsinäyttelijä Sunny Pawar tekee huikean roolisuorituksen.

9/10



Dev Patelin elokuvien ystäville voin suositella myös The Man Who Knew Infinity (2015).

 

[JP Fux]

Alien 6/10

Aliens 8/10

Alien 3 7/10

En näiden aivan älytön fani ole, mutta tasasin väliajoin nämä tulee katsottua silti. En vaan ikinä ole päässyt tuohon ykkösen fanitukseen mukaan ja sitten taas toisaalta, en oo ymmärtänyt miksi kolmosta haukutaan niin paljon. Ei mikään mestariteos, mutta miusta kyllä oikein katsottava leffa ja se miljöö toimii. Sen verran ymmärtänyt että ilmeisesti studio puuttui tuohon käsikirjoitukseen hiukan liikaa(?), joten parempaan olisi ollut rahkeet. Kakkonen on selkeästi kyllä paras. Kolmosessa eniten harmitti ne juonessa olevat aukot. Lähinnä siis miten se alienmuna sinne alukseen päätyi ja miten yksi facehugger pystyi siementämään kaksi eliötä.

Hassua muuten että ykköstähän jumaloidaan mutta mm Prometheusta kritisoidaan siitä kun jättää paljon vastaamatta erinäisiin kysymyksiin. Noh kyllä miusta tuo Alien ykkönenkin jättää aika monta kysymystä auki kun sen nyt pitkästä aikaa katsoi :D

Mielenkiinoisintahan näissä on miusta se että miten Prometheus ja Alien elokuvat on sidottu yhteen. Toivottavasti vielä tulee lisää ja suunta / painotus olisi enemminkin tuon tarinan kerronnassa, eikä niinkään enää kauhussa / toiminnassa.

Tänään voisi katsoa sitten Alien Resurectionin, elokuvan joka olisi kyllä MUISTAAKSENI saanut jäädä tekemättä.

 

[Jerico]

Alien on sarja, joka on kokemut monenlaista vuosien varrella. Ensimmäinen on scifi-klassikko mielestäni. Nostromon pimeät sumuiset käytävät ja Weaverin hieno suoritus iskevät edelleen kovaa ja tunnelma on käsikosketeltavaa. Tykkään siitä että aluksen miehistö on tavallista duunariporukkaa eikä mitään supersankareita, jotka osaavat kaiken.

Aliens on myöskin oma suosikkini tästä sarjasta. Cameron vuoli pelkkää kultaa tuohon aikaan. Leffa on täydellinens sekoitus 80-luvun turbotoimintaa ja kauhua. Xenomorph näyttää tässä elokuvassa omaan silmään upealta. Henkilöt ovat muistettavia, fiilistä rakennetaan ja se kohtaus siellä suljetussa huoneessa sen facehiggerin kanssa on edelleen jäätävä. "game over man, game over"

Kolmonen on surullisen kuuluisa siitä miten studio sekaantui ihan helvetisti elokuvan tekemiseen. Ohjaaja Fincher ei edelleenkään halua nimeään liitettävän tuohon. Itseäni harmitti aikoinaan Hicsin ja sen pikkutytön teilaaminen heti alussa, vaikka ymmärsin ns puhtaalta pöydältä lähtemisen. Kannattaa muuten katsoa alla oleva video elokuvan tekemisestä jos aihe kiinnostaa:
View: https://www.youtube.com/watch?v=XpVyLsbBCpk


Tuo ylösnousemus on se minkä yleensä skippaan jos katson boksin. Ei ole oikein edes muistikuvia siitä. Paitsi se lopun ihme hässäkkä kun Ripley imeytyy sinne limaan tms.

Mutta jottei menisi ihan ohi aiheen niin katselin leffan nimeltä:

The Guest (2014)

Elokuva kertoo sotilaasta, joka ilmestyy poikansa kuolemaa surevan perheen ovelle pyytämättä ja yllättäen. Tämän jälkeen pikkukaupungissa alkaa tapahtua kun sotilas alkaa "auttaa" perhettä ratkomaan erilaisia haasteita. Dan Stevens oli itselleni aika uusi tuttavuus ja hienon roolin kaveri vetää tässä. Näyttelijä osaa olla kohtelias ja ystävällinen kunnes tunnelma vaihtuu lennosta uhkaavaan ja painostavaan. Kaveri ottaa koko perheen haltuun strategisilla keskusteluilla ja teoilla. Ainoastaan perheen teini-ikäinen tytär aavistelee että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Elokuvassa on hieno soundtrack täynnä electro/rock musiikkia, joka luo tunnelmaa kohtauksiin. Varsinkin lopun sokkelossa kikkailu oli hieno kohta. Maika Monroe oli tuttu It Follows-elokuvasta ja vetää taas hyvin. Lopun rähinöissä jopa välittää miten tietyille hahmoille käy kun erite osuu tuulettimeen. Se ei ole aina lopputuloksena näissä.

Miinusta tulee muutamasta elokuvalogiikan jutusta kun tietyt asiat tuntuvat menevän juuri niin kuin päähahmo haluaa. Ja osaa voi haitata miten leffa vaihtaa tyyliä alun hitaamman rakentelun jälkeen tietyn pyykkikohtauksen jälkeen. Itseäni ei tuo haitannut vaan nautin koko reissusta.

Jos Terminator+Slasher yhdistelmä hyvällä musalla kiinnostaa niin suosittelen 8/10

 

[JP Fux]

Alien on sarja, joka on kokemut monenlaista vuosien varrella. Ensimmäinen on scifi-klassikko mielestäni. Nostromon pimeät sumuiset käytävät ja Weaverin hieno suoritus iskevät edelleen kovaa ja tunnelma on käsikosketeltavaa. Tykkään siitä että aluksen miehistö on tavallista duunariporukkaa eikä mitään supersankareita, jotka osaavat kaiken.

Aliens on myöskin oma suosikkini tästä sarjasta. Cameron vuoli pelkkää kultaa tuohon aikaan. Leffa on täydellinens sekoitus 80-luvun turbotoimintaa ja kauhua. Xenomorph näyttää tässä elokuvassa omaan silmään upealta. Henkilöt ovat muistettavia, fiilistä rakennetaan ja se kohtaus siellä suljetussa huoneessa sen facehiggerin kanssa on edelleen jäätävä. "game over man, game over"

Kolmonen on surullisen kuuluisa siitä miten studio sekaantui ihan helvetisti elokuvan tekemiseen. Ohjaaja Fincher ei edelleenkään halua nimeään liitettävän tuohon. Itseäni harmitti aikoinaan Hicsin ja sen pikkutytön teilaaminen heti alussa, vaikka ymmärsin ns puhtaalta pöydältä lähtemisen. Kannattaa muuten katsoa alla oleva video elokuvan tekemisestä jos aihe kiinnostaa:
View: https://www.youtube.com/watch?v=XpVyLsbBCpk


Tuo ylösnousemus on se minkä yleensä skippaan jos katson boksin. Ei ole oikein edes muistikuvia siitä. Paitsi se lopun ihme hässäkkä kun Ripley imeytyy sinne limaan tms.

Mutta jottei menisi ihan ohi aiheen niin katselin leffan nimeltä:

The Guest (2014)

Elokuva kertoo sotilaasta, joka ilmestyy poikansa kuolemaa surevan perheen ovelle pyytämättä ja yllättäen. Tämän jälkeen pikkukaupungissa alkaa tapahtua kun sotilas alkaa "auttaa" perhettä ratkomaan erilaisia haasteita. Dan Stevens oli itselleni aika uusi tuttavuus ja hienon roolin kaveri vetää tässä. Näyttelijä osaa olla kohtelias ja ystävällinen kunnes tunnelma vaihtuu lennosta uhkaavaan ja painostavaan. Kaveri ottaa koko perheen haltuun strategisilla keskusteluilla ja teoilla. Ainoastaan perheen teini-ikäinen tytär aavistelee että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Elokuvassa on hieno soundtrack täynnä electro/rock musiikkia, joka luo tunnelmaa kohtauksiin. Varsinkin lopun sokkelossa kikkailu oli hieno kohta. Maika Monroe oli tuttu It Follows-elokuvasta ja vetää taas hyvin. Lopun rähinöissä jopa välittää miten tietyille hahmoille käy kun erite osuu tuulettimeen. Se ei ole aina lopputuloksena näissä.

Miinusta tulee muutamasta elokuvalogiikan jutusta kun tietyt asiat tuntuvat menevän juuri niin kuin päähahmo haluaa. Ja osaa voi haitata miten leffa vaihtaa tyyliä alun hitaamman rakentelun jälkeen tietyn pyykkikohtauksen jälkeen. Itseäni ei tuo haitannut vaan nautin koko reissusta.

Jos Terminator+Slasher yhdistelmä hyvällä musalla kiinnostaa niin suosittelen 8/10

Hyvä teksti!

Mie olin alkuun myös sitä mieltä että tytön ja Hicsin tappo oli todella laiskaa käsikirjoittamista, mutta sitten taas toisaalta, oisko heillä ollu tuohon elokuvaan hirveästi annettavaa? Mie en ite tuota saanut päässäni kieputeltua mitenkään niin että lopputulos olisi ollut parempi heidän mukana ollessaan.

Ja siis, Weaver on todellakin loistava! Oma suosikki tukevahahmo sarjassa on Bishop, joka on köyhän miehen versio Prometheuksen Davidistä, ja C. Duttonin näyttelemä pappi kolmosesta. Oikeastaan mitä enemmän nyt mietin tuota kolmosta, sitä enemmän alan pitämään siitä. Jospa tuosta joskus innostuisi joku tekemään remaken jossa nuo juonen aukot paikattaisiin jne. Eihän tuo tietenkään tule tapahtumaan mutta toivossa on hyvä elää

 

[Jerico]

Juu eihän se Alien 3 ole läheskään yhtä huono kuin ylösnousemus. Vaikka esim. tietokonetehosteet ovat aika kököt osassa kohtauksista. Itse tykkäsin siitä hemmosta, jonka Xenomorph niittää siellä sairaalassa.

Ne Ridleyn uusimmat ovat visuaalisesti hienoja, mutta kässärin puolella on ongelmia. Hahmot käyttyvät todella typerästi jne.

 

[dilhart]

Hei, olisko jollakin ehdottaa, jotakin hyvää psykologista trilleriä tai sen tyylistä leffaa kattottavaksi? Esim: Morgan Freemanin ja Brad Pittin tähdittämä Seven, DiCaprion suljettu saari, Ben Affleckin ja Rosamund Piken Gone girl tai muita näitten tyylisiä leffoja?

Itte kokenu tuon tyyliset leffat tosi koukuttaviksi katsoa niin, jos jollakin löytyy omia lemppareita tuon tyyppisestä genrestä niin pistä ihmees ehdotusta katsottavaksi